Lue keskustelun säännöt.
Ahdistusta parisuhteessa
07.01.2025 |
Olen tällä hetkellä todella tiukassa paikassa pitkässä (yli 10 v.) parisuhteessani. On meillä erinäisiä kriisejä ollut ennenkin, mutta viime aikoina miehessä on alkanut enenevässä määrin tulla esiin sellaista järkyttävää itsekkyyttä ja törkeää käytöstä, jota en voi sietää.
Kaikki riitamme lähtevät siitä, jos yritän jollain lailla pitää omia puoliani - joko taloudellisten, kodinhoitoon tai ajankäyttöön liittyvien asioiden suhteen, jotka eivät mene perheessämme tasan ja vaikuttavat omaan elämääni ja jaksamiseeni. Mies tekee jokaisesta asiallisesta keskustelunaloituksesta riidan, eikä pysty ikinä myöntämään että omassa toiminnassaan olisi mitään korjattavaa. Kaikki toki olisi parisuhteessamme ja elämässämme hyvin, jos en ikinä toisi mitään epäkohtia esille. Jos tuon, kaikki asiat käännetään lähes päälaelleen ja omaksi viakseni. Alan olla aika loppu viimeisimmän yhteenoton jälkeen.
Onko muilla kokemusta tällaisesta epelistä ? Mies on pahentunut tässä suhteessa vuosien varrella, joten kovin suurin odotuksin ei kai kannata tulevaisuuden suhteenkaan olla...?
Kommentit (16)
Vierailija kirjoitti:
On kokemusta. Vaikka tämä onkin punainen lippu tällä palstalla, niin tutustupa narsistisiin parisuhteisiin. Meillä oli tällainen diagnoosi ja turhan monta vuotta tuhlasin sitä ihmetellessä.
Varmasti tämä kirjoittamani kuvaus kuulostaa narsistiselta, ja sitähän tuo käytös riitatilanteissa selkeästi onkin. Muutoin mies ei kuitenkaan vastaa narsistin tuntomerkkejä. Tunnen hänet hyvässä ja pahassa. Kuitenkin näissä riitatilanteissa muuttuu aivan kestämättömäksi. En tiedä mikä mielen haava tuo on, ettei osaa nähdä itsessään vikoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mies on tollanen. Tuottaa suunnatonta henkistä kärsimystä pinnistellä ja purra hammasta, joska jos otan aiheitä esille tulee riita.
Kritiikille herkkä persoona tai vastaava oli myös yksi, johon kannattaa perehtyä.
Itse olen päivittäin onneton, ahdistunut tai suorastaan surullinen, koska en voi keskustella aiheista jotka minua vaivaavat.
Pitäkää yhteistä aikaa ilman että puhutte niistä mitkä ovat suhteen ongelmia, vaan koittakaa viihtyä toistenne seurassa, huomaavaisuus toisia kohtaan kasvaa itsestään kun suhteenne paranee. Käykää lenkillä, tehkää ruokaa yhdessä, käykää elokuvissa, ravintoloissa yms. Kaikki tää yleensä jää pitkässä suhteessa ja ollaan kuin riitaisat kämppäkaverit toisilleen, ei ole mitään treffejä ja kivaa yhteistä tekemistä, niin harvoin arki sellaista kestää..
Hyvät naiset, älkää enää tuhlatko elämäänne. Kamat kasaan ja menoksi.
Olen lähdössä tuollaisesta suhteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli ihan samanlainen, ulkoisesti kiva (joskin äkkipikainen myös vaikka lasten kanssa) ja mukava ja kaikkien mielestä mukava mies mutta riitelyksi meni aivan kaikki hänen mielestä kritiikkiä sisältävä keskustelunaloitus tai ihan vaan mikä tahansa minkä tulkitsi kritiikiksi. Tästä käynnistyi sitten todella vahva passiivis-aggressiivinen kohtaus missä haukkui mut maan rakoon. Pikku hiljaa kaikki positiivinen tunne kuoli minun puolelta ja jätin lopulta hänet 20v liiton jälkeen.. uskomaton helpotus ja onni nyt kun ei tarvitse siinä suhteessa enää olla. Uusi mies on rauhallinen ja lempeä kaiken muun hyvän päälle, vaikea edes uskoa että kestin siinä dynamiikassa niin kauan.. on kuin eri elämää nyt kun häntä ei tarvitse katsella.
Mun neuvo on että lähde, ei tuo paremmaksi muutu!
Kiitos nelonen. Tuo kritiikille herkkä kuulostaa tutulta. :D
Kun itse aloitan keskustelun rauhassa ja asiallisesti aihetta lähestyen, on yhtäkkiä täysi sota päällä. Pahimmissa riidoissa käytetään "olet psykkisen hoidon tarpeessa"-korttia. Tälle itse vain nauran, enkä siitä triggeröidy, sillä mies tietää satavarmasti, kumpi meistä on kovempi luu millä mittapuulla hyvänsä. Mutta kun ego loukkaantuu, taantuu käytös aivan taaperomaiselle tasolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitäkää yhteistä aikaa ilman että puhutte niistä mitkä ovat suhteen ongelmia, vaan koittakaa viihtyä toistenne seurassa, huomaavaisuus toisia kohtaan kasvaa itsestään kun suhteenne paranee. Käykää lenkillä, tehkää ruokaa yhdessä, käykää elokuvissa, ravintoloissa yms. Kaikki tää yleensä jää pitkässä suhteessa ja ollaan kuin riitaisat kämppäkaverit toisilleen, ei ole mitään treffejä ja kivaa yhteistä tekemistä, niin harvoin arki sellaista kestää..
Kiitos hyvästä näkemyksestä. Meillä kuitenkin on edelleen pitkässä suhteessa paljon yhteistä aikaa ja tekemistä, ilman ongelmien vatvomista. Silti joskus niitä elämän epäkohtiakin on pakko nostaa esille. Itse teen sitä melko harvoin, koska lopputulos on aina tiedossa. Mutta hiljaakaan ei voi loputtomiin olla, jos esim.taloudellisesti asiat ovat menneet pidemmän aikaa epäreilusti. Ap
Voisi siis kiteyttää, että ristiriitatilanteissa mieheni "ilmentää persoonallisuushäiriölle tyypillisiä piirteitä". Raskasta on. Kiva, kun löytyi muutamia kohtalotovereita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On kokemusta. Vaikka tämä onkin punainen lippu tällä palstalla, niin tutustupa narsistisiin parisuhteisiin. Meillä oli tällainen diagnoosi ja turhan monta vuotta tuhlasin sitä ihmetellessä.
TEILLÄ. Molemmilla siis oli? Kerrohan.
Millaisin piirtein Sinulla ilmeni tässä em suhteessanne? Olitteko tasavertaisia aluksi?
Millaisia eroavaisuuksia teillä oli näissä erityispiirteissänne?
Minä olen itse tuollainen ja häpeän sitä. Olen epävarma enkä osaa ottaa kritiikkiä vastaan. Epävarmuus suhteessamme on kasvanut vuosien aikana, ei ole enää hauskaa ja rentoa yhdessä oloa juuri koskaan. Puolisoa ei myöskään läheisyys kiinnosta juurikaan. Ja en tässä laita tätä käytöstäni puolison syyksi, halusin vaan avata miksi tunnen olevani huono ja epävarma enkä haluaisi kuulla mitään moitteita.. ennen oli erilaista, riideltiin jopa enemmän mutta tasapuolisesti, riitely oli rakentavaa ja päästiin yleensä parempaan lopputulokseen ja kaikki sovittiin vuolain anteeksipyynnöin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloitapa kirjoittamalla pari (ei siis pitkää listaa vaan yksi tai kaksi) epäkohtaa paperille. Sitten pyydä miestä kirjoittamaan paperille miten hänen mielestään tilanteessa pitäisi toimia jotta epäkohdat saataisiin korjatuksi. Pyydä vastaus nimenomaan paperille kirjoitettuna kun paperilla on vaikea riidellä ja vastaus on luettavissa vielä myöhemminkin,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siksi olen sinkku,koska tarviin omaa aikaa enemmän kuin puolisoa.
Vierailija kirjoitti:
Mun mies on tollanen. Tuottaa suunnatonta henkistä kärsimystä pinnistellä ja purra hammasta, joska jos otan aiheitä esille tulee riita.
Kritiikille herkkä persoona tai vastaava oli myös yksi, johon kannattaa perehtyä.
Itse olen päivittäin onneton, ahdistunut tai suorastaan surullinen, koska en voi keskustella aiheista jotka minua vaivaavat.
Samoin täällä. Käsittämättömällä tavalla vääntää toisen syyksi. Menen aivan sanattomaksi.
Huonolta kuulostaa. Asutteko yhdessä? Oma aika olisi tärkeää, joka päivä.