Aikuinen poika pitää mykkäkoulua
Kutsuin kolmekymppisen poikani viettämään perhejoulua. Hän kieltäytyi, vaikka tietää hyvin kuinka tärkeä perhejoulu on minulle ja äidilleni. Sanoin hänelle olevani hyvin pettynyt, mihin hän totesi vain lakonisesti "hänellä on muita suunnitelmia". Olen antanut tämän hänelle anteeksi, mutta nyt hän ei vastaa yhteydenottoihini. Välillä saattaa vastata yhdellä sanalla. En ymmärrä miten aikuinen ihminen voi kiukutella noin vain siksi, että hieman ilmaisin aiheellista pettymystäni. Kaipaisin kipeästi vertaistukea.
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syyllistäminen, uhriutuminen, marttyyriksi heittäytyminen ja manipulointiyritykset eivät tässä tapauksessa toimi. Hienoa, että aikuisella lapsella on oma tahto ja uskaltaa vastustaa vanhempaansa, eikä miellytä, vaikka tietääkin vanhempansa pahoittavan tästä mielensä. Tuollainen on ihailtavaa rohkeutta, johon en valitettavasti itse oikein pysty.
Voi kuule, äitini on marttyyri ja minä olen päättänyt etten sellaiseksi ryhdy. Tässä puhutaan yhdestä päivästä, ei siitä että haluaisin kontrolloida kaikkea hänen tekemistään (kuten äitini tekee).
Eli hienoa, että lapsi pahoittaa vanhempansa mielen?
Sinä pahoitit hänen mielensä. Hänellä oli täysi oikeus kieltäytyä, mutta et hyväksynyt sitä, vaan aloit syyllistää.
Itsepä aloitit.
Vierailija kirjoitti:
Joku ongelmainen on selvästi...narkkari tms.
Ai jos ei mene äidin luo käymään!
Joopajoo.
"Voi kuule, äitini on marttyyri ja minä olen päättänyt etten sellaiseksi ryhdy. Tässä puhutaan yhdestä päivästä,"
Tyypillinen marttyyrin asenne tämä "tässä puhutaan vain yhdestä päivästä". Sillä pyritään saamaan toiselle huono omatunto siitä että hän kieltäytyy niin pienestä pyynnöstä. Vaikka se voi olla sille toisella ihan yhtä iso asia kuin sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syyllistäminen, uhriutuminen, marttyyriksi heittäytyminen ja manipulointiyritykset eivät tässä tapauksessa toimi. Hienoa, että aikuisella lapsella on oma tahto ja uskaltaa vastustaa vanhempaansa, eikä miellytä, vaikka tietääkin vanhempansa pahoittavan tästä mielensä. Tuollainen on ihailtavaa rohkeutta, johon en valitettavasti itse oikein pysty.
Voi kuule, äitini on marttyyri ja minä olen päättänyt etten sellaiseksi ryhdy. Tässä puhutaan yhdestä päivästä, ei siitä että haluaisin kontrolloida kaikkea hänen tekemistään (kuten äitini tekee).
Eli hienoa, että lapsi pahoittaa vanhempansa mielen?
Olethan marttyyri kun loukkaannuit siitä ettei hän tule sinne SUVUN juhliin!
Ei ole hänen juhlat, nän ei halua tulla suvun tentattavaksi, no onkos sulla jo...
Anna olla, puhuu jos puhuu tai sitten ei, painostus ei auta.
Pitäsköhän uhriutua kun mun nuoreni lähtee kesälomalla ulkomaille ihan viideksi viikoksi. Ja niin olen suunnitellut...kaikkee kivaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No vastataan, mutta tämä ei ole sitä, minkä haluat kuulla:
Hieman ilmaisit pettymystäsi? Onko sinulle tullut ikinä mieleen, että saattaisit löytää ainakin osasyyllisen huonoihin väleihinne ihan vain peiliin katsomalla?
On mahdollista, että aikuisella miehellä todellakin on muita suunitelmia jouluksi, eikä välejänne ainakaan paranna, jos painostat häntä perhejouluun sinun ja muun suvun kanssa ja vaadit häntä luopumaan muista, ehkä jo paljon aikaisemmin sovituista ja suunnitelluista menoista. Hän ei enää kolmekymppisenä myöskään ole millään muotoa tilivelvollinen sinulle menoistaan. Lapset aikuistuvat ja alkavat elää omaa elämäänsä. Joskus se ottaa koville.
Olet oikeassa, tätä en halunnut kuulla. On vanhempia, jotka pitävät viisikymppisiäkin lapsiaan hallinnassaan. Minä en ole sellainen vanhempi. Annan poikani elää omaa elämäänsä, emmekä ede
Ikävä sanoa, mutta sinä kuulostat nimenomaan vanhemmalta, joka haluaa päsmäröidä aikamiehen elämässä, päättää millä tavalla kolmekymppinen ihminen saa viettää joulunsa jne. Harvoin siten käyttäytyvät vanhemmat itse tiedostavat myrkyllistä toimintaansa, saati sitten myöntävät sitä. Ja kun aikuinen lapsi ei jonakin päivänä enää tanssikaan äidin/isän pillin mukaan, alkaa uhriutuminen. "On nähty niin paljon vaivaakin." Olen valitettavasti nähnyt vastaavaa ystäväpiirissäni. Ymmärrän hyvin, miksi aikuinen poikasi välttelee sinua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syyllistäminen, uhriutuminen, marttyyriksi heittäytyminen ja manipulointiyritykset eivät tässä tapauksessa toimi. Hienoa, että aikuisella lapsella on oma tahto ja uskaltaa vastustaa vanhempaansa, eikä miellytä, vaikka tietääkin vanhempansa pahoittavan tästä mielensä. Tuollainen on ihailtavaa rohkeutta, johon en valitettavasti itse oikein pysty.
Voi kuule, äitini on marttyyri ja minä olen päättänyt etten sellaiseksi ryhdy. Tässä puhutaan yhdestä päivästä, ei siitä että haluaisin kontrolloida kaikkea hänen tekemistään (kuten äitini tekee).
Eli hienoa, että lapsi pahoittaa vanhempansa mielen?
Kuulostat uhriutuvan marttyyrin arkkityypiltä.
Sinä se olit, joka pahoitit poikasi mielen omalla toiminnallasi. Ota lusikka kauniiseen käteen ja pyydä anteeksi pojaltasi. Tai vaihtoehtoisesti marinoidu katkeruudessasi, olet sen ansainnut jos et kerta kaikkiaan kykene ymmärtämään, mitä teit väärin.
Vierailija kirjoitti:
"Voi kuule, äitini on marttyyri ja minä olen päättänyt etten sellaiseksi ryhdy. Tässä puhutaan yhdestä päivästä,"
Tyypillinen marttyyrin asenne tämä "tässä puhutaan vain yhdestä päivästä". Sillä pyritään saamaan toiselle huono omatunto siitä että hän kieltäytyy niin pienestä pyynnöstä. Vaikka se voi olla sille toisella ihan yhtä iso asia kuin sinulle.
Kaiken lisäksi hän sanoi aiemmin, että hänellä on muita suunnitelmia. Kuitenkin hän lipsautti myöhemmin, että vietti joulunsa yksin kotona. Eli se niistä suunnitelmista. Asumme samassa kaupungissa ja kyyti tapahtumapaikalle olisi ollut tarjolla. Että ei tässä pyydetä kuuta taivaalta
Meillä samanlainen tilanne. Anoppi kutsui meidät jouluna kylään, meillä oli muita suunnitelmia eikä menty. Anoppi veti herneen nenään eikä pidä enää yhteyttä lasten lapsiinkaan.
Siis olet antanut hänelle anteeksi sen, että hänellä oli muita suunnitelmia jouluksi? Kertoo melko paljon ajatusmaailmastasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Voi kuule, äitini on marttyyri ja minä olen päättänyt etten sellaiseksi ryhdy. Tässä puhutaan yhdestä päivästä,"
Tyypillinen marttyyrin asenne tämä "tässä puhutaan vain yhdestä päivästä". Sillä pyritään saamaan toiselle huono omatunto siitä että hän kieltäytyy niin pienestä pyynnöstä. Vaikka se voi olla sille toisella ihan yhtä iso asia kuin sinulle.
Kaiken lisäksi hän sanoi aiemmin, että hänellä on muita suunnitelmia. Kuitenkin hän lipsautti myöhemmin, että vietti joulunsa yksin kotona. Eli se niistä suunnitelmista. Asumme samassa kaupungissa ja kyyti tapahtumapaikalle olisi ollut tarjolla. Että ei tässä pyydetä kuuta taivaalta
Eli marttyyriuden, uhriutumisen, määräilyn ja muun päsmäröinnin lisäksi sinä vielä kyttäät miltei keski-ikäisen miehen tekemisiä? Ei kuulu sinulle, kuinka omillaan asuva aikuinen mies joulunsa viettää. Kutsusta on aina oikeus kieltäytyä, eikä kieltäytymistä tarvitse perustella tai selitellä.
Onneksi et ole minun vanhempani. Olisin laittanut välit poikki jo aikoja sitten.
"Kaiken lisäksi hän sanoi aiemmin, että hänellä on muita suunnitelmia. Kuitenkin hän lipsautti myöhemmin, että vietti joulunsa yksin kotona. Eli se niistä suunnitelmista. "
Se suunnitelma oli juuri se että on yksin. Ihan yhtä hyvä suunnitelma kuin mikä muu tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Voi kuule, äitini on marttyyri ja minä olen päättänyt etten sellaiseksi ryhdy. Tässä puhutaan yhdestä päivästä,"
Tyypillinen marttyyrin asenne tämä "tässä puhutaan vain yhdestä päivästä". Sillä pyritään saamaan toiselle huono omatunto siitä että hän kieltäytyy niin pienestä pyynnöstä. Vaikka se voi olla sille toisella ihan yhtä iso asia kuin sinulle.
Kaiken lisäksi hän sanoi aiemmin, että hänellä on muita suunnitelmia. Kuitenkin hän lipsautti myöhemmin, että vietti joulunsa yksin kotona. Eli se niistä suunnitelmista. Asumme samassa kaupungissa ja kyyti tapahtumapaikalle olisi ollut tarjolla. Että ei tässä pyydetä kuuta taivaalta
Muu suunnitelma voi olla myös sitä, että ihminen haluaa viettää vapaapäivänsä yksin omassa rauhassaan. Ei aikuinen ihminen ole tilivelvollinen ajankäytöstään.
"Olet antanut hänelle anteeksi"
Että mitä?! Ensin itse p*rseilet ja sitten pyhimysmäisesti uhrautuen alennut "antamaan anteeksi".
Voiko ihminen olla enää itsekkäämpi?
Vierailija kirjoitti:
Eikö kenelläkään ole sanottavaa? Puhun mielestäni tärkeästä asiasta täällä.
Ei ole mitään sanottavaa, aikuinen poika elää omaa elämäänsä ei sinun ja mummonsa. Sinäkin ilmeisesti olet aikuinen, ja tajuat että annat aikuisen ihmisen elää omaa elämäänsä
Vierailija kirjoitti:
Eikö kenelläkään ole sanottavaa? Puhun mielestäni tärkeästä asiasta täällä.
Mahdoitko vähän loukkaavasti ilmaista mielipiteesi.
Vierailija kirjoitti:
Puhumattomuus on vallankäyttöä.
Uhriutuvan marttyyrin kanssa puhuminen on turhaa touhua.
Aikuisten lasten kanssa pitääkin olla varovainen sanoissaan, kun ei aina tiedä, mistä ovat loukkaantuneet tai mikä saa raivon partaalle. Vihanpito voi kyteä pinnan alla pitkään. Ei ole edes varmaa, haluavatko todella tulla käymään entisessä kodissaan. Voi käydä niinkin ikävästi. että aikuinen poika on surmannut äitinsä tai molemmat vanhempansa. Tällaisia uutisia tulee nyt viikottain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Voi kuule, äitini on marttyyri ja minä olen päättänyt etten sellaiseksi ryhdy. Tässä puhutaan yhdestä päivästä,"
Tyypillinen marttyyrin asenne tämä "tässä puhutaan vain yhdestä päivästä". Sillä pyritään saamaan toiselle huono omatunto siitä että hän kieltäytyy niin pienestä pyynnöstä. Vaikka se voi olla sille toisella ihan yhtä iso asia kuin sinulle.
Kaiken lisäksi hän sanoi aiemmin, että hänellä on muita suunnitelmia. Kuitenkin hän lipsautti myöhemmin, että vietti joulunsa yksin kotona. Eli se niistä suunnitelmista. Asumme samassa kaupungissa ja kyyti tapahtumapaikalle olisi ollut tarjolla. Että ei tässä pyydetä kuuta taivaalta
Eli marttyyriuden, uhriutumisen, määräilyn ja muun päsmäröinnin lisäksi sinä vielä kyttäät miltei keski-ikäisen miehen tekemisiä? Ei kuulu
No siinä on kova liuta sanoja henkilöstä, josta et tiedä mitään. Jos olisin kutsunut hänet käymään mikä tahansa muu päivä, olisin hyväksynyt kieltäytymisen mukisematta. Nyt puhutaan kuitenkin koko perheelle tärkeästä juhlapäivästä. Hänellä oli valta päättää, onko koko perhe koolla. Vaikka muut olivat paikalla, selkeästi tunnelma oli vajaa kun perhe ei ollut kokonainen. Eikä olisi tarvinnut muuttaa takaisin kotiin, ihan vain muutaman tunnin vierailu olisi riittänyt. Varsinkin kun hänellä oli koko joulunpyhät + viikonloppu vapaana, ei pitäisi yksinolon suunnitelmat siihen kaatua.
On kaikenlaista salakuvausta ja kiristystä. En miehenä liikoja luottaisi hyvään tuuriin noissa asioissa. Jos yksi voi kuvata aktin niin toinenkin voi.