Onko mitään keinoa päästä eroon perikunnan talosta kirkonkylällä?
Eikä nyt tarvita vastauksia perinnöstä voi luopua, sillä käytännön syistä jätettiin koko kuolinpesä jakamatta. Ensimmäisen vanhemman kuoltua lapseni olivat alaikäisiä ja silloin se luopuminen olisi tarkoittanut vain ongelman siirtymistä perheen sisällä. Toisen vanhemman kuoltua luopuminen olisi tiennyt perintöveroja sisaruksille enkä halunnut vähävaraisia saattaa satimeen - kun meitä oli tarpeeksi monta arvo jäi alle verotettavan tulon. Lapseni olivat jo oikeustoimikelpoisia silloin, joten olisi kyllä muuten onnistunut.
Nyt vaan talo on huonossa kunnossa, sitä on jonkin verran koetettu kunnostaa mutta ei ole rahaa eikä mielenkiintoa kun ei aiota sinne muuttaa. Purkukuntoisenakin myyminen voi olla vaikeaa, koska purkaminen maksaa ja lähistöllä on rakentamattomia tontteja, jotka eivät ole siellä päin kalliita, lisäksi on edullisia kunnostettavia taloja. Kylä on siis kuoleva. Se on liian keskustassa poltettavaksi ja siitäkin kai joutuu jotain maksamaan? Purkuluvan saaminenkin voi olla työn alla, vaikka pystyisi itse jotain purkamaan. Voiko sen vain lahjoittaa kunnalle?
Kommentit (114)
Vierailija kirjoitti:
Myy se tonnilla.
En minä ainakaan ostaisi tonttia, jossa on purkukuntoinen talo, jonka hävittäminen maksaa paljon. Mieluummin tontti tonttina.
Olen aivan varma, että menee kaupaksi kun myyt sen purkukuntoisena ja laitat hinnaksi 5000 euroa.
No näkeehän näitä tyhjiä autiotaloja siellä täällä, kun maaseudulla ajelee ja kaupunkien kupeissakin. Ehkä parasta on, että ette toistaiseksi tee mitään. Irtisanotte sähköliittymän, ellette varsinaisesti halua sitä pitää, jos vaikka joskus siellä kävisittekin. Sähkölasku ei päätä huimaa, jos sitä sähköä ei käytetä ja maksatte sen yhdessä. Velattomassa talossa ei ole tietääkseni pakko olla vakuutustakaan.
Tämä edellyttää teiltä sisaruksilta tietysti yhteistyötä, että jokainen osallistuu niihin vähäisiin maksuihin, mitä siitä kunkin osalle mahdollisesti tulee. Eihän sitä koskaan tiedä, vaikka joku teistä joskus haluaisi siitä jotain hyötyäkin itselleen ottaa, vaikka laittaa sinne perunamaan ja istuttaa marjapensaita ymv.
Minä asun ihan vilkkaalla vanhalla omakotialueella pikkukaupungin keskustan liepeillä, mutta on täälläkin pari kolme taloa, jotka on olleet asumattomina ja autioina jo varmaan yli kymmenen vuotta. Yksi näyttäisi jo vaipuvan ympäröivän kasvillisuuden peittoon. Mitä näille taloille aikanaan tapahtuu, sitä ei tiedä kukaan ja tapahtuuko niille yleensä yhtään mitään. Jonkun nimissähän ne on, mutta tuskin se jokukaan on niistä konkurssiin mennyt.
Täällä oli kaupungin keskustassakin yksi asuin- ja liikerakennus, joka oli siis jo hyvin vanha, jäänyt autioksi ja se oli selaisena vaikka kuinka kauan, olin ihan pieni, kun siinä vielä oli elämää, ja sitten ne omistajat vain kuolivat tai jotain, se mörskä oli siinä ihan kadun varressa kymmenet vuodet, kunnes sen kaupunki purki.
Vierailija kirjoitti:
1. Osallistut ensi keväänä kunnallisvaaleihin mieluiten Keskustan riveistä. Menestyt ääniharavana ja vedät muutaman muunkin äänilläsi valtuustoon.
2. Esität tulevaan kokoonpanoon itsellesi kunnanhallituksen pj:n paikkaa.
3. Käytät kaksi ensimmäistä vuotta suhmurointiin ja kähmyröintiin kulisseissa. Tavoitteenasi on asetelma, jossa saat puolet valtuustosta taaksesi.
4. Kun sinulla on tarvittavat äänet, teet valtuustolle aloitteen että kunta ostaa kiinteistösi järkevään (törkeään) (yli)hintaan.
Aika monipolvinen suunnitelma. Eikö helpommalla saisi jonkun luottotietonsa menettäneen ottamaan torpan nimiinsä, esim. sopivalla korillisella tiukkaa viinaa?
Kannattaa selvittää, onko todella niin, ettei kysyntää taloille ole.
Tiedän, että monilla autioituvan maaseudun paikoilla on asunnoista pula. Paikalliset eivät myy tyhjilleen jääviä taloja syystä x. Ostaja kyllä olisi, mutta taloja ei tule myyntiin. Moni etsii autioituvalta maaseudulta itselleen huonokuntoistakin kämppää. Kämppä halutaan esimerkiksi metsästyksen tms syyn takia.
Toki hinnan pitää olla kohdillaan. Huonokuntoinen talo/sijainti peräpeffassa tekee sen, että hinnan on oltava matala. Ne asuntoja autioituvalta maaseudulta etsivät eivät etsi mitään luksuskämppiä eikä heidän budjettinsa ole mikään 150 000 euroa.
Mä olen myynyt näitä tällaisia romutaloja vaikka kuinka monta, kiitos suku ja työpaikka. Yhteensä yli 10 kpl.
Kaikista taloista pääsee Suomessa eroon, aina joku haluaa ostaa, MUTTA hinnan pitää olla halpa.
Yhden talon purimme itse, koska kyseessä oli pieni hirsirunkoinen, ilman asbestia oleva talo. Asbestinäytteet maksoivat noin 500 e, jätekulut 2000 e (paljon meni pääsiäiskokkoon) ja hirsirungon osti joku 500 eurolla.
Yksi talo, joka oli umpihomeessa, meni 3000 eurolla, koska piharakennuksista yksi oli hieno aitta, josta kunnostivat kesämökin. Homeinen talo on pystyssä edelleen, koska on ulkoa ihan hieno ja laittoivat siihen uuden katon, joten on vähän kuin kulissina siinä pihapiirissä.
Yhdestä talosta tehtiin osamaksusopimus ostajien kanssa. Maksoivat 400 e kuukaudessa ja talo oli heidän kahdessa vuodessa. Tuona aikana maksoivat myös kaikki ylläpitokulut.
Yhdestä talosta irtisanottiin vesi- ja sähköliittymät ja vakuutukset. Myydään sitten kun peltojen vuokrasopimus päättyy, joku maanviljelijä ottaa vaivoikseen samalla kun ostaa 7 ha maata.
Yksi myytiin serkulle 100 eurolla. Käyttää metsästysreissuilla tukikohtana. Talo keskellä ei mitään, mutta serkulla 10 km päässä metsästysseura, vaikka asuu Espoossa.
Yhdelle talolle pikkukylässä ostettiin purku, kuolinpesän varat meni siihen eli 20 000 euroa. Itse tehtiin myös töitä.
Yksi 30 m2 yksiö pikkukylällä myytiin 10 000 eurolla.
Nyt on myynnissä Yksi iso talo, johon on tehty 80 000 euron remontti 6 vuotta sitten, mutta luultavasti saadaan se myytyä 30 000 eurolla. Onneksi vanhus teetti remontin tilillä olevilla rahoilla, velkaa ei jäänyt kuolinpesälle. Kuolinpesän tilille jää tämän jälkeen n.15 000 euroa, kun vähennetään kiinteistönvälittäjän palkkio, puolentoista vuoden ylläpitokulut ja kaatopaikkamaksut.
Tarpeeksi halpa hinta, kyselyt sukulaisille joskus joku ostaisi ja purkaminen. Kaikki vaihtoehdot ovat hiukan katkeria, mutta parempi on hoitaa asia pois nyt eikä venyttää ja vanuttaa vuosikausia.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa selvittää, onko todella niin, ettei kysyntää taloille ole.
Tiedän, että monilla autioituvan maaseudun paikoilla on asunnoista pula. Paikalliset eivät myy tyhjilleen jääviä taloja syystä x. Ostaja kyllä olisi, mutta taloja ei tule myyntiin. Moni etsii autioituvalta maaseudulta itselleen huonokuntoistakin kämppää. Kämppä halutaan esimerkiksi metsästyksen tms syyn takia.
Toki hinnan pitää olla kohdillaan. Huonokuntoinen talo/sijainti peräpeffassa tekee sen, että hinnan on oltava matala. Ne asuntoja autioituvalta maaseudulta etsivät eivät etsi mitään luksuskämppiä eikä heidän budjettinsa ole mikään 150 000 euroa.
Tämä. Toinen vanhemmistani on kotoisin maaseudulta pieneltä kylältä, matkaa kuntakeskukseen on 40 km. Kylällä ei ole ainuttakaan asuntoa myynnissä. Vakituisia asukkaita on pari sataa, kesälomalaisia jonkin verran. Kiinteistöjä kyllä on, mutta myyntiin eivät tule. Tuolla seudulla riittää marjastusmaita, metsästäjiä, kalastajia jne eli kysyntääkin olisi.
Ap tässä. Tuolla on myynnissä useita vastaavia, koska porukka kuolee ja perikuntaa ei ole tai asuu muualla. Ei ole laitettu mitään hintaa. Siinä ihan lähellä on toinen hyväkuntoinen talo myynnissä. Yhtään katsojaakaan ei ole käynyt. Tuolla ei todellakaan ole pula myytävistä taloista, vaan niitä on myynnissä koko ajan ja myyntiajat on pitkiä, niillä viidenkin tonnin taloilla. Tonttejakin on tarjolla ja tontit eivät ole kalliita. On päädytty siihen, että pidetään hiljaisessa myynnissä edelleenkin. Mietin tätä asiaa tältä kannalta, että ottaisinko ko. talon itse ilmaiseksi jos saisin. Vastaus on en. Mieluummin ostaisin sen lähellä olevan talon rahalla, jota kukaan ei ole vielä katsomassa, jos nämä olisivat ainoat vaihtoehdot. Mutta kun eivät ole. Ostaisin sieltä vähän syrjempää rannalla olevan talon, jonka saisin senkin huokeammalla hinnalla kuin tästä nykyiseltä asuinalueeltani kerrostalokolmion. Tai sitten sen tontin siitä läheltä. Tuo talo ei olisi vaihtoehto ennen kuin olisin täysin asunnoton, jos asuisin siellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palolaitokselle harjoittelukohteeksi.
Taajama-alueella tämä ei välttämättä onnistu. Varsinkaan mikäli lähellä on muita taloja. Sivummalla onnistuisi.
Ja kuka siivoaa palopaikan? Omistaja? Ei ole halpaa lystiä sekään.
Maksoi meillä reilun tonnin. Sähkömies otti satasen, kun kävi irrottamassa talon sähköverkosta. Palokunta otti 250€. Sitten kaivinkone teki pari tuntia hommia ja kuorma-auto kuskasi palojätteet kaatopaikalle. Siihen meni 700€. Kivijalan jämät yksi haki omatoimisesti murskasi peltotienpohjaksi. Purkulupaa oli jotain 150 euron luokkaa.
Ei ollut mielestäni kallista.
Vaadit pesän jakoon. Joku perillinen voi lunastaa sinut ulos. Jos yksikin osakas vaatii, niin pesä on pakko jakaa.
Palolaitokset eivät itseasiassa enää polta taloja harjoituksena edes maalla, koska ympäristö. Jos jostain syystä tulisikin lupa ympäristölautakunnasta tms , niin omistajan pitää se tyhjentää kaikesta ylimääräistä, teettää asbestitutkimus jne.
Itse katkaisisin sähköt, vedet yms. Siis ettei jää edes perusmaksuja maksettavaksi ja jättäisin vain seisomaan ja myyntiin vaikka toriin eurolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulisi että menisi kaupaksi jos laittaa hinnaksi vaikka 10k. Siis jos siitä on oikeasti tarkoitus päästä eroon.
Ei mene.
Aina joku tulee vänkäämään että tarpeeksi halvalla menis kaupaksi. No ei vaan mene. Nämä kuolevien kirkonkylien huonokuntoiset talot ovat perijöille ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palolaitokselle harjoittelukohteeksi.
Taajama-alueella tämä ei välttämättä onnistu. Varsinkaan mikäli lähellä on muita taloja. Sivummalla onnistuisi.
Ja kuka siivoaa palopaikan? Omistaja? Ei ole halpaa lystiä sekään.
Maksoi meillä reilun tonnin. Sähkömies otti satasen, kun kävi irrottamassa talon sähköverkosta. Palokunta otti 250€. Sitten kaivinkone teki pari tuntia hommia ja kuorma-auto kuskasi palojätteet kaatopaikalle. Siihen meni 700€. Kivijalan jämät yksi haki omatoimisesti murskasi peltotienpohjaksi. Purkulupaa oli jotain 150 euron luokkaa.
Ei ollut mielestäni kallista.
Ei voi viedä kaatopaikalle, sellaisia ei ole enää.
Kaikki pitää kierrättää ja viedä jäteasemalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulisi että menisi kaupaksi jos laittaa hinnaksi vaikka 10k. Siis jos siitä on oikeasti tarkoitus päästä eroon.
Ei mene.
Aina joku tulee vänkäämään että tarpeeksi halvalla menis kaupaksi. No ei vaan mene. Nämä kuolevien kirkonkylien huonokuntoiset talot ovat perijöille ongelma.
Liekö tästä keskustelusta saanut toimittaja kipinän, näkyy nyt olevan maksullisessa osastossa Iltalehdessä juttua. Toki on näistä juttua siellä täällä. Asuntojen arvokaan ei muuten aina nouse. Me ostettiin asunto ihan hyvältä paikalta hyvin hoidetusta taloyhtiöstä. Myyjä oli pettynyt hintaan, mutta neljästä tarjouksesta meidän oli kuitenkin korkein. Me tarjosimme kerralla lopullisen hinnan. Selvitin sitten kun oli asetettu asumaan jo, että tämän asunnon pyyntihinta pari vuotta aiemmin oli ollut 35t enemmän kuin mitä me maksettiin, mitä myyjä sitten oli itse maksanut, sitä en tiedä. Myyjä möi henkilökohtaisista syistä, ei siksi että asunnossa olisi ollut vikaa ja hänen oli vähän pakko saada myydyksi.
Voi kai sen perinnön jakaa jos yksikin osapuoli vaatii, mutta kun kukaan ei tarvitse eikä halua sitä taloa, ja muuta ei ole niin miten se jaetaan ennenkuin siitä on päästy eroon? Ei oikein kaikki käy täysillä täällä.
Hyvä esimerkki siitä että kaikki ei käy kaupaksi vaikka olisi kuinka halpaa. Facebookin roskalavalla suurin osa tavaroista menee kaupaksi, mutta kaikki ei vaan mene, ja ne on juuri ne isommat tavarat. Paikallisessa oli joskus tuollainen talo täällä lähiseudun maaseudulla ja lähtöhinta 1 euro. En muista oliko kirppis vai puskaradio vai mikä, mutta pitkään sitä mainosti. Ei ole tietoa onko nyt mennyt. Muistelen, että muutama satanen siitä julkisesti tarjottiin. Mutta se ainakin omasta mielestäni oli hyvällä paikalla vaikka olikin syrjäseudulla.
Vierailija kirjoitti:
Olen aivan varma, että menee kaupaksi kun myyt sen purkukuntoisena ja laitat hinnaksi 5000 euroa.
Jos vieressä on pelkkä tyhjä tontti suunnilleen samaan hintaan, kuka ostaa sen tontin jossa on purettava rakennus rasitteena. Purkukustannukset on helposti parikymmentä tonnia.
Talo voi syttyä ihan itsestään, jos sinne unohtuu palavia nesteitä ja jotain joka syttyy ihan omia aikojaan, kun omistajat esim. lomailevat Balilla tai Malediiveilla?
Sukulaiseni ukki kuoli, perintönä (testamentti oli puoliksi ruovan ja puoliksi lasten kesken, älkää hyvät ihmiset sellaista testamenttia tehkö, lapset voivat joutua kuseen) omakotitalon puolikas, josta maksettiin verot sen hetkisen arvioidun arvon mukaan sanotaan vaikka arvo 100 000 euroa. Kun mummi kuoli 10 vuoden päästä, niin talon arvo oli enää purkuarvo. Todellakaan ei mitään takaisin verottaja ollut maksanut.
ps voisi nuo rikolliset ja talojen tahallista polttoa sunnittelevat pysyä poissa keksustelusta.
Myy se tonnilla.