****Syyskuun Sissien keskiviikko-torstai

Painoin sitten ilmeisesti äsken vahingossa tuota aloita uusi keskustelu ja tää mun viesti meni tuonne etusivulle...:/ Oon kyllä yli-surkea näiden kanssa, mutta tässä tämä vielä tänne sille tarkoitettuun paikkaan...:)



Viikko lähenee loppuaan:)

Kohta se on taas viikonloppu, nopeasti menevät nämä viikot. Hg:sta oli puhetta, minulla se oli 127 neuvolassa 5.2. mitattuna, mutta luulen, että alkaa laskemaan jossain vaiheessa -tai on varmaan jo laskenutkin. Ikinä minulla ei nimittäin missään tilanteessa ole hg ollut yli 130, joten raskauden myötä ymmärtääkseni se laskee vielä entisestään.



Paljon oli tullut iloisia ultra-uutisia, hyvä näin! :) Itsellä np-ultra vasta viikon päästä, mutta rauhallisin mielin tuon yksityisen käynnin jälkeen odotellaan. Tuli jo toissa päivänä sorruttua ensimmäisiin vauvan vaatteisiin. Kävin kummipojalle etsimässä synttärilahjaa (löysin kyllä senkin;)), ja matkaan tarttui ihanat pienet sukat. Niitä sitten kotona ihailin ja ihmettelin, että kun ne ovat niin pienet ja kuitenkin vauvalle isot, kun syntyy... Muuta en ole vielä sortunut ostamaan, varmaan sitten ehkä, kun on myöhäisempi ultra ja sukupuolen saa (ehkä) tietää, niin on helpompi ostella.



Kovasti oon viime aikoina pohdiskellut työpaikalla kertomista... Alkaa maha nimittäin sen verran " pallo" olla, että ainakin istualtaan tuntuu näkyvän. Minulla on nimittäin sijaisuus, joka kestää vuoden loppuun, joten täytyy varmaan miettiä noiden kesälomien kanssa ja jossain vaiheessa uutta työntekijää alkaa hakemaan. Homma on kuitenkin sellainen, että perehdyttämisessä menee aikaa. Ehkä siinä kertomisessa jännittää eniten se, että itselle tulee sellainen olo, että " on pettänyt heidät" . Tärppäsi nimittäin liki samantien töiden aloittamisen kanssa tämä lapsen yrittäminen -ja juuri valmistuneena jouduin osittainkin ehkä " puhumaan ympäri" , jotta minut tehtävään valittaisiin muiden pitkään samaa työtä tehneiden joukosta. no, mutta kyllähän ne työnantajatkin hyvin usein ajattelee vain itseään, joten miksei sitten työntekijöilläkin olisi se oikeus.. Tulipa nyt valitusta, anteeksi tuosta, piti päästä vähän jakamaan:)



Hyvää viikonlopun odotusta!



Poklo ja papu 11+1

en eilen ehtiny kirjotella.

Meidän pojalla ilmeisesti edelleen vaivaa korvat(3 kuuri päällä) ja masu sekaisin.Ma ja ti välinen yö meni tosi vähillä unilla.Onneks pääsin ke päikkäreille lasten kanssa samaan aikaan.Oli suuri ihme että lapset nukku samaan aikaan.Ja me nukuttiin jopa 3 h.



Illalla menin paceen todella pitkän tauon jälkeen.Mulla oli sykemittari ja kokoajan piti jarrutella ku syke nousi liian korkealle.Raskuden aika suositellaan ettei syke nousisis yli 140.

Olen nyt sitte ottanu itseäni niskasta kiinni ja syöny terveellisemmin.Ei herkkuja siis pariin päivään.Kuhan saisi jatkettua tätä tiukkaa linjaa.



meidän viime yö oli kanssa yhtä kamala ja ollaan oltu hereillä klo 03-07.Mulla ihan mieletön päänsärky nyt.Toivottavasti menis pikku hiljaa pois ku ollaan menossa ideaparkkiin tänään.



no nyt hermostuu poju...



jaksuja kaikille.



AuringonTytär rv 12+ 4

Syotya tuli ja nyt jaksaa hetken istuskella koneella!



Tuulimunasta; etta mun tuulimuna oli aivan ' oikean' tuntuinen kylla silloin alussa, pahoinvointineen ja varsinkin varustus oli oikein pamelat?! Menin kuitenkin varhaisultraan, missa koko ei vastannut viikkoja ja siita verikokeella todettiin ' ei raskautta' - joten ihan teroilla poistui se yritys niin aikaisessa vaiheessa!



Molemmat km:t eivat lahteneet itsekseen liikkeelle...



Mutta nyt jo onnellisempaa odotusta ja pian vaihtuu taas viikot ja saa hiukan alkaa hengahtaa! Huomennahan tuo viimeisimman ultran mukaan muuttuu, mutta lasken edelleen lauantain uudeksi alkavaksi viikoksi.



Pitikin kysya teilta noista nettikaupoista, etta mista katselette vaatteita (aitiys, ym) voisin tehda jokusen ostoksen nyt ennen muorin tanne tuloa, tuo sitten tullessaan...



Omaan napaan ei siis kummempia, kiva olo on katsella kasvavaa massua!



Voikaa hyvin

- levinia ja hope rv 11+5 -

Valtavasti oli toinen kasvanut edellisestä ultrauksesta, eli kahdessa viikossa 2,3cm -> vajaaseen 9cm!! Vastasi viikkoja 11+2, mutta edellisen ultrauksen mukaan olisi menossa rv 11+0, joten ei enää laskettua-aikaa siirretty. Pysyy 20.9. Pikkuinen oli kovassa vauhdissa, heitti kuperkeikkaa ja otti jaloillaan vauhtia kohdun seinämästä pompaten vastakkaiseen seinään :D Sormet ja varpaatkin erottui, vilkutteli ja söi peukaloakin *ädin sydän sulaa*



Puntarissa kävin huvin vuoksi isäni luona ja paino noussut 2kg. Mikä on ihan hyvä asia kun lähtö paino on sen verran vähän.. Vaiks kerkeehän niitä kiloja vielä kertyä ;)



Onko muut muuten kiinnittänyt paljonkin huomiota ruokavalioon?! Mää en aikasemmin - kun lähinnä söi sitä mikä sattu maistumaan. Mutta nyt kun pahaolo helpottanut niin olen muistanut syödä terveellisesti ja etenkin monipuolisesti. Täysjyväruisleipää, kalaa enemmän ja etenkin kasviksia! Maitoakin eli kalsiumia olen lisännyt runsaasti. Neuvolan Ravinto -vihkosessa sanottiin että jokaiseen aterian pitäisi sisältää hedelmää, kaviksia, vihanneksia tai marjoja - siihen olen pyrkinyt ja hyvin onnistunutkin :) Epäterveellinen ruoka ei edes usein maistu. Paitsi tänään oli poikkeus (mäkissä hampparilla käytiin) ;D



Pitäis vähän tiskata ja järjestellä huushollia. Huomenna tulee miehen intti-kavereita saunomaan. No kunhan tässä ensin lepäilen :)



Dumle rv 11+0

Eipä ole ällötyksen ja väsymyksen takia jaksanut kirjuutella, mutta ajattelin hyvät uutiset tuoda julki.



Eli tänään eka ultra vk 10+5 tosin vaihtui ultrassa11+0, joten la 20.9. vekkuli heiluva kaveri löytyi ja hyvänkokoinen, ja sitten toinen kaiku, joten epäilivät kaksoisraskautta, mutta toinen ei ole kehittynyt. Sanoivat ettei toisella mitään mahdollisuuksia oli niin olematon, mutta silti pitää mennä äitipolille tarkistukseen. Joten mitäpä siitä sitten ajatella..



muuten masu kasvaa kiitettävää kyytiä ja olo on raskas. hemppa oli viikko sit 108.



t.thelma

Täällä taas lukemassa kuulumiset.. =) Olen koukussa!!! Töissä kyllä jossain vaiheessa pääsin lukemaan kuulumisia, mutta siellä suojaukset sitä luokkaa, ettei pääse laittamaan itse viestiä.. Eipä tässä kyllä sen kummempia ole tapahtunutkaan..

24 tunnin työvuoro takana, vieläkin kovin " hömelö" olo vaikka nukuin kunnon unet.. Nyt sitten onkin vähän pidempi vapaa.. Jihuu! =

Ja nyt sitten kärsin silmätulehduksesta, jonka sain lapsiltani.. Kivahan tämä.. Silmä kuin särjellä ja rähmii.. Onneksi oli lapsilta jäänyt niitä kertekäyttöisiä pipettilääkkeitä muutama yli, joten sain heti aloitettua kuurin.. Piti kyllä ihan tarkistaa, soipivatko raskaana oleville.. Hassua.. Ihan kuin en olisi vieläkään tottunut ajatukseen ihan kybällä.. No, edelleen tiistaita odotellen..

Hg:stä oli paljon puhetta.. Mulla oli se muutama viikko sitten 138.. Yleensä pudonnut siinä määrin raskauksien aikana, että rautaa joutunut syömään.. Ja se tapahtuu vielä ihan yht´äkkiä ja nopeasti.. Tiedä sitten mikä vauvan kehitysvaihe sitä niin laskee..Yleensä syön verenluovutuksenkin jälkeen pienen kuurin, että se hg on noussut nopsemmin..

Mä en ole vielä henk.koht. ostanut tulevalle vauvalle mitään.. Äitini oli ostanut kaksi bodya, sekä tytölle että pojalle sopivat.. Ottaa varman päälle tuon homman.. Sisko oli ostanut kokoa 19 addun lenkkarit.. Täytyyhän siitä mulle lenkkikaveri opettaa.. =)

Nyt laitan takkaan tulta.. Viluttaa! Taitaa olla siis vielä vähän väsy..

Iloista odotusta kaikille!

Pitkästä aikaa pääsen lukemaan/kirjoittelemaan. Ollaan oltu koko perheen voimin kauheassa influenssassa, eikä loppua näy.



Hempasta joku kyseli, edellisessä raskaudessa se laski 90 ja pysyi alle sadan koko raskauden. Kun se oli niin alhainen, otettiin multa isompi verenkuva, josta näkyi että veren hyytymistekijät (vai mitä ne on) on myös niin alhaiset ettei epiduraali ollut mahdollinen. Kyllä olinkin huonossa hapessa koko raskauden, mikään rauta ei oikein nostanut arvoja. Toisaalta matala hemppa on hyvä, nimittäin raskausmyrkytys ja matala hemoglobiini on kuulemma melkein mahdoton yhtälö jostain syystä.



Oma vointi on ollut tosi surkea, kuumetta ja kuumetta. Tuntuu, että mahakin on hävinnyt ja rinnat tuntuu jo melkein normaaleilta. (Tosin suuremmilta mutta kipeinä eivät enää ole). Pahoinvointi on poissa, ilman influenssaa voisi kuvitella olon olevan mitä parhaimman. Tietenkin tästä tulee heti omat epäilyksensä, voiko kaikki ollakaan enää hyvin. Muutin np-ultra aikaakin muutamalla päivällä eteenpäin, jotta mieheni pääsisi mukaan työmatkaltaan. Pelkään jo valmiiksi sitä, että kätilö toteaa sikiön menehtyneen jo viikkoja sitten... ja olenkin yksin lasten kanssa kotona.



Yksi lisähuolen aihe on se, että maha ei tunnu/näy missään. Ihan kyykyssä ei enää pysty istumaan mutta muutoin ei näy missään. Jos vedän mahan sisään se menee todella kuopalle., kuten aiemminkin. Toisaalta mulla on taaksepäin kallistunut kohtu enkä edellisessäkään raskaudessa alkoi näkymään myöhemmillä viikoilla kuin normaalisti. Pitäisikö kohtua pystyä jo tunnustelemaan, mä en ainakaan tunne vielä yhtään mitään.



Kuten ylläolevasta luette olen edelleenkin lastattu erilaisilla murheilla odotukseen liittyen, ei puhettakaan että osaisin vielä nauttia mistään. Mutta kahden viikon päästä on ultra ja sitten kyllä on ainakin yksi huoli vähemmän tai enemmän.

Mulla oli tänään niskapoimu-ultra, ja siellä se masuaarre köllötteli ja oli ihan samankokinen kuin Elsa puolitoistavuotta sitten. Sydänkin löi yhtä monta keraa minuutissa. Hauskaa. Liekö toinen tyttö tulossa sitten..

Minna ja masuaarre 12+1 sekä isolisko Elsa 1v ja 2pvää

Nyt kyllä pelottaa ihan tosissaan että meneekö tää kesken. :(

Eilen tuli hirveä kipukohtaus alamahaan, muistui elävästi mieleen esikoisen synnytys ja se alamaha oli myös kivikova ihan kuin supistuksessa. Koko illan tunnustelin ja tarkistelin tuleeko verta, mutta ei tullut mitään ja oikeastaan lakkasin hätäilemästä. No sit kävin tänään neuvolassa ja se täti sanoi että yleensä tuommoinen kyllä viittaa keskenmenoon, mutta että jos ei muuta ole enää sen jälkeen ollut niin ei se väistämätön ole. Jäipä sitten pelko kaihertamaan mieltä... Ja nyt tuntuu välillä kuin olisi toooosi kipeät menkat päällä, ihan hirveää kun pelottaa! Ja just pari päivää sitten sanoin siskolle, että oon niin oireeton että ei edes tunnu siltä kuin olisin raskaana... Kamalaa tämmöinen... Ultra olisi puolentoista viikon päästä, joten jos sinne asti selvitään ni sit näkee mitä siellä on, mutta kauhistus kun siihen on pitkä aika! Mutta jos tää on keskenmenon alkua niin kai se oireilee rajummin ennen sitä?

Voi meidän pikkuihmistä, en halua ajatella se ei selviäkään... :(



Mä en oo aikasemmin panikoinu enkä pelänny, niin nyt sit iski täydellä voimalla hätä... Ja mieskin on vielä töissä, tulispa pian kotiin!



-kirahviina ja pikkuihminen 10+1

Tsemppiä kovasti. Mene käymään äitiyspolilla, siellähän ne ultraavat kyllä tällaisissa tapauksissa mielestäni. Varsinkin jos konkinlaista kipua on koko ajan.



Kovasti voimia ja peukutellaan, että tämä olisikin ihan normaalia ja vauva voisi ihan hyvin!



apinaemo 12+ jotain ja kovin kovin väsy päivä takana