monet miehet ja panot-kannattaako,oikeasti?
Mitä " jää käteen" monista eri miehistä?
joskus mietin kun itselläni vain 2 yhdyntäkumppania, millaista olis olla ollut 10 tai vaikka 20 puhumattakaan 100 kanssa..?? jääkö hyvä mieli ja kannattaako sellainen, oikeasti? jos on tyytyväinen tähän mitä itsellä on? hyvä mies ja varsinkin seksikumppani...! ja tuleeko tauteja paljon, kun ei ne kortsut kaikkea suojaa? ja miten mieli jaksaa loppujen lopuksi? ehkä mikään ei kohta tunnu enää miltään...?
Kommentit (25)
jääköhän mun elämästä sitten puuttumaan jotain ellen ryhdy hyppimään edes hiukan? satun vain olemaan sitoutunut ja se tietty estää asian. ja jo nuorena sitouduin aikaisin. sitten kyllää tuli ero ja nyt uusi mies. hän kyllä suht kokenut, mutta heti kiinnyin häneen eikä tarvinnut, ehtinyt hypellä ja kokeilla...meillä kyllä mielikuvitusta jne ja jo pitkä suhde 7v...ja edelleen innostunut, molemmat...
eivät ne 20 tule köntässä. Luulen, että jos vaikkapa nyt olisit sinkkuna, et kuitenkaan viettäisi koko loppuelämääsi selibaatissa.
Voisi hyvin olla, että ensi vuonna tapaisit jotain miestä, menisitte jossain vaiheessa sänkyyn - mutta suhde ei kuitenkaan kestäisi. Se olisi taas yksi kokemus lisää.
Sitten ihastuisit johonkin mieheen X, tapailisit häntä - ja menisitte sänkyyn. Siinä olisi taas yksi.
Alkaisitko sitten katua, että ou mai gaad, entä jos en olisikaan sekstannut noiden kanssa?
Mulla on takana yhdenillan juttuja noin 10 (seksikumppaneita enemmän). Ei se silti tarkoita sitä, etteikö " mikään tuntuisi miltään" . Ei mulla yhdenillan suhteet mitään huippukokemuksia ole olleet, melko latteita useimmiten, enimmäkseen humalalla osuutta asiaan.
Tauteja mulla ei ole koskaan ollut ja papa aina puhdas. Viimeksi otettu muutama kk sitten. Olen käynyt 2 kertaa myös HIV testissä (nega).
Vierailija:
jääköhän mun elämästä sitten puuttumaan jotain ellen ryhdy hyppimään edes hiukan? satun vain olemaan sitoutunut ja se tietty estää asian. ja jo nuorena sitouduin aikaisin. sitten kyllää tuli ero ja nyt uusi mies. hän kyllä suht kokenut, mutta heti kiinnyin häneen eikä tarvinnut, ehtinyt hypellä ja kokeilla...meillä kyllä mielikuvitusta jne ja jo pitkä suhde 7v...ja edelleen innostunut, molemmat...
näiden panojen myötä on se, että pikemminkin sitä hyvää seurusteluseksiä arvostaa kuin " ei pidä minään" .
Eikä tarvitse funtsia sitten kun on lapsia, talolaina ja sitä rataa, että entäs jos panisinkin Penaa, ihan vain kokemuksen takia? Tuntuisko se jossain? Kun sitä tietää, että Penalla on varmaan kikkeli ja pallit, mutta tuskin siitä kerrasta sen enempää jäisi käteen kuin niistä männävuosienkaan " Penoista" .
t. reilu parikymmentä takana
joista pieni osa on panoja suhteessa. Olen siis pitkälti yhden-illan-pano-huora. Kiksit on valtavat mutta ne unohtuu hyvin nopeasti. Se on kait se hyväksymisen tunne, valloittaminen ja saaminen. En osaa paremmin selittää, en kyllä häpeäkään, tosin tätä asiaa en kailota kaikille.
kiitos teille jotka ehditte jaksatte vastata ja kertoa! hyvää päivän jatkoa!
mietin asiaa aika ajoin, kun tulee jotain esille. oisin kyllä voinut tehdä yhtä ja toista jossain välissä, mutta en ole nopeasti lähtenyt mihinkään...miehet on kyllä koittaneet ja hauskaahan se on ollut tiettyyn mpisteeseen asti, siis lähinnä flirttailla, mutta ei enempää. sit on vaan hienoa ollut oman kanssa (tämän nykyisen). silti mietin joskus että voi hitto ois voinut sentään kokeilla. mut ei tosiaan oo innostanut kenen kans tahansa ja ei sit oo olut ketään tai tilannetta, josta ois pitänyt kiihkossa päästä äkkiä panemaan..haha. tietty jollen ois tavannut tätä miestä niin pian eron jälkeen, oisin voinut olla sinkkuna. nyt lapsia kuvioissa. ja oli ennenkin...
joista suurin osa yhdenillanjuttuja. En tunne olevani halpa, huora, käytetty, likainen, ihmisarvoni menettänyt, vaikka ilmeisesti pitäisi?
Sulla on ilmeisesti käynyt hyvä tuuri, olet löytänyt nopeaan tahtiin miehet, joiden kanssa pitkä suhde on onnistunut. Itse esim. olen ollut suurimman osan elämääni sinkkuna, joskus tullut dumpatuksi sen jälkeen kun ollaan jo oltu sängyssä miehen kanssa, dumpannut itse, kun toisesta onkin ajan myötä paljastunut epämiellyttäviä piirteitä jne. Enkä jaksa pihdata vuotta paria ennen kuin " uskallan antaa" , vaan kyllä olen sänkyyn mennyt ihan muutaman viikon tuttavuuden jälkeen. Ja sitten on nämä yhdenillanjutut, jotka kaikki ovat ollet vain seksiä enkä ole ollut kiinnostunut (eivätkä miehetkään ole olleet) mistään jatkosuunnitelmista.
Niin ja koskaan ei ole ollut sukupuolitautia. En tiedä mitä on " jäänyt käteen" , ei kai ihmeempää, mutta en osaa noita juttuja katuakaan, ihan hauskaa on ollut.
Vierailija:
isät varsinkin. ja äiditkin...?
En ehdottomasti toivo hänen " säästelevän aarrettaan" 25-vuotiaaksi, enkä toivo, että hän asettuu yksiin ensimmäisen, 16-vuotiaana löytämänsä poikaystävän kanssa.
t. nainen ja äiti
naisena ja äitinä toivon, että oma tytär omaa vahvan seksuaalisen itsetunnon ja tosiaan - ei heitä hynttyitä yhteen ensimmäisen poikaystäväkandidaatin kanssa (ainakaan alle 2-kymppisenä).
ja kun lähenee 4kymppiä, ei miestä, lapsia, perhettä, vain tuhlattua jakamista koko elämä...? Toki ei välttämättä kannata olla loppuelämäänsä heti 1.kanssa, mutta kannattaako kokeilla n 100 miestä ja lopulta saada nothing...kun kriittisyys(muita kohtaan) kasvaa ja mikään ei enää sovi ja tyydytäkään...
en kyllä tarkoita ettei nainenkin seksistä nauti!! mutta silti milestäni seksuaalinen HYVÄ itsetunto on niillä, jotka ei nyt ihan 100 kanssa oleskele....;) tai edes 50. Ei sellaisten kohdalla voi ainakaan seksuaalisesta hyvästä itsetunnosta puhua....vai mitä miehet? ja naiset?
Vierailija:
ja kun lähenee 4kymppiä, ei miestä, lapsia, perhettä, vain tuhlattua jakamista koko elämä...? Toki ei välttämättä kannata olla loppuelämäänsä heti 1.kanssa, mutta kannattaako kokeilla n 100 miestä ja lopulta saada nothing...kun kriittisyys(muita kohtaan) kasvaa ja mikään ei enää sovi ja tyydytäkään...
Mun havaintoni mukaan kovin moni reilun sadan miehen naisista tai sadan naisen miehistä hakee seksistä itsetunnon pönkitystä.
Toivon, että omien lasteni ei tarvitse sitä tehdä.
Kuitenkaan en noin rumasti puhuisi kenestäkään, seksikumppanien määrästä riippumatta " koko elämä pelkkää jakamista" . Elämässä on paljon muitakin ulottuvuuksia kuin seksuaalinen.
Edelleenkin toivon, että lapseni eivät tule seksuaalisesti (eivätkä muutenkaan) hyväksikäytetyiksi - eivätkä myöskään käytä ketään hyväkseen.
Heidän ei tarvitse olla minulle tilivelvollisia seksikumppaniensa määrän suhteen. Kyseessä on heidän oma elämänsä. Toivon, että he ovat ihmisinä sen verran " ehjiä" , että pystyvät parisuhteeseen - ja toivon, että parisuhteet, joita he luovat, ovat terveellä pohjalla.
Toivon, että he kunnioittavat itseään sen verran, että osaavat huolehtia itsestään sen verran, että harrastavat vastuullista seksiä.
Jos suoraan sanon, mieluummin kyllä suon tyttärelleni vaikkapa 20 seksikumppania sekä kyvyn nauttia seksistä rakastamansa ihmisen kanssa - kyvyn saada orgasmin, kyvyn harrastaa esileikkiä miehen kanssa, kyvyn nauttia ilman huonoa omatuntoa seksistä.
KUIN että tyttäreni olisi harrastanut väkinäistä seksiä kahden miehen kanssa, ei saisi koskaan orgasmia, ei haluaisi esileikkiä, inhoaisi miehen kosketusta ja tuntisi olonsa saastaiseksi seksin jälkeen.
kommenttia: vähän nopeasti väärin ilmaisin asiani" koko elämä jakamista" -toki elämässä kaikilla muutakin, toivottavasti!! ;)
samaa mieltä siinä,että toivoisin todella lasteni ja muidenkin lasten, kykenevän parisuhteeseen, sillä se ei nyk itsestäänselvyys juuri mein aikuisten vuoks!!kun ei sitouduta oikeesti ja harrastetaan irtoa ja salaa jne päällekkäisyyksiä -,mikä malli... :/ ei ihme ettei nuoret uskalla parisuhteisiin tai ainakaan kunnolla sitoutumisiin -pelkäävät että toinen pettää jättää tms
osin samaa mieltä: hyvä jos muutamia miehiä ja ei teitenkään huonoja omatuntoja siitä (jollei petellä)
mutta kuka sanonut ettei 1-2 miehen naiset nauttisi????päinvastoin! bautin todella ja en halua menettää nykyistä miestäni -seksimme juuri niin ihanaa! ja kaipaan nytkin sikana miestäni joka tulee huomenna kotiin!! varsinkin seksiä..;)
mutta jos täsmentäisin vähän: Toivon, ettei ainakaan vahingollinen estyneisyys aja siihen, että seksikumppaneita on " vain" yksi tai kaksi.
Vahingollisella estyneisyydellä tarkoitan sitä, että vaikka ei olisi tyytyväinen koko parisuhteeseen, seurusteluun, seksiin eikä muuhunkaan, sitä haluaa pitäytyä suhteessa vaikkapa siitä syystä, että pelkää leimautuvansa jakorasiaksi. Tai on jäykistynyt siihen ajatteluun, että kun sen yhden kanssa rakasteltu, niin sen on sitten (hinnalla millä hyvänsä) riitettävä.
Tottakai jos on niin onnellisesti käynyt, että löytää suhteellisen nopeasti tulevan kumppaninsa, joka on yhtä vakavissaan liikkeellä, ei ole syytä vain kokemusten keräämisen nimissä jatkaa matkaa.
Itse olisin ollut valmis sitoutumaan parisuhteeseen jo 20-vuotiaana, mikäli olisin sopivan miehen itselleni löytänyt jo silloin. Siinä kuitenkin kesti vielä 12 vuotta ennenkuin tuuri sattui kohdalle. Tätä väliaikaa en kuitenkaan aivan selibaatissa viettänyt.
suurin osa vähän pidempiä juttuja (taitaa olla 2-3 one night standia).
Sänkykumppanit ovat kaikki osaltaan rikastuttaneet elämääni, jokaiselta olen oppinut jotain. Olen aina mennyt sänkyyn ihastuneena, kokeilunhaluisena, toisinaan rakastuneena. En milloinkaan ole katunut sänkyyn menoa, joskus kylläkin sitä, etten mennyt....
En tiedä, tuleeko tuo luku tuosta vielä kasvamaan, jos ei tule, en ainakaan tule miettimään miksen aikoinani uskaltanut enempää. Seksin saralla ei kaduttavaa ole.
Seksiä olen harrastanut 7 miehen kanssa, jotka ovat siis kaikki olleet seurustelukumppaneita. Seurustelut ovat kestäneet 4kk - 7v. Olen ihan tyytyväinen kokemuksiini, enkä pidä paljona, joskaan en liian vähänäkään.
Oma seksuaalinen tyytyväisyys on ollut olemassa kokoajan (esim saan orkun yhdynnässä joka kerta), mutta seksistä nauttiminen on kasvanut joka suhteen myötä. No selvää kai se, että alle parikymppinen poika on itsekin vähemmän kokenut kuin 30-40 v. mies, ja silloin seksi nuorena nuoren kanssa on aika erilaista kuin seksi kahden aikuisen, itsensä hyvin tuntevan välillä. Itselleni selkeä ero seksin suhteen tuli 30v täytettyäni, silloin kun tulin muutenkin enemmän sinuiksi itseni kanssa. Silloin esim. aloin vasta nauttia suuseksin saamisesta.
N35
Vierailija:
ja kun lähenee 4kymppiä, ei miestä, lapsia, perhettä, vain tuhlattua jakamista koko elämä...? Toki ei välttämättä kannata olla loppuelämäänsä heti 1.kanssa, mutta kannattaako kokeilla n 100 miestä ja lopulta saada nothing...kun kriittisyys(muita kohtaan) kasvaa ja mikään ei enää sovi ja tyydytäkään...
Tiedätkö mikä on olkiukko?
Vierailija:
Tiedätkö mikä on olkiukko?
mulla on ollut reilut parikymmentä panokumppania ja kaikki kyllä ihan kokemisen arvoisia enkä mitään kadu. koskaan ei oo ollu tauteja, vaikka ainakin puolet on ollu 1-4 kerran juttuja.