Jatkuva toisen "opettaminen"

Jotkut vaan on fiksumpia iun toiset 

Mun kaveri opiskeli lähihoitajaksi ja alkoi neuvoa terveyttä koskevissa  asioissa ikään kuin olisi lääkäri. Itse olen erikoissh ja en koskaa pyytämättä neuvo ketään. No nyt ei tarvinne enää lääkäriä😏

Miehet puhuu välillä naisille noin mistä vaan.

Jotkut antavat lapsensa "opettaa" itselleen mitä on koulussa tänään opittu. Yleensä lapset hoksaavat jossain vaiheessa että kyllähän nuo vanhemmat tietävät nämä asiat.

Sitten on niitä, jotka luulevat koko ikänsä että ovat muita fiksumpia. 

Vierailija kirjoitti:

Jotkut antavat lapsensa "opettaa" itselleen mitä on koulussa tänään opittu. Yleensä lapset hoksaavat jossain vaiheessa että kyllähän nuo vanhemmat tietävät nämä asiat.

Sitten on niitä, jotka luulevat koko ikänsä että ovat muita fiksumpia. 

Minusta tuo on vaan sitä, että innoissaan kertoo mitä on tänään oppinut koulussa eikä siinä vanhempia opeteta. 

Mun mies on sellainen, että sille pitää opettaa tosi mitkä tavarat ovat missäkin tai miten jokin asia kotona tehdään. Olen vuosia kannustanut häntä itsenäiseen työskentelyyn ja ollut puuttumatta hänen logistiikkaansa ja organisointiin kotiasioissa, mutta jotenkin se ei saa häntä sisäistämään mitään. Sen vuoksi, jos mies etsii leipäveistä, ja joka on hänen jäljiltään paikassa x ,käytän hyvin herkästi opettamiseen verrattavaa vastaustapaa. Se pelastaa minut suuttumasta kunnolla, koska jos toinen ei muutu on keksittävä keinot selvitä mukana. Muuten mies on mukava.

Tunnen useamman, jokainen heistä ärsyttää.

Antavat neuvoja asioista, joista tiedän - he luulevat.

Oppiipahan olemaan.

Vierailija kirjoitti:

Jotkut vaan on fiksumpia iun toiset 

Kyllä se on enemmän tyhmyyttä aliarvioida toista. 

Vierailija kirjoitti:

Mun mies on sellainen, että sille pitää opettaa tosi mitkä tavarat ovat missäkin tai miten jokin asia kotona tehdään. Olen vuosia kannustanut häntä itsenäiseen työskentelyyn ja ollut puuttumatta hänen logistiikkaansa ja organisointiin kotiasioissa, mutta jotenkin se ei saa häntä sisäistämään mitään. Sen vuoksi, jos mies etsii leipäveistä, ja joka on hänen jäljiltään paikassa x ,käytän hyvin herkästi opettamiseen verrattavaa vastaustapaa. Se pelastaa minut suuttumasta kunnolla, koska jos toinen ei muutu on keksittävä keinot selvitä mukana. Muuten mies on mukava.

Minä olen tehnyt videoita. Eli jos hän kysyy esim miten leivät paahdetaan niin silloin pyydän häntä katsomaan videon on 3 keittiön laitteista.

Seuraavaksi kehitän tekoälyän jolla hän voi kysyä suoraan minkä videon katsoa.

Mun mies on tuollainen, korjaamassa muiden tekemisiä (varsinkin mun) ja opettamassa innoissaan asioita, joista on juuri lukenut.

Paras oli kun kerran selitti innoissaan yhtä lehdessä lukemaansa juttua ja kuinka se toimii ja on tosi hieno idea. Jossain kohtaa sitten totesin, että tiedän, teen tuota työkseni, mutta huomautukseni ei yhtään hidastanut hänen intoaan opettaa minulle asian perusteita.

Myös keittiössä pitää tulla neuvomaan usein kun teen jotain. Ja autoa ajaessa. (Mä ajan autoa paljon enemmän kuin mies ja olen siinä paljon parempi ja mies on siitä samaa mieltä.) Joskus olen kysynyt miten arvelee mun pärjäävän silloin, kun ei ole vieressä neuvomassa, mutta se ei hillitse yhtään neuvomisen tarvetta.

Monella tavalla ihana mies, mutta vähän rasittava piirre joskus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut antavat lapsensa "opettaa" itselleen mitä on koulussa tänään opittu. Yleensä lapset hoksaavat jossain vaiheessa että kyllähän nuo vanhemmat tietävät nämä asiat.

Sitten on niitä, jotka luulevat koko ikänsä että ovat muita fiksumpia. 

Minusta tuo on vaan sitä, että innoissaan kertoo mitä on tänään oppinut koulussa eikä siinä vanhempia opeteta. 

Meillä joskus kuulusteltiin lapsen läksyt/koealue niin, että lapsi kyseli vanhemmalta, eli lapsi oli "opettajana". Ohis

Joo, ex mieheni. Todella rasittava tapa.

Vierailija kirjoitti:

Mun kaveri opiskeli lähihoitajaksi ja alkoi neuvoa terveyttä koskevissa  asioissa ikään kuin olisi lääkäri. Itse olen erikoissh ja en koskaa pyytämättä neuvo ketään. No nyt ei tarvinne enää lääkäriä😏

Alussahan sitä luulee osaavansa vaikka ja mitä, kunnes vuosien myötä ymmärtää että kaikki ei menekään oppikirjan mukaan. Toivottavasti kaverisi nöyrtyy ajan kanssa 🙂 

Vierailija kirjoitti:

Miehet puhuu välillä naisille noin mistä vaan.

Tässä ei ole kyse mistään mies-nais suhteesta vaan kyseessä pitäisi olla tasavertainen kaveruus. 

On aika yleistä, ettei osata puhua tahdikkaasti. Sen sijaan että töksäytellään itsestäänselvyyksiä ja omia "totuuksia", voisi olla hiljaa ja antaa sen toisen kertoa mitä ratkaisuvaihtoehtoja on jo kokeillut. Ne helpoimmat ja yksinkertaisimmat ratkaisut kyllä suurin osa aikuisista jo hallitsee. 

Mäkin voisin tässä ratkoa muutaman pulman. Ihmiset varastavat, ovat väkivaltaisia, jopa tappavat. Ratkaisu: Kielletään se, tehdään sellainen laki, jossa nuo kielletään! Että työttömät sitten? Hei, menkää töihin! Että oon nero! 

Vaimo on selvästi sekä äiti että opettaja. Kaikki pitää selittää kuin nelivuotiaalle, vaikka molemmat ollaan päälle nelikymppisiä. Lapselle ei puhu niin, vaan ihmettelee, miksei se ymmärrä yksinkertaisia asioita kun on jo yksivuotias. Huoh.

Joo, oli aikanaan tuollainen kollega. Oltiin molemmat yliopisto-opiskelijoita mutta tehtiin eri alan kesätöitä. Tämä toinen otti todella tuollaisen ihmeellisen opettajaroolin kanssani. Raivostuttavin tyyppi kenen kanssa olen koskaan työskennellyt. Ehkä hän oikeasti piti minua tyhmänä. En koskaan ärähtänyt vaan koitin olla kohtelias ja vältellä seuraansa.

Entinen ystävä oli tällainen, tutustuimme aikuisiällä. Tapa puhua oli automaattisesti ylhäältä päin alemmalleen, kohteliaasti mutta opettajamaisesti. Oli asia mikä tahansa, puhui kuin opettaisi oppilasta. Oli eronnut puolisostaan aiemmin, puoliso oli kuulema ollut niin dominoiva ja aina oikeassa :D

Tuli itsellä mitta lopulta täyteen, onneksi aikuisiällä saa ja ymmärtää jo valita itse seuransa, niin valitsin olla ilman häntä.

Mulla on kavereita, joiden kanssa peräti keskustellaan tällä tavalla joskus harrastuksen äärellä. Aivan kuin lapset höpötetään samalla tavalla kuin leikkiessä, tämä laitetaan tähän ja tämä tähän, niin tämä menee tähän... opetetaan toisiamme, kunnes kaikki osaa samat asiat. Sitten niistä ei tietenkään tarvitse enää höpöttää,

Olen huomannut, että nuori ikäpolvi ei kestä tällaista. Pitävät sitä besserwisseröintinä. Sitten tekevät päin vttua ja seuraamukset tulee kalliiksi. Mutta kun ei saa sanoa mistään.