Neuvoja, 10-vuotias on täysi shoppailuaddikti

Nyt vakavan keskustelun paikka tytön kanssa, ettei heti menetä luottotietoja aikuisena. Kyllä 10-vuotiaalle voi jo puhua varsin realistisesti rahasta ja taloudenpidosta. Minulla oli verrattain köyhä lapsuus ja pikkukoululaisena osasin jo vertailla kilohintoja ja laskea tarjoukset. Nyt nuorena aikuisena on talous paremmassa kuosissa kuin niillä kavereilla, jotka lapsena saivat kaikkea eikä rahasta voitu lasten kuullen muka puhua. Kaikki ovat tehneet klarnavelkaa ja muutama pääsi ulosottoonkin shoppailuillaan heti 18v täytettyään. 

Laadi yhdessä tytön kanssa kuukausibudjetistanne vaikka excel, jonne lasket vuokrat, sähköt, muut laskut + ruokakulut ja muut pakolliset menot ja sitten voitte yhdessä laskea ja katsoa, paljonko jää käteen. Tytölle voi myös aivan suoraan kertoa, ettei teillä ole samanlainen taloudellinen tilanne kuin hänen kaveripiirillään. Ei 10-vuotias siitä rikki mene. Tuossa iässä pitää olla jo kykyä hahmottaa rahaa laaja-alaisemmin, nyt on viimeiset hetket opettaa.

N22

Oliko tää se sama, jolla oli huone täynnä isän ostamia legoja?

ADHD

En halua myöskään kuulostaa ilkeältä, pahoittelut jos sain viestini kuulostamaan siltä. 10-vuotiailla on usein jo oma pankkikorttikin ja monella voi olla säästöjä, joita ei pitäisi heti tuhlata. Kauhulla olen seurannut pienten lasten pankkikortin käyttöä, kun tilillä on parhaimmillaan tuhansia euroja myös pesämunaa, joka olisi tarkoitus säästää myöhempään. Kaikki eivät laita lapsilleen erillisiä säästötilejä, jolloin lapsi voi helposti tuhlata kaikki rahansa hetkessä turhuuksiin. Jokaiselle tekee hyvää miettiä omaa kulutustaan ja mitä todella tarvitsee, voitte keskustella näistä turhista osteluista myös ilmaston näkökulmasta. Luulisi juuri tuon ikäisten olevan myös ympäristön tilasta huolissaan ja olevan hieman valveutuneempia. Voitte myös laskea yhdessä, paljonko rahaa voisi säästää yhteen isompaan tytön haluamaan asiaan jatkuvan pienen turhan paskan ostamisen sijaan.

N22

Eiks tuon ikäisten pitäisi leikkiä toppahaalareissaan lumileikkejä pihalla eikä käydä shoppailemassa?

Harmi, ettei ole enää Kultapossukerhoa (ei Postipankkiakaan). Siitä oli aikoinaan apua lapsen tasolle sopivassa rahankäytön opettelussa.

Tytöstä kasvaa instapissis,  K-18 materiaalia tekee jo 16 vuotiaana.

Lapsellekin voi puhua rehellisesti rahatilanteesta. Voit kertoa lapselle, minkälainen kuukausibudjetti teillä on asumismenoihin, laskuihin, ruokaan sekä vapaa-aikaan. Nuoren lapsen voi olla vaikeaa hahmottaa rahan arvoa jos siitä ei ole suoraviivaisesti keskusteltu aiemmin, joten on hyvä näyttää todellisia laskelmia. Teinien kanssa olen soveltanut tätä tekniikkaa, ovat saaneet itse laskea kun olen lätkinyt luvut pöytään. 

Minulla on käsitys, että aika monella tuossa iässä on tuollainen vaihe. Jos vaan rahaa saa, se surutta myös käytetään.  Kypsymättömyyttä, ja some ym. ruokkii tuollaista käytöstä.

Ap kuulostaa kuitenkin äitinä järkevältä, joten uskoisin tytönkin ajan kanssa oppivan kestävämmät arvot. 

Onko hän ikinä oppinut arvostamaan mitään muuta kuin tavaraa? Onko teidän perheessä luettu kirjoja, kuunneltu musiikkia, käyty luontoretkillä, harrastettu liikuntaa/käsitöitä/taiteita tai mitä muuta tahansa? Onko hänelle ikäänkuin tarjottu vaihtoehtoja, jotka häntä voisi kiinnostaa materian lisäksi? Onko hänelle syntynyt käsitystä missä asioissa hän on hyvä, ja mitä hän voisi harrastaa?

Vierailija kirjoitti:

Minulla on käsitys, että aika monella tuossa iässä on tuollainen vaihe. Jos vaan rahaa saa, se surutta myös käytetään.  Kypsymättömyyttä, ja some ym. ruokkii tuollaista käytöstä.

Ap kuulostaa kuitenkin äitinä järkevältä, joten uskoisin tytönkin ajan kanssa oppivan kestävämmät arvot. 

Vastasit itsellesi lapseton nainen.

Yhdessä luettavaksi vaikka Salmelan Raha -kirja. Opettelemaan siitä mitä raha ja on mitä sillä voi tehdä. Myös Majasalmella ja Nordlund kannattaa lukaista ja ottaa opit käyttöön. 

Vierailija kirjoitti:

Lapsellekin voi puhua rehellisesti rahatilanteesta. Voit kertoa lapselle, minkälainen kuukausibudjetti teillä on asumismenoihin, laskuihin, ruokaan sekä vapaa-aikaan. Nuoren lapsen voi olla vaikeaa hahmottaa rahan arvoa jos siitä ei ole suoraviivaisesti keskusteltu aiemmin, joten on hyvä näyttää todellisia laskelmia. Teinien kanssa olen soveltanut tätä tekniikkaa, ovat saaneet itse laskea kun olen lätkinyt luvut pöytään. 

Olen kyllä puhunut. Ollaan myös tehty budjetti esim. hänen kuukausirahalle, joka on 10€. En ole mitenkään silkkihansikkain häntä tässä kohdellut ja hän tietää, ettei minulla esim. ole yhtä paljon rahaa tai en saa yhtä paljon palkkaa mitä moni muu. Mutta kun isän luona budjetit on aivan eri sfääreissä, samaten kaveriperheissä niin opettamani asiat tuntuu valuvan kuin vesi hanhen selästä. Ap 

Haaveita voi olla kaikilla. Jospa kotitöitä vastaan saa pientä rahaa, oppisi kuinka paljon töitä saa painaa sitten parin kympin eteen. Se ei tule yhdellä imuroimisella vaan kuukauden joka päivä isohkoilla askareilla. Ja sanot että verottaja vei loput,tuo sulle jäi käteen.

Samoilla linjoilla edellisten kanssa. Kuljin itse lapsena usein äitini mukana kauppareissuilla ja samalla tuli opittua rahan arvosta, kun seuraili hintoja ja oppi katsomaan juuri kilohintoja, tarjouksia ja laskemaan alennusprosentteja huomaamatta. Vanhemmat puhuivat keskenään laskuista ja samalla kuuli itsekin, miten paljon erilaiset vakuutukset, auton katsastukset ja lääkärikäynnit maksoivat. Harvoin saimme rahaa omaan käyttöön ja jos jostain rahaa sattui saamaan, se kehotettiin laittamaan säästöpossuun ja käytiin myöhemmin viemässä pankkiin yhdessä. Sain pankkikortin 15-vuotiaana ja vanhempani opettivat verkkopankista seuraamaan kulutusta ja tarkkailemaan rahankäyttöä.

Olen ikuisesti kiitollinen vanhemmilleni hyvästä talouskasvatuksesta. Omassakin kaveripiirissä on näitä klarnaharrastelijoita ja muita velkaantuneita opiskelijoita, joita ei ilmeisesti kotona ole neuvottu. Lähes parikymppiselle kaverille tuli yllätyksenä, että velka kasvaa korkoa. Puhukaa rahasta ajoissa lastenne ja nuortenne kanssa, kukaan ei halua menettää luottotietojaan woltattujen pizzojen ja klarnameikkien takia. 

Vierailija kirjoitti:

Onko hän ikinä oppinut arvostamaan mitään muuta kuin tavaraa? Onko teidän perheessä luettu kirjoja, kuunneltu musiikkia, käyty luontoretkillä, harrastettu liikuntaa/käsitöitä/taiteita tai mitä muuta tahansa? Onko hänelle ikäänkuin tarjottu vaihtoehtoja, jotka häntä voisi kiinnostaa materian lisäksi? Onko hänelle syntynyt käsitystä missä asioissa hän on hyvä, ja mitä hän voisi harrastaa?

On luettu vauvasta asti, käyn hänen kanssa kirjastossa joka kuukausi. Kuunnellaan musiikkia, just jammailtiin uutena vuonna ja tehtiin palapelejä. Tyttö on kova tekemään käsitöitä. Ollaan käyty museoissa paljon. Hänellä on liikuntaharrastus jossa hän on hyvä ja johon kovasti kannustan. Hän on myös hyvä koulussa. En oikeasti tiedä, mitä voisin vielä tehdä tai sanoa paremmin, että tilanne muuttuisi. 🥹 Ap 

Vierailija kirjoitti:

Samoilla linjoilla edellisten kanssa. Kuljin itse lapsena usein äitini mukana kauppareissuilla ja samalla tuli opittua rahan arvosta, kun seuraili hintoja ja oppi katsomaan juuri kilohintoja, tarjouksia ja laskemaan alennusprosentteja huomaamatta. Vanhemmat puhuivat keskenään laskuista ja samalla kuuli itsekin, miten paljon erilaiset vakuutukset, auton katsastukset ja lääkärikäynnit maksoivat. Harvoin saimme rahaa omaan käyttöön ja jos jostain rahaa sattui saamaan, se kehotettiin laittamaan säästöpossuun ja käytiin myöhemmin viemässä pankkiin yhdessä. Sain pankkikortin 15-vuotiaana ja vanhempani opettivat verkkopankista seuraamaan kulutusta ja tarkkailemaan rahankäyttöä.

Olen ikuisesti kiitollinen vanhemmilleni hyvästä talouskasvatuksesta. Omassakin kaveripiirissä on näitä klarnaharrastelijoita ja muita velkaantuneita opiskelijoita, joita ei ilmeisesti kotona ole neuvottu. Lähes parikymppiselle kaverille tuli yllätyksenä, että velka kasvaa kor

Olen puhunut ja näyttänyt esimerkkiä. On vertailtu hintoja. Iso ero meidän tilanteessa sun lapsuuteen on, että sun vanhemmat eli samassa taloudessa ja veti yhtä köyttä. Oma tyttöni elää kahta eri maailmaa, toista jossa on varaa ja toista, jossa pitää eurot ja sentit laskea ruokakaupassa. Ap 

Mitä lapsi ostaa noilla rahoilla? Olisiko jotain isompaa, mihin voisi yrittää kannustaa säästämään? 

Kuunnelkaa erilaisia rahoitusalan podcasteja ja lukekaa taloudesta kertovaa kirjallisuutta. Tuon ikäiselle voisi upota mm. Mimmit sijoittaa-podcast. Siinä oppisi hahmottamaan rahaa myös realistisesti ja voisi toimia paremmin kuin oman äidin kuuntelu. 

Käyttääkö käteistä vai korttia? Jos on verkkopankkitunnukset, katsokaa millaisia summia on käyttänyt rahaa shoppailuihin ja voitte yhdessä laskea, mitä hyödyllistä rahoilla olisi voinut ostaa. Jos käteistä, ottakaa kuitit talteen ja niistä laskemaan.