Lue keskustelun säännöt.
Ammattikorkeakoulun opettajat: onko teitä painostettu laskemaan vaatimustasoa?
04.01.2025 |
Toimin lehtorina ison kaupungin ammattikorkeakoulussa ja sain kehotuksen, että kurssin vaatimustasoa on laskettava, jotta opiskelijat pääsevät kokeesta läpi. Jos oikein ymmärsin, niin käytännössä kaikkien pitäisi jatkossa saada vähintään se arvosana 1, vaikka ei osaisi melkein mitään ja eikä opiskelija itse olisi tehnyt oppimisen eteen käytännössä mitään. Kurssi on vaativa, mutta ei mielestäni ylivoimainen ja todella monet ahkerat opiskelijat suorittavat sen helposti jopa erinomaisella arvosanalla.
Itseäni asia huolestuttaa, koska kyseessä on kurssi, jossa pitäisi oppia asioita, joita todellakin tarvitsee myöhemmin opinnoissa ja työssä. Saanko sontamyrskyn muilta opettajilta (ja ahkerilta opiskelijoilta) niskaani, jos lasken vaatimustason niin alas, että ryömimälläkin pääsee riman yli? Miten te muut olette tällaisessa tilanteessa menetelleet, kun opettajan omaa arvomaailmaa koetellaan?
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
Ei ole painostettu, mutta onhan nyt jo ollut vuosikausia niin, että varsinkin kaikille yhteisten peruskurssien vaatimustaso on laskettu alas. Niistä pääsee läpi viimeistään toisella yrittämällä, jos on istunut kurssin, palauttanut tehtävät ja osaa tentissä edes pikkuisen jotain sinne päin. Mielestäni ihan hyvä niin itse en olisi varmasti tähänkään päivään mennessä valmistunut, jos ei olisi säälistä päästetty läpi eräästä matematiikan peruskurssista (jonka sisältöjä en muuten ole 15 vuoden työurallani valmistumisen jälkeen tarvinnut kertaakaan).
Voipi olla että vaikeat aineet lopetetaan kokonaan tulevaisuudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä yliopistolla (tekniikan ala) on helpotettu kursseista läpipääsyä sillä, että kotitehtäviä tekemällä (oikein) saa lisäpisteitä tenttiin. Voisiko tämmöistä soveltaa opettamillasi kursseilla, tai oletko jo kenties käyttänyt tätä keinoa? Tuolla saa yleensä nostettua numeroa 1-2 pykälää jos kaiken saa oikein. Suosii toki ahkeria opiskelijoita, mutta kyllä nyt läpipääsyyn jonkinlaista työtä täytyykin vaatia. Jos ei millään pääse kursseista läpi, niin on ehkä väärällä alalla tai väärässä oppilaitoksessa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole painostettu, mutta onhan nyt jo ollut vuosikausia niin, että varsinkin kaikille yhteisten peruskurssien vaatimustaso on laskettu alas. Niistä pääsee läpi viimeistään toisella yrittämällä, jos on istunut kurssin, palauttanut tehtävät ja osaa tentissä edes pikkuisen jotain sinne päin. Mielestäni ihan hyvä niin itse en olisi varmasti tähänkään päivään mennessä valmistunut, jos ei olisi säälistä päästetty läpi eräästä matematiikan peruskurssista (jonka sisältöjä en muuten ole 15 vuoden työurallani valmistumisen jälkeen tarvinnut kertaakaan).
Miksi opiskelet amk: ssa jos ei ole edellytyksiä siihen?
Olihan minulla edellytyksiä, koska valmistuin hyvin arvosanoin. Pl. tuo yksittäinen kurssi, joka meni rimaa hipoen läpi ja jonka sisältöä en ole tarvinnut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistolla hyvin toiminut jatko-opintosysteemi romuttui aikanaan. Ennen muinoin jatko-opintokelpoisia olivat ne, jotka olivat menestyneet erittäin hyvin perusopinnoissa. Nykyisin kuka tahansa voi tehdä väitöskirjan, vaikka olisi menestynyt erittäin huonosti perusopinnoissa.
Kaiken kaikkiaan tohtoreiden taso on 2000-luvulla romahtanut paljon enemmän kuin peruskoulun PISA-tulokset. Laitokset saavat rahaa yliopistolla tohtorin tutkinnoista, ja nykyään väitöskirjojen taso on pahimmillaan aivan karmaiseva. Sana tohtori ei siis kerro juuri mitään ihmisestä nykypäivänä.
Niinhän se on. Stubbkin on tohtori, vaikka kirjoitti reaalista i:n.
On jotenkin tylsää, että ylioppilaskoetta pidetään, jonain rajaavana "kyvykkyys mitrarina" tyyliin jos se meni surkeasti, niin pitäisi ymmärtää ettei kanna
Ei helvetti, miten täällä kirjoitetaan huonosti!
Vierailija kirjoitti:
Näin amk aikuis monimuoto-opiskelijan näkökulmasta opetuksen taso on myös aivan surkea. (En siis tarkoita että Ap:n kursseilla tästä olisi kyse). Mutta niillä aineksilla joita kurssista saan, on mielestäni hyvin hankalaa oppia, sitten painotetaan omatoimiopiskelua. Mietin vain että siksi sinne amk hain että saisin sitä opetusta. Wikipediaa olisin voinut lueskella vapaa-ajalla ihan muutenkin. Yleisesti ottaen tuntuu olevan koko paketti levällään ja monilla opettajilla tuntuu olevan asenneongelmia, ikäänkuin että opiskelijat on siellä häntä varten eikä niin että arvon opettaja olisikin siellä opiskelijoita varten. Ja tuntuu että osa melkeinpä inhoaa monimuotoryhmiä ja sitä että verkkoluennot pitäisi tallentaa jne.
Lisäksi yleisesti on pakka levällään koulussa. Mielestäni kurssin alussa tulisi olla sisältö selvillä, etenemistahti, välitehtävät ja tentin ajankohta ja lähipäivistä ei tiedetä "katsotaan". No osa opettajista kuul
Kuulin, että että jokin amk oli kieltytynyt maksamasta ylitöistä. Opettajat löivät tuolla tavoin hanskat tiskiin johtoa vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistolla hyvin toiminut jatko-opintosysteemi romuttui aikanaan. Ennen muinoin jatko-opintokelpoisia olivat ne, jotka olivat menestyneet erittäin hyvin perusopinnoissa. Nykyisin kuka tahansa voi tehdä väitöskirjan, vaikka olisi menestynyt erittäin huonosti perusopinnoissa.
Kaiken kaikkiaan tohtoreiden taso on 2000-luvulla romahtanut paljon enemmän kuin peruskoulun PISA-tulokset. Laitokset saavat rahaa yliopistolla tohtorin tutkinnoista, ja nykyään väitöskirjojen taso on pahimmillaan aivan karmaiseva. Sana tohtori ei siis kerro juuri mitään ihmisestä nykypäivänä.
Onko tämä kaikilla aloilla?
Kysymyksesi on sellainen, että se suorastaan vain odottaa ja vaatii ihan minkätahansa alan edustajaa kertomaan, että ei, ei ainakaan hänen alansa kohdalla, oli ala mikä tahansa.
Tai vaihtoehtoisesti siä, kuinka joku diplompi-insinööri haluaa osoittaa halveksintansa humanistis-yhteiskunnallisista tieteistä väitelleitä kohtaan pitäen heitä (mm.) Käsienheiluttelijoina, joiden väitökset on täyttä kuraa.
Tai vastaavasti se humanisti-yhteiskunnalistieten maisteri ihmettelemään, että miten se diplompi-insinööri luulee, että kaikki oikeat ja siten vaikeat ongelmat ja kysymykset ja niihin perehtyminen (/opiskelu) on vain tekniikkaa ja "insinölritietellä" saavutettavissa ja mahd.. ratkaistavissa ja mite he sitten olisivat ainoita, jota oikeasti kukaan ns. täyspäinen arvostaisi kunnioittaisi.
Yliopisto-opiskelija
Taso on laskenut kautta linjan, oli kyse sitten peruskoulusta, lukiosta, amiksesta, amk:sta tai yliopistosta. Ja ihan siis myös se opetuksen taso. Itseohjautuvuus keksittiin, jotta voidaan vähentää opetuksen määrää.
Sutta ja sekundaa tulee myös kun pakotetaan tekemään reippaasti töitä opiskelun ohella. Ei kenenkään jaksaminen riitä siihen 3-5 vuotta putkeen.
t. Amk-opiskelija
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mun luokalta ainakin päästettiin lopulta läpi kaikki, jotka jaksoivat edes yrittää. Minäkin valmistuin vaikka en todellakaan osannut matematiikan kurssien sisältöjä kuten että 10% ei ole sama kuin 90%.
t. Stub
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistolla hyvin toiminut jatko-opintosysteemi romuttui aikanaan. Ennen muinoin jatko-opintokelpoisia olivat ne, jotka olivat menestyneet erittäin hyvin perusopinnoissa. Nykyisin kuka tahansa voi tehdä väitöskirjan, vaikka olisi menestynyt erittäin huonosti perusopinnoissa.
Kaiken kaikkiaan tohtoreiden taso on 2000-luvulla romahtanut paljon enemmän kuin peruskoulun PISA-tulokset. Laitokset saavat rahaa yliopistolla tohtorin tutkinnoista, ja nykyään väitöskirjojen taso on pahimmillaan aivan karmaiseva. Sana tohtori ei siis kerro juuri mitään ihmisestä nykypäivänä.
Niinhän se on. Stubbkin on tohtori, vaikka kirjoitti reaalista i:n.
On jotenkin tylsää, että ylioppilaskoetta pidetään, jonain rajaavana "kyvykkyys mitrarina" tyyliin jos se meni su
Odota vain kun oken juonut 4. Oluen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä aloitus. Olisi kaikkien osapuolten eli nuorison ja aikuisopiskelijoiden, toisen asteen oppilaitosten ja päättäjien hyvä tietää, millainen epätasainen sekasotku ammattikorkeakoulutaso on.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä aloitus. Olisi kaikkien osapuolten eli nuorison ja aikuisopiskelijoiden, toisen asteen oppilaitosten ja päättäjien hyvä tietää, millainen epätasainen sekasotku ammattikorkeakoulutaso on.
Onhan se yleisessä tiedossa mutta vastaukset ongelmaan ovat vain painajaismaisia; kuten enemmän opiskelupaikkoja ja tutkintonimikkeisi ne, mitä aiemmin myönnetty yliopisto-opintojen perusteella....
Miksi opiskelet amk: ssa jos ei ole edellytyksiä siihen?