Lue keskustelun säännöt.
Ammattikorkeakoulun opettajat: onko teitä painostettu laskemaan vaatimustasoa?
04.01.2025 |
Toimin lehtorina ison kaupungin ammattikorkeakoulussa ja sain kehotuksen, että kurssin vaatimustasoa on laskettava, jotta opiskelijat pääsevät kokeesta läpi. Jos oikein ymmärsin, niin käytännössä kaikkien pitäisi jatkossa saada vähintään se arvosana 1, vaikka ei osaisi melkein mitään ja eikä opiskelija itse olisi tehnyt oppimisen eteen käytännössä mitään. Kurssi on vaativa, mutta ei mielestäni ylivoimainen ja todella monet ahkerat opiskelijat suorittavat sen helposti jopa erinomaisella arvosanalla.
Itseäni asia huolestuttaa, koska kyseessä on kurssi, jossa pitäisi oppia asioita, joita todellakin tarvitsee myöhemmin opinnoissa ja työssä. Saanko sontamyrskyn muilta opettajilta (ja ahkerilta opiskelijoilta) niskaani, jos lasken vaatimustason niin alas, että ryömimälläkin pääsee riman yli? Miten te muut olette tällaisessa tilanteessa menetelleet, kun opettajan omaa arvomaailmaa koetellaan?
Kommentit (52)
21/52
|
04.01.2025 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Vierailija kirjoitti:
Mitä vaaditaan ykkösen arvosanan eteen? Vaadi "osaamattomilta" edes sen verran :)
Ei juuri mitään ja sekin jää saavuttamatta, koska eivät tee mitään oppimisen eteen tai eivät vain kertakaikkiaan kykene oppimaan, kun on esim. jonkinlaista oppimisvaikeutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olin aiemmin aikuisopettaja. En päästänyt enkä päästäisi läpi, jos ei osaa perusasioita, ei tee annettuja tehtäviä jne. Kurssien oppimistavoitteet oli ne, mistä pidin kiinni. Kukaan ei pyytänyt mua joustamaan, mutta vaikka olis pyytänytkin. Uusintakokeita järjestin tietenkin halukkaille.
On kokemusta. Ihan puhutteluun, tai virallisesti "ohjauskeskusteluun" kutsuttiin vuosi sitten kun oppilaiden läpäisyprosentti on keskiarvoa huonompi minun kursseilla. Kerroin että tämä on ammattiaine, ei mikään täyteaine, tämän vaatimukset tulevat lainsäädännöstä eli tietyt kriteerit on täytyttävä että kokeen ja tehtävän voi hyväksyä edes ykköseksi. Oppilaat tietävät sen. Suurin osa tekee töitä läpäistäkseen kokeen, mutta aina löyty sen 15%-20% joille on ihan sama. Kyllä sen huomaa. En suostu tinkimään vaatimuksista, Lähiopetuksen lisäksi on tarjottu oppilaille nettitehtävää, kirjoitusta, harjoitustyötä ja englannin kielistä nettisuoritusta, Näistä on voinut valita minkä tahansa. Mutta vaatimuksesta ei tingitä, se on hengenvaarallista.
Tämän jälkeen osaston johtaja ei sanonut mitään, mutta elokuussa opettajien kokouksessa huomasin, että minulla on vähemmän tunteja ja taloon on palkattu osapäiväinen saman aineen opettaja. Toki tiedän että näin yritetään minulta hylsyn saaneet ohjata toisen opettajan luo, joka arvioi heidän suorituksensa.
No, olen syksyn ollut todella äkäinen johtoportaalle, mutta myös valmistellut alkaneen vuoden keväällä tapahtuvaa irtisanoutumistani, oma firma pyörii jo ja ihan hyvin sillä menee. Ja irtisanoutuminen tapahtuu juuri niin, että oppilaat alkavat palauttamaan opinnäytetöitään kun poistun talosta. Siinä saa uusi opettaja tulikasteensa samalla...
Onhan tuo AMKien opintolinjojen määrä jo aivan järjetön! Työtähän kaikille ei riitä millään vaan kyse on koulutusjärjestäjien työllisyydestä, ei opiskelijoiden! Linjojen määrää alas ja opetuksen tasoa ylös. Nämä monimuotohimmelit sellaiseksi, että niissä on pakollisia lähijaksoja ja -näyttöjä.
Tämä on todella tyhmää. Sisäänpyrkijöitä on kuitenkin valtavat määrät; täytyy vaan ihmetellä, miten heidät perataan. Onko yliopistoissa samanlaista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä on todella tyhmää. Sisäänpyrkijöitä on kuitenkin valtavat määrät; täytyy vaan ihmetellä, miten heidät perataan. Onko yliopistoissa samanlaista?
On. - Ja onko tämä tilanne oikeaSti kovin suur ihmekään? Jos on hakijamäärät suuret niin on myös moninkertaistuneet ne määrät joilla odotetaan vai olisiko oikeampaa sanoa, että vaaditaan olevan korkeakoulu/ yliopistossa suoritettu tutkinto.
Kun isäni ja äitini opiskelivat yliopistossa niin he olivat vähemmisstössä omassa ikäluokassa.
Nykyään taas taitaa olla harvinaisempaa se, ettei nuori edes jossain vaiheessa harkitse korkeakoulu tai yliopisto-opiskelua "omana juttunaan" Ja tarjolla häbelle on paikkoja enemmän kuin ikäluokassa potentiaalisia hakijoita.
Asiaa mutkistaa se, että mitä nuori pitää "omana juttunaan" on X määrällä nuoria myös heidän "oma juttunsa") ja samaöla n. määräpaikkoja ei vedä puoleensa hakijoita, jotka olisivat siitä niin kiinnostuneita, että haluaisivat saada sieltä itselleen tutkinnon. Tai joutuvat jo ennen opontojensa aloittamista miettimään, että kannattaako, koska valinnoissa annetaan arvoa, jos on ns.ensikertalainen. Ei paljoa mutta kun oaikan saaminen voi olla pisteestä tai pisteen puolikkaasta kiinni, niin sitä harkitsee yhä seampi onko valmis edes aloittamaan opintonsa, jolleinole "täysin oma -ala"
KIinnostusta opintojen läpiviemiseen ei kannusta se, että tutkintotodistukselle ei arvoa vaan vittuillaan, että mitäs meni opiskelemaan "väärää alaa" Mutta korkeakoulut/ yliopistot kiittää, kun saavat antaa opiskelijalle paperin kouraan, jos hän sitten lakkausi olemasta kuluerä ja k-koulu ja yliopisto saisivat rahaa tehdystä työstä kun on taas valmistanut yhden "huippuosaajan"
Yliopisto-opiskelija
Meillä tuo vaatimus tuli joskus 5-7 v sitten. Meillä tosin puhutaan, etttä opetuksen pitää silti olla laadukasta.
Nyt meillä on laskettu resursseja, ja todellakin teen vähemmän töitä - eli vaadin vähemmän itseltäni. Vai ilmaiseksiko pitäisi töitä tehdä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No näin oppilaana voin sanoa että jos 15 vuotta on leikattu tuntimäärästä ja rahasta niin tulos on heikompi.
IT insinööri opiskelee asiat itse netistä koska työ maailma vaatii, sairaanhoitaja on niin heikko tasonen että alle 30v sairaanhoitajaa en edes koskaan halua nähdä.
Oletko siis suorittanut peruskoulun tuolla äidinkielen taidolla?
Yliopistolla hyvin toiminut jatko-opintosysteemi romuttui aikanaan. Ennen muinoin jatko-opintokelpoisia olivat ne, jotka olivat menestyneet erittäin hyvin perusopinnoissa. Nykyisin kuka tahansa voi tehdä väitöskirjan, vaikka olisi menestynyt erittäin huonosti perusopinnoissa.
Kaiken kaikkiaan tohtoreiden taso on 2000-luvulla romahtanut paljon enemmän kuin peruskoulun PISA-tulokset. Laitokset saavat rahaa yliopistolla tohtorin tutkinnoista, ja nykyään väitöskirjojen taso on pahimmillaan aivan karmaiseva. Sana tohtori ei siis kerro juuri mitään ihmisestä nykypäivänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yliopistolla hyvin toiminut jatko-opintosysteemi romuttui aikanaan. Ennen muinoin jatko-opintokelpoisia olivat ne, jotka olivat menestyneet erittäin hyvin perusopinnoissa. Nykyisin kuka tahansa voi tehdä väitöskirjan, vaikka olisi menestynyt erittäin huonosti perusopinnoissa.
Kaiken kaikkiaan tohtoreiden taso on 2000-luvulla romahtanut paljon enemmän kuin peruskoulun PISA-tulokset. Laitokset saavat rahaa yliopistolla tohtorin tutkinnoista, ja nykyään väitöskirjojen taso on pahimmillaan aivan karmaiseva. Sana tohtori ei siis kerro juuri mitään ihmisestä nykypäivänä.
Niinhän se on. Stubbkin on tohtori, vaikka kirjoitti reaalista i:n.
luulisi nyt ammattikorkeassa voi jo vaatiakin opiskelijoilta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
luulisi nyt ammattikorkeassa voi jo vaatiakin opiskelijoilta
Voi vaatia, ja sen jälkeen tulee lukuisia valituksia.
Ei tämä muutos ole yksisuuntainen. Kaikki lähtee jo siitä, ettei nykyopiskelijat lue edes ohjeita. Eivätkä lue tenttikirjoja. Eikä tee muistiinpanoja. Kun opiskelijataso alenee, ja oppilaitos pitää kiinni vaatimustasostaan, niin koulut menee nurin.
ja onko todistukisissa enää numeroita vai pelkästää S(suoritettu)?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä olin aiemmin aikuisopettaja. En päästänyt enkä päästäisi läpi, jos ei osaa perusasioita, ei tee annettuja tehtäviä jne. Kurssien oppimistavoitteet oli ne, mistä pidin kiinni. Kukaan ei pyytänyt mua joustamaan, mutta vaikka olis pyytänytkin. Uusintakokeita järjestin tietenkin halukkaille.
Nykyisin opiskellaan paljon virtuaaliopinnoissa.
Vierailija kirjoitti:
Yliopistolla hyvin toiminut jatko-opintosysteemi romuttui aikanaan. Ennen muinoin jatko-opintokelpoisia olivat ne, jotka olivat menestyneet erittäin hyvin perusopinnoissa. Nykyisin kuka tahansa voi tehdä väitöskirjan, vaikka olisi menestynyt erittäin huonosti perusopinnoissa.
Kaiken kaikkiaan tohtoreiden taso on 2000-luvulla romahtanut paljon enemmän kuin peruskoulun PISA-tulokset. Laitokset saavat rahaa yliopistolla tohtorin tutkinnoista, ja nykyään väitöskirjojen taso on pahimmillaan aivan karmaiseva. Sana tohtori ei siis kerro juuri mitään ihmisestä nykypäivänä.
Onko tämä kaikilla aloilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistolla hyvin toiminut jatko-opintosysteemi romuttui aikanaan. Ennen muinoin jatko-opintokelpoisia olivat ne, jotka olivat menestyneet erittäin hyvin perusopinnoissa. Nykyisin kuka tahansa voi tehdä väitöskirjan, vaikka olisi menestynyt erittäin huonosti perusopinnoissa.
Kaiken kaikkiaan tohtoreiden taso on 2000-luvulla romahtanut paljon enemmän kuin peruskoulun PISA-tulokset. Laitokset saavat rahaa yliopistolla tohtorin tutkinnoista, ja nykyään väitöskirjojen taso on pahimmillaan aivan karmaiseva. Sana tohtori ei siis kerro juuri mitään ihmisestä nykypäivänä.
Niinhän se on. Stubbkin on tohtori, vaikka kirjoitti reaalista i:n.
On jotenkin tylsää, että ylioppilaskoetta pidetään, jonain rajaavana "kyvykkyys mitrarina" tyyliin jos se meni surkeasti, niin pitäisi ymmärtää ettei kannata sen jälkeen yrittää päteä tai haluta osoittaa oppineisuuttaan tai haluaan yrittää saada arvostetumpi / "näyttävämpi" todiste oppineisuudestaan, koska eihän se myöhempi tutkinto tai oppiarvo osouta, kuin että päässä varmasti viiraa ja on mahd luulosairas, josta todisteena surkea yo-todistus
Oma ylioppilastodistukseni yleisarvosana oli "A' n niin varmasti se kertoo, että paikan oikeustieteellisessä tiedekunnassa ja tai kauppakorkeassa, joissa sitremmin olen opintojani jatkanut olisi minua varmasti paremmin suorittanut moni muu.
Ehkä minulla ja Stubbilla on sama vika. Olisi pitänyt luovuttaa ja lakata yrittämästä. Niin ylioppiastutkintolautakuntakin voisi kertoa, että kyllä he vaan pargaiten osaavat nähdä, että kebestä ei ole opiskelijaksi.
Omalla kohdallani varmasti tehtiin jo iso virhe siinä, että sain mahdollisuuden opiskella lukiossa, koska kyllähän surkeat yo-arvosanani huononsivat lukioni mainetta, estäen sen pääsyä Suomen parhaiden lukioiden joukkoon, kun yläasteenkaan aikaiset lukuaineiden arvosanoistani ei yksikään ollut yli 8.
Näin amk aikuis monimuoto-opiskelijan näkökulmasta opetuksen taso on myös aivan surkea. (En siis tarkoita että Ap:n kursseilla tästä olisi kyse). Mutta niillä aineksilla joita kurssista saan, on mielestäni hyvin hankalaa oppia, sitten painotetaan omatoimiopiskelua. Mietin vain että siksi sinne amk hain että saisin sitä opetusta. Wikipediaa olisin voinut lueskella vapaa-ajalla ihan muutenkin. Yleisesti ottaen tuntuu olevan koko paketti levällään ja monilla opettajilla tuntuu olevan asenneongelmia, ikäänkuin että opiskelijat on siellä häntä varten eikä niin että arvon opettaja olisikin siellä opiskelijoita varten. Ja tuntuu että osa melkeinpä inhoaa monimuotoryhmiä ja sitä että verkkoluennot pitäisi tallentaa jne.
Lisäksi yleisesti on pakka levällään koulussa. Mielestäni kurssin alussa tulisi olla sisältö selvillä, etenemistahti, välitehtävät ja tentin ajankohta ja lähipäivistä ei tiedetä "katsotaan". No osa opettajista kuulemma edellisenä yönä kasaa luentomateriaalia ja jos menee liian myöhään, tulee sposti että "ei luentoa, en ehtinyt saada luentomateriaalia kasaan, omatoimiopiskelua". Ja kun lukukauden päätökseen on pari viikkoa, muutamilla ei siinä vaiheessa ole mitään päivämäärää tentille. Ja sitten kerrasta verkkoon ilmestyy kaikki 5 viimeisintä kahden kk luentotallennetta. Voin sanoa että myös opiskelijan motivaatio alkaa olla koetuksella. Ryhmässäni kuitenkin lähes kaikki tekevät täysipäiväisesti töitä, on mahdotonta suunnitella opiskeluaikatauluja tälläisessä menossa.
Ei ole painostettu, mutta onhan nyt jo ollut vuosikausia niin, että varsinkin kaikille yhteisten peruskurssien vaatimustaso on laskettu alas. Niistä pääsee läpi viimeistään toisella yrittämällä, jos on istunut kurssin, palauttanut tehtävät ja osaa tentissä edes pikkuisen jotain sinne päin. Mielestäni ihan hyvä niin itse en olisi varmasti tähänkään päivään mennessä valmistunut, jos ei olisi säälistä päästetty läpi eräästä matematiikan peruskurssista (jonka sisältöjä en muuten ole 15 vuoden työurallani valmistumisen jälkeen tarvinnut kertaakaan).