Lue keskustelun säännöt.
Tunnetteko ketään, joka on pudonnut oikeasti korkealta pohjalle?
03.01.2025 |
Ero, sairastuminen, työttömyys? Lasipalatsista vuokrakämppään lähiöön? Pääsikö kiipomään takaisiin entiseen asemaan?
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Onhan exministereitä joutunut kortistoon. Ei löydy duunia ei.
Loisivat perkeleet sopeutumisrahalla!! Sipilä, Rinne, Linden, Karpela,Soini... V..uttaa ajatellakin noita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo. Miljoonatulosta tehneen yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja. Alkoi koksu maistua liikaa. Ahneus pisti huijaamaan jopa läheisiä. Meni lopulta firma, rahat, maine ja perhe-elämä. Nyt on miljoonavelat eikä muuta. Aika surullista.
Ja sitten heräsit
Ai sinunko mielestä tämä ei ole mahdollista? Pitäisköhän sun herätä todellisuuteen? Tämä oli ihan tosijuttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo. Miljoonatulosta tehneen yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja. Alkoi koksu maistua liikaa. Ahneus pisti huijaamaan jopa läheisiä. Meni lopulta firma, rahat, maine ja perhe-elämä. Nyt on miljoonavelat eikä muuta. Aika surullista.
Ja sitten heräsit
Ai sinunko mielestä tämä ei ole mahdollista? Pitäisköhän sun herätä todellisuuteen? Tämä oli ihan tosijuttu.
Palstapersulle on vierasta yrittää ja epäonnistua, kun on loisunut koko elämänsä muiden rahoilla.
Minä. Aloitin eron jälkeen karmeassa Saton kämpässä mukanani lapset, haarukka, veitsi ja lusikka, patja ja työläppäri. Ja toki vaatteet. Nyt 6v erosta olen jaloillani ja elämämme on hyvää. Ex on miljonääri ja ikinä en menisi takaisin siihen elämään
Useita ihmisiä on pudotettu pohjalle rikollisin keinoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Helsingin Kurvissa liikkui alkoholisoitunut pankinjohtaja.
Turhan monilla miehille persous viinaan tuhoaa elämän.
Miehet on heikkoja, viina tai vieraat naiset vie eli hormoonit vie eikä miehellä yksikään aivosolu herää varoittamaan.
Vierailija kirjoitti:
Helsingin Kurvissa liikkui alkoholisoitunut pankinjohtaja.
Turhan monilla miehille persous viinaan tuhoaa elämän.
Kun ei osata niitä tunteita (hankalia) muuten käsitellä. Ja jotta ei menisi sukupuolten sodaksi, niin samaa on aina ollut ja on yhä myös naisilla. Ehkä naiset kuitenkin (vaikka sitten kännipäissään) puhuvat niitä asioita, avautuvat, ja saavat toisilta naisilta tukea. Ja siksi ongelma ei näyttäydy yhtä selkeästi. Mutta yhtä lailla se ongelma on. Plus toki holismille altistavat geenit, niitä meillä kaikilla suomalaisilla riittää, ihan sukuun ja säätyyn katsomatta...valitettavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingin Kurvissa liikkui alkoholisoitunut pankinjohtaja.
Turhan monilla miehille persous viinaan tuhoaa elämän.
Miehet on heikkoja, viina tai vieraat naiset vie eli hormoonit vie eikä miehellä yksikään aivosolu herää varoittamaan.
Sinänsä mielenkiintoista, kun samaan aikaan ollaan niin itsekkäitä ja hulluna vahditaan omaisuutta ja omaa aikaa ja tilaa, että se hyvä nainen halveksitaan sivuraiteelle ja kupataan tyhjiin myös lapset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu. Menestyvä yrittäjä, jolla vaimo, lapset, hulppeat talot ja kesämökit, veneet, Rolexit jne.
Sairastui vakavasti, ei pystynyt enää huolehtimaan itsestään. Tulot romahtivat, omaisuus jouduttiin myymään, vaimokin jätti. Asuu nykyään käsittääkseni tuetun palveluasumisen yksikössä pienen eläkkeen ja tukien turvin.
Tätä en ymmärrä, jos sairaus on jotain muuta kuin alkoholismi tai muu päihderiippuvuus. Eikö sitä menestyvä yrittäjä osaa yhtään varautua siihen, että joku päivä terveys voi romahtaa ja lapset pitää silloinkin elättää. Vakavia sairauksia varten on vakuutukset... onko menneet omat ja yrityksen varat sekaisin, jos itselle jää yrityksen konkurssin jälkeen vain tuulen huuhtoma takapuoli. .
Niin, se yrityksen "menestys" voi merkitä monia asioita. Monet yrittäjät eivät esim. maksa itselleen riittävää eläkettä, ja tästä syystä sitten voivat tehdä halvempia tarjouksia kuin kilpaileva yritys. Esimerkiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä itse jossain määrin. Olin avioliitossa it-miljonäärin kanssa nuorena. Molempien toiveesta hankittiin lapsi kun olin 32. Kaikki vaikutti olevan niin ihanasti kun voi olla. Minulla oli opinnot takana ja oma ura hyvällä mallilla. Miehen yritys menestyi ja oli rakennettu hieno omakotitalo, hankittu saaristomökki ja vene. Elämä oli ihanaa. Kuitenkin lapsen synnyttyä mies alkoi viihtyä enemmän ylitöissä ja baareissa, häntä hermostutti lapsen kitinät ja yöheräilyt. Lapsen ollessa 5 kk hän ilmoitti, että on löytänyt toisen naisen. Meillä oli avioehto, joten jäin aika lailla tyhjän päälle.
Tuossa vaiheessa vielä uskoin, että siinä olisi mun ongelmieni pohja, että jäin köyhäksi yksinhuoltajaksi, kun tarkoitus oli elää miehen kanssa ydinperheenä taloudellisesti vakaata elämää. Mitä vielä. Äitiysloman jälkeen työpaikallani oli yt:t, ja minut laitettiin niissä ulos. Hain epätoivoisesti työpaikkaa, mutta en löytänyt, ilmeisesti ikäistäni naista jolla oli pieni lapsi, pidettiin miesvaltaisella alalla riskinä, että tekee kumminkin pian toisen, tai ainakin on sairastelevan lapsen kanssa vähän väliä kotona. 5 kk työttömyyden jälkeen aloin tissutella alkoholia ahdistukseen ja masennukseen. Siinä röörissä sitten menikin seuraavat 12 vuotta, seitinohuessa kännissä, tavoittelematta elämässä mitään muuta kuin että nyt lapsen saisi kunnialla hoidettua. Tuona aikana mm. lihoin 130-kiloiseksi enkä käynyt koskaan esim. lääkärissä tai hammaslääkärissä, en suoraan sanoen välittänyt vaikka kuolisin. Usein toivoin sitä.
En edes tiedä mikä lopulta sai minut vähän ryhdistäytymään, ehkä lähinnä se kun viinakaan ei meinannut enää upota, siitä tuli vaan närästystä ja migreenikohtauksia. Mutta lähempänä viittäkymppiä lopetin juomisen ja aloin laihduttaa, ja hakea töitä taas. Tässä prosessissa olen vieläkin, paitsi että minulla on nyt työ - teen it-alan töitä etänä ulkomaille. Mutta ymmärrän, että ne mun parhaat vuodet meni jo ja ne on hukattu, nyt täytyy vaan yrittää jotenkin kunnialla elää loppuelämä. Mutta eihän tässä toki enää vaihdevuodet ohittaneena mitään suuria haaveita toteutella.
Mä vähän liikutuin tästä. Harvassa ovat ne, jotka pystyvät raitistumaan noin pitkän putken jälkeen. Hienoa että olet saanut töitäkin. Kaikkea hyvää sinulle <3
Ja kyllä niitä haaveitakin ehtii vielä toteuttaa, näin 63-vuotiaan kokemuksella.
Tavallaan. Vanhemmilla oli hyvät koulutukset, työt, perhe, hyvä taloudellinen tilanne ja elämä kaikin puolin hyvin, kun onnettomuuden seurauksena vanhemmista äiti ja pikkusisarukseni kuolivat. Jäätiin isän kanssa kahdestaan. Isä ei ole sen jälkeen koskaan ollut sama ihminen, vaikka työelämässä jatkoikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä ystäväni:
Hän tuli keskiluokkaisesta perheestä
Hän oli ammatiltaan vammaisten lasten hoitaja ja rakasti työtään.
Hän oli aina tyylikkäästi ja muodikkaasti pukeutunut, hyvin hienostunut.
Mutta silloinkin hänellä oli riippuvuus: Bulimia.
Tutustuimme toisiimme, koska minäkin kärsin syömishäiriöstä ja olimme samassa terapiaryhmässä.
Sitten huomasimme, että meillä oli sama musiikkimaku ja kävimme usein yhdessä juhlissa tai vietimme aikaa yhdessä muilla tavoin.
Sitten hän tapasi miehen ja katosi yhtäkkiä: ei enää yhteyttä. Juuri kun luulin, että se olin minä.
No, muutamaa vuotta myöhemmin tapasimme uudelleen: valitettavasti tyttöparka tuli heroiiniriippuvaiseksi. Kävi ilmi, että hänen poikaystävänsä oli heroiiniriippuvainen ja oli saanut hänetkin koukkuun. Hän ruiskutti, menetti työnsä ja asuntonsa. Hänellä oli rikosrekisteri eikä hän voinut palata entiseen työhönsä.
Myöhemmin sain tietää, että mies oli kuollut.
Se tapahtui joskus loka- tai marraskuussa 2012.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu. Menestyvä yrittäjä, jolla vaimo, lapset, hulppeat talot ja kesämökit, veneet, Rolexit jne.
Sairastui vakavasti, ei pystynyt enää huolehtimaan itsestään. Tulot romahtivat, omaisuus jouduttiin myymään, vaimokin jätti. Asuu nykyään käsittääkseni tuetun palveluasumisen yksikössä pienen eläkkeen ja tukien turvin.
Tätä en ymmärrä, jos sairaus on jotain muuta kuin alkoholismi tai muu päihderiippuvuus. Eikö sitä menestyvä yrittäjä osaa yhtään varautua siihen, että joku päivä terveys voi romahtaa ja lapset pitää silloinkin elättää. Vakavia sairauksia varten on vakuutukset... onko menneet omat ja yrityksen varat sekaisin, jos itselle jää yrityksen konkurssin jälkeen vain tuulen huuhtoma takapuoli. .
Nuo terveysvakuutukset ovat tosi uusi juttu, ei sellaisia ollut vielä kasarilla ainakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo tunnen, entinen työkaverini, joka jätti miehensä, lapsensa, omakotitalonsa, erittäin hyvän työpaikkansa ja menestyksekkään uransa. Viettää nykyisin ihan täyttä spurguelämää. En tiedä mitä ihmettä hänelle tapahtui.
Vierailija kirjoitti:
Mä itse jossain määrin. Olin avioliitossa it-miljonäärin kanssa nuorena. Molempien toiveesta hankittiin lapsi kun olin 32. Kaikki vaikutti olevan niin ihanasti kun voi olla. Minulla oli opinnot takana ja oma ura hyvällä mallilla. Miehen yritys menestyi ja oli rakennettu hieno omakotitalo, hankittu saaristomökki ja vene. Elämä oli ihanaa. Kuitenkin lapsen synnyttyä mies alkoi viihtyä enemmän ylitöissä ja baareissa, häntä hermostutti lapsen kitinät ja yöheräilyt. Lapsen ollessa 5 kk hän ilmoitti, että on löytänyt toisen naisen. Meillä oli avioehto, joten jäin aika lailla tyhjän päälle.
Tuossa vaiheessa vielä uskoin, että siinä olisi mun ongelmieni pohja, että jäin köyhäksi yksinhuoltajaksi, kun tarkoitus oli elää miehen kanssa ydinperheenä taloudellisesti vakaata elämää. Mitä vielä. Äitiysloman jälkeen työpaikallani oli yt:t, ja minut laitettiin niissä ulos. Hain epätoivoisesti työpaikkaa, mutta en löytänyt, ilmeisest
Täytyy sanoa että olen eri mieltä siitä että sun parhaat vuodet meni. Mielestäni sinulla on nimenomaan elämäsi pahimmat vuodet takana ja parhaat on nyt edessä! Onnea raitistumisesta, työpaikasta ja siitä että pääsit tuosta kamalasta miehestä eroon. Ilmeisesti sait myös lapsesi kasvatettua aikuiseksi?
Nyt voit elää itsellesi ja itsesi näköistä elämää.
Mistä voisit unelmoida? Mitä ajattelet että ne parhaat vuodet olisi? Ihminen pystyy uskomattomiin asioihin kun asettaa itselleen unelmia ja tavoitteita, mutta mieti ne aidosti itsellesi, älä esim tekemään muihin vaikutusta.
Tunnen entisen miljonäärin, joka on nykyään ulosotossa ja on elatusmaksutkin maksamatta.
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan. Vanhemmilla oli hyvät koulutukset, työt, perhe, hyvä taloudellinen tilanne ja elämä kaikin puolin hyvin, kun onnettomuuden seurauksena vanhemmista äiti ja pikkusisarukseni kuolivat. Jäätiin isän kanssa kahdestaan. Isä ei ole sen jälkeen koskaan ollut sama ihminen, vaikka työelämässä jatkoikin.
Voimia teille!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingin Kurvissa liikkui alkoholisoitunut pankinjohtaja.
Turhan monilla miehille persous viinaan tuhoaa elämän.
Miehet on heikkoja, viina tai vieraat naiset vie eli hormoonit vie eikä miehellä yksikään aivosolu herää varoittamaan.
Noh noh eipä yleistetä. viinaa en ole tippaakaan ottanut noin 20 vuoteen ja jokunen nainen on itkua vääntäen yrittänyt hairahduttaa vällyjen väliin, mutta olen viitannut kintaalla moisille yrityksille. Parisuhdettamme kunnioittavana yli kaiken, rehellisenä ja lojaalina omalle rakkaalle avovaimolleni ei olisi ikinä tullut edes mieleen pettää häntä.
Yevgeny Prigozhin