Lue keskustelun säännöt.
Hoi tietäjät, selviääkö rintamamiestalossa alle 10 000 euron vuosikuluin, jos ei ole lainaa?
03.01.2025 |
Millaiset olisi alla kuvatun kaltaisen talon keskimääräiset vuosikulut. Harkinnassa kalliihkon vuokra-asunnon (830/kk eli noin 10 000/v) tilalle oman edullisen talon ostaminen. Talon sijainti jonkin taantuvan paikkakunnan maaseudulta/haja-asutus alueelta ja tiedän, ei ole sijoitus ja voi olla hankala myydä eteenpäin, töitäkään ei löydy. Ei osteta lainarahalla.
1. Perinteinen 50-100 neliöinen puurakenteinen talo noin 1940-1990-luvuilta, todennäköisesti tuolta alkupäästä. Millaiset mahtaa olla vakuutukset?
2. Talo saattaisi sijaita maaseudulla yksityisen tiepätkän päässä, eli oletettavasti aurauksesta on maksettava
3. Lämmitys pääosin patterein, ehkä osin halvalla lämpöpumpulla ja yhdellä takalla. Ei tehty mitään erityisiä energiansäästö remontteja. Ei myöskään kiinnostusta värjötellä alle 15 asteen sisälämpötiloissa säästön nimissä ainakaan oleskelutiloissa.
4. Kiinteistö 2000-8000m2 eli millainen keskimäärin kiinteistövero?
5. Vesihuolto omasta kaivosta ja omat sakokaivot
6. Kunto hintaluokkaa vastaava (30 000 - 40 000 euroa), jotakin jo päivitelty, mutta ei lähellekään uudenveroinen, eli millainen summa tulisi jättää kuukausittain säästöön tulevia remontteja silmällä pitäen, jotka teetetään pääosin ulkopuolisilla?
7. Sijainti rajautuu Helsinki-Jyväskylä-Iisalmi-Lieksa-Ilomantsi-Imatra sisälle
Kaipaisin siis arviota tällaisen yhdistelmän vuosikuluille.
Bonuksena vielä kysyn, että mitä talon kuntoon liittyviä miinoja tulee erityisesti vältellä, siis sellaisia joiden korjaaminen on taloudellisesti täysin järjetöntä tuon hintaluokan taloon ja joiden hoitamattomuus tekee talosta nopeasti asuinkelvottoman? Ja mitkä ovat kalleimmat remontit tuon hintaluokan taloon?
Kommentit (74)
Ja miksi tehdä elämästä niin vaikeaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Otappa huomioon, että jos asuinrakennus on yli 60 vuotta vanha, vakuutusyhtlöt eivät korvaa mitään tai maksimissaan 10% mahdollisista vesivahingoista. Niitähän tulee hetkenä minä hyvänsä tyon ikäiselle rotiskolle, ellei kaikki putket ole uusittu. Sanoisin, että vanhan talon pitämisenä terveydellisesti asuinkelvollisena vie kyllä enemmän kuin 10 000 euroa vuodessa.
No ei se rakennuksen ikä, vaan putkien ikä, ovat kaksi eri asiaa. Moniin 1940-60-luvulla rakennettuihin rintamamiestaloihin on laitettu sisävesi vasta 1970-80-luvulla. Jos putket alkaa olla 50-60 vuotta vanhat, ne kannattaa kyllä uusia.
Minulla menee hiukan vanhemman talon vuosikuluihin 1200 euroa vuodessa, ja siitä on jo tiekunnan maksuja 780 euroa. Puut omasta metsästä. Sähköt on suurin meno, joku 350 vuodessa. Jos päättää sillä lämmittää, niin kolmesataa kuussa.
Rintamamiestalot on parhaita, jos ei ole menty pilaamaan 70 luvun jälkeen väärin tehdyillä rempoilla. Sen jälkeen ei olekaan tehty asumiskelpoisia taloja vaan ihan paskaa.Ostan koska tahansa mieluummin 1950 tehdyn talon kuin 2010. Noi, jotka tuolla höpisee jotain puskutraktoreista jne. Ei tiedä taloista mitään, eikä noita puskutraktoreita muutenkaan enää löydy kuin Aku Ankoista.
Vierailija kirjoitti:
Talolla missä ei ole kunnon leivinuunia ja puuhellaa ei tee yhtään mitään jos meinaat puulla lämmittää tai tehdä ruokaa tai olla varautunut sähkökatkoksiin. Jos uuneja on vielä purettu ja hormeja tukittu niin homeongelma on taattu kun ilmanvaihtokanavia on tukittu. Makkaranpaistotakasta ei kannata maksaa kuin saunan eteisessä, se sitä paitsi nokeaa pintoja eikä lämmitä kuin hetken.
Joo, ei kannata, kun takkakin on vaan sellainen rimpula että sillä ei tee edes ruokaa jos tulee sähkökatko. Kaikilla muillahan on esim. kerrostalossa leivinuunit sähkökatkosten varalle. Sä olisit ihan pulassa.
Sitä paitsi rintamamiestalon remontit maksaa ainakin satatonnia vuodessa. Ei niistä tavallinen ihminen selviä. Etkö tajua että rintamamiestaloissa asuu vain miljonäärejä, muilla ei ole mitään mahdollisuuksia.
Oikeesti, älä kysele täällä mitään. Toinen toistaan älyttömämpiä vastauksia saat. Jostain rintamamiestalofoorumilta saat varmasti asiallista tietoa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Otappa huomioon, että jos asuinrakennus on yli 60 vuotta vanha, vakuutusyhtlöt eivät korvaa mitään tai maksimissaan 10% mahdollisista vesivahingoista. Niitähän tulee hetkenä minä hyvänsä tyon ikäiselle rotiskolle, ellei kaikki putket ole uusittu. Sanoisin, että vanhan talon pitämisenä terveydellisesti asuinkelvollisena vie kyllä enemmän kuin 10 000 euroa vuodessa.
Me jätettiin vakuutukset kokonaan ottamatta, öljy vaihdettiin vesi-ilmalämpöpumppuun, muutama vesipatteri vaihdettu tehokkaampaan (vilp hyötysuhde parani), kaksi pönttöuunia, kun sähkön hinta taivaissa. Laitettiin vesivuotoilmaisimet 4 paikkaan, jolloin mahdollinen vuoto ei ehdi aiheuttaa mitään vahinkoa eli ei tarvitse vakuutustakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otappa huomioon, että jos asuinrakennus on yli 60 vuotta vanha, vakuutusyhtlöt eivät korvaa mitään tai maksimissaan 10% mahdollisista vesivahingoista. Niitähän tulee hetkenä minä hyvänsä tyon ikäiselle rotiskolle, ellei kaikki putket ole uusittu. Sanoisin, että vanhan talon pitämisenä terveydellisesti asuinkelvollisena vie kyllä enemmän kuin 10 000 euroa vuodessa.
Vakuutus on täyteen arvoonsa, eli jos se menee pilalle saat uuden vastaavan tilalle.
Vesivahinkoa en keksi miten noissa voisi käydä, jos esim kellarin kautta tulee vesi. Vesiputki on suora putki ylöspäin. Kun laitteita vahtiin niin käytännössä ongelmia ei tule.
Niin ja meillä kun hajosi kaivon pumppu, sen korjaus ja uuden asennus maksoi 1700 euroa . Vakuutus olisi korvannut 90 euroa :D
Kyseessä ei ole vesivahinko vaan hajonnut kuluva osa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla -49 vm noin 200 neliöinen rintamamiestalo. Taloon on kyllä kulunut vuosien aikana varmasti yhden upouudet 200 neliöisen talon hinta.. Mutta tämä onki harrastus, helppoa elämää haluavalle tämä ei sovi.
Lämmityskulut ovat kovat mikäli talon eristystä ei ole korjattu. Puhutaan helposti tuhansista euroista vuodessa, riippuen kulutuksesta ja mitä tiloja lämmittää. Ostaessa talossa oli öljylämmitys (en muista kulutuksia tai kustannuksia, tästä aikaa jo kohta 25v), ja tällä mentiin se talvi. Kesällä vaihdettiin maalämpö ja sillä menty sen jälkeen kunnes viime kesänä se piti uusia ja otin vesi-ilmalämpöpumppuun. Lähinnä viilennystä varten joka kerroksessa on myös ilmalämpöpumppu. Toki alakerrassa iso varaava takka keittiössä sekä viime kesänä lisäksi tuli puuliesi. Lisälämmönlähteeksi lähinnä pienentämään sähkölaskuja ja sähkökatkojen varalle. Puuta siis kuluu, ja jos ei ole omasta metsästä, sanoisin että puulle voi laskea noin 700-1000€ lisäkulun.
Meillä seinät oli käytännössä melkein tyhjät, purut olivat vuosien saatossa valuneet pois. Seinistä löytyi sanomalehtiä ja apteekkarin pulloja; talossa on aikoinaan ollut kylän apteekki :). Rakennusmateriaalina on ollut mitä tahansa jota sodan jälkeen on ollut saatavilla, tarkoittaen että ruodelaudat oli mitä lie ohuita jäteraakalaudan pätkiä jne. Toisaalta ne on kyllä kiinnitetty ikuiseksi: kamalan karseita monen tuuman nauloja käytetty joka paikassa 😂
Putkiston kanssa kannattaa kiinnittää huomio talon vuosimalliin ja materiaaliin: meillä oli/on valurautaiset putkistot. Osa uusittu kun rakennettu uudelleen jotain. Käytännössä ovat kuitenkin ikuiset kestävyydeltään, en tiedä onko niissä jotain myrkkyjä joita nykyään ei enää saa käyttää.
Asbestia ei ole talossa löytynyt ikinä, ehkä ne olivat käytössä sitten myöhemmillä vuosikymmenillä.
Katto- ja eristysremontit sekä salaojituksen teko jälkikäteen ovat kalliita ja aikaavievää mutta tärkeimpiä jotka kannattaa miettiä läpi miten aikoo ne hanskata.
Sakokaivon koko - jokainen tyhjennys maksaa, kuinka monta kertaa vuoden aikana pitää tyhjentää (wc, suihku, lavuaarista, pesukoneesta jne.) Voi täyttyä yllättävän nopeasti, jos tuhlaa vettä tai on paljon käyttäjiä.
Putkien kunto - vaatiiko putkiremppaa?
Talon muu kunto - märkätilat, eristeet, katto, perustukset (onko seiniä notkolla tms), tulisijat, lämmitykseen liittyvät laitteet, ikkunat/pokat,
Kiinteistövero - riippuu asuinkunnasta mitä maksaa, kannattaa selvittää etukäteen
Tontti - onko oma vai vuokratontti (vuokratontit voivat olla yllättävän kalliita ja onko omakotitalo vuokratontilla voi olla "este" osalle ostajista)
Jätehuolto - maksaa erikseen (riippuu tyhjennysvälistä jne.)
Puun polttaminen - ostettu puu on aina kalliimpaa kuin omalta tontilta / omasta metsästä hakattu
Nuohous - hinta riippuu nuohottavien määrästä (kerran vuodessa tehtävä, ei saa kotitalousvähennystä) + nuohojan matkakulut jne.
Sähköyhtiö - mikä yhtiö siirtää sähköä ko. paikkakunnalla. Eri yhtiöiden siirtohinnoissa on eroja! Jos lämmität sähköpattereilla, niin voi tulla yllättävän kalliiksi, vaikka jostain saisit edullisen sopimuksen kulutukselle.
Tien hoito - oma työ, ostettu palvelu, onko tienhoitoyhdistys tms.
Salaojaputket - onko edes, onko tarvetta, pitääkö vaihtaa tms.
Vakuutukset - ?
Rasitteet - jos on, niin mitä
Kunnan kaavoitus - onko jotain mitä pitäisi tietää kyseisen tontin (tai talon) osalta
Kunnallisvero - monissa kunnissa on aika kova, joten asuinpaikan valinnalla voi vaikuttaa tähän (ei väliä asuuko omistus- vai vuokra-asunnossa). Tietysti riippuu omista tuloista miten paljon kirpasee.
Hintoja en osaa antaa, kun ne pitäisi laskea aika tarkkaan tapauskohtaisesti. Riippuen talon kunnosta, lämmityksestä, paikkakunnasta jne. voi tulla edulliseksi tai kalliiksi. Lisäksi miten itse suhtautuu asioihin eli pitääkö jatkuvasti tehdä esim. pintaremppaa, jotta kaikki on koko ajan uuden kiiltävää. Omakotiasuja tarvitsee jonkin verran myös erilaisia työkaluja (talon ja pihan hoitoon) joita ei esim. kerrostalossa tarvitse. Kaikkea ei toki kannata hankkia kerralla ja työkaluja voi myös vuokrata.
Miettisin siinä mielessä myös sijaintia - miten lähellä palvelut on, pääseekö niihin pyörällä tai kävellen vai pitääkö aina mennä omalla autolla, millainen julkinen liikenne (onko edes). Onko paikka sellainen, että omat ja perheen tarpeet täyttyvät. Jos teillä on lapsia, niin missä on päiväkoti, koulut, harrastukset, lääkärit, hammaslääkärit jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla menee hiukan vanhemman talon vuosikuluihin 1200 euroa vuodessa, ja siitä on jo tiekunnan maksuja 780 euroa. Puut omasta metsästä. Sähköt on suurin meno, joku 350 vuodessa. Jos päättää sillä lämmittää, niin kolmesataa kuussa.
Rintamamiestalot on parhaita, jos ei ole menty pilaamaan 70 luvun jälkeen väärin tehdyillä rempoilla. Sen jälkeen ei olekaan tehty asumiskelpoisia taloja vaan ihan paskaa.Ostan koska tahansa mieluummin 1950 tehdyn talon kuin 2010. Noi, jotka tuolla höpisee jotain puskutraktoreista jne. Ei tiedä taloista mitään, eikä noita puskutraktoreita muutenkaan enää löydy kuin Aku Ankoista.
Paljonko sinulla on hintaa vedellä, kiinteistöverolla, jätehuollolla, aurauksella ja vakuutuksilla?
Lukematta kaikkia viestejä: Ei tämä homma toimi niin, että ummikkona kyselee kaikkea mahdollista ja sitä kautta saisi riittävän tiedon. Kysymysten aika on silloin, kun on itse hankkinut riittävät pohjatiedot ja osaa tehdä tarkentavia täsmäkysymyksiä.
Lisäksi monet kysymykset ovat sellaisia, ettei niihin ole mitään yksikäsitteistä vastausta.
Oma neuvoni ap:lle olisi seuraava: Pyydä jostain myynnistä olevasta kohteesta välittäjältä myyntiaineisto. Saat luettavaksesi kasan dokumentteja, jotka sinun olisi hyvä ymmärtää. Toivottavaa olisi, että myyntiaineiston joukossa olisi myös kuntotarkastusraportti.
Nuo myyntianeistot on hyvä tapa päästä kärryille siitä, mitä kaikkea mahdollista okt-talon ostajan pitää tietää. Niissä ei suinkaan ole kaikkea tarvittavaa tietoa, ehkä hieman alkaa hahmottua, mitä kaikkea korjattavaa ja ylläpidettävää talosta voi löytyä.
Asumiskustannuslaskelmat jokaisen täytyy tehdä itse, ei niitä kukaan muu voi toisen puolesta tehdä eikä kenenkään toisen toteutuneita asumiskuluja voi ottaa ohjenuoraksi. Todelliset kulut selviävät vasta sitten, kun asuu ja elää siellä omassa talossa. Meillä esim. talvikuukausien sähkönkulutus on 5000kWh/kk, mutta joku toinen perhe voi selvitä paljon vähemmällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et kymppitonnia vuodessa saa mihinkään enintään sadan neliön asuntoon menemään millään jos kämppä ei ole ihan täysi pommi tai joku urakoija, remontintekijä kuseta. Jos talossa kerran pystyy vielä asumaan ja remppaamaan samalla, säästyy vuokrat ym. Voihan sitä käydä huonokin tuuri. Olen itse asunut ja kunnostanut kaksi pienehköä -40 - luvun taloa maalla. Ja ulkosunat myös. Hyvä olisi saada jonkun luotettavan asiaa tuntevan arvio talon kunnosta ja remontintarpeista. Nyt kyllä saa taloja halvalla. Meidän täysin asuttava kotitalo arvioitiin 20 tuhannen euron arvoiseksi perunkirjoituksessa. Autotalleineen, tontteineen, taajamassa Etelä- Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Erään tutun rintamamiestalossa alkoi yöllä tulipalo vanhoista sähköjohdoista.
Talon keski-ikäinen emäntä oli myös jo aivan väsynyt siihen, että pyykkitilat sijaitsivat kellarissa. Jatkuva vuosien portaissa ramppaaminen kuulemma tympii ja väsyttää. Varsinkin, kun alkaa vaivoja ja ikää tulla. Hänelläkin oli jo selkävaivoja.
No jos keski- iässä on tossa kunnossa, niin kannattaa ostaa kerrostalo kaksio . Talosta missä on hissi ja esteetön kulku .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katsoin korteista. Tuli raha. Eli ei suoranaisteti vaikuta ongelmalta.
Vierailija kirjoitti:
Minulla menee hiukan vanhemman talon vuosikuluihin 1200 euroa vuodessa, ja siitä on jo tiekunnan maksuja 780 euroa. Puut omasta metsästä. Sähköt on suurin meno, joku 350 vuodessa. Jos päättää sillä lämmittää, niin
Sisältääkö 350 € siirron ja kulutuksen? Meilä Kajaven alueella pelkkä siirron perusmaksu on 40 €/kk eli 480 €/vuosi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla menee hiukan vanhemman talon vuosikuluihin 1200 euroa vuodessa, ja siitä on jo tiekunnan maksuja 780 euroa. Puut omasta metsästä. Sähköt on suurin meno, joku 350 vuodessa. Jos päättää sillä lämmittää, niin kolmesataa kuussa.
Rintamamiestalot on parhaita, jos ei ole menty pilaamaan 70 luvun jälkeen väärin tehdyillä rempoilla. Sen jälkeen ei olekaan tehty asumiskelpoisia taloja vaan ihan paskaa.Ostan koska tahansa mieluummin 1950 tehdyn talon kuin 2010. Noi, jotka tuolla höpisee jotain puskutraktoreista jne. Ei tiedä taloista mitään, eikä noita puskutraktoreita muutenkaan enää löydy kuin Aku Ankoista.
Paljonko sinulla on hintaa vedellä, kiinteistöverolla, jätehuollolla, aurauksella ja vakuutuksilla?
Tuo oli alkuosaltaan joku provo. Reilu 300e/vuosi kustannus poissulkien tie on epäuskottavaa. Ja tienhoitomaksukin on sitä. Itse asun 40-luvulla tehdyssä rintsussa. Tienhoitomaksu/vuosi (6km) on n. 150e max. Vesi porakaivosta, joten ei maksua enää. Vakuutus on n. 1100e/vuosi, mutta se sisältää henkilö-, tapaturma-, oikeus-, vene-, vahinko-, matkavakuutuksen myös. Jätehuolto n.9e/kk (oma kompostori). Öljylämmitys n. 2500e/vuosi. Sähkölasku n.70e/kk. Paskakaivon tyhjennys n. 130e/vuosi. Saunapuut tontin laidalta. Kiinteistövero n. 250e/vuosi. Tontti vähän yli 5000 neliöö (oma). Sijainti pks. Kaksi lämmintä kerrosta n. 80 neliöö/krs ja yksi samankokoinen kerros viileää, jossa kellaritilat ja sauna.
Lämmitykseen menee sähköllä jo yli tonni kuussa..Lattialämmitys jos on.Puut ehkä omalta maalta,takka,saunan uuni.Hella uuni puulla.Auraus ulkopuolisella 500€.Ehkä jää alle tuon mainitsemasi..???
Kiitokset kaikille tähän mennessä vastanneille, havainnollistavaa lukea erilaisia esimerkkejä mahdollisesta kulurakenteesta. Tiukoille taitaa mennä tuo 10 000/v raja, ainakin jos jotain joutuu teettämään ulkopuolisilla ja taloa on ajatuksena ylläpitää asianmukaisesti.
Ymmärrän tietysti ettei kukaan voi arvioida juuri minun tarpeitani ja preferenssejäni vastaavan ok asumisen absoluuttista kustannustasoa. Pitäisi tuntea perhetilannettani, elintapojani, omatoimisuuden astetta, tonttia ja sen puuston määrää, talon tarkempaa teknistä kuntoa ja huoltohistoriaa sekä maantieteellistä sijaintia. Hainkin lähinnä etäisesti suuntaa antavia näkökulmia, että onko ajatus aivan tuulesta temmattu vai edes jossain määrin realistinen.
Termistöni on aivan varmasti epämääräistä, pahoittelut myös siitä, ettei omakotitalo asumiseen liittyvä tekninen tietotaitonikaan ole ehkä kaikkien mielestä alkuunkaan riittävällä tasolla. Tarkoitin nyt kuitenkin esimerkiksi takalla pienen avotakan sijasta kunnollista varaavaa leivinuunia, ymmärrän kyllä että ensin mainittu on lähinnä tunnelmointia varten.
Joitakin kuntoraportteja olenkin eri taloista tilannut ja lukaissut läpi, paljon on huomioonotettavaa ja mahdollisia korjaustarpeitakin tuodaan niissä esille. Myynti-ilmoituksistakin saa enemmän tai vähemmän avoimesti kuvaa vuosi kuluista.
Olen tietoinen, että sähkönsiirron osalta maksut voivat vaihdella huomattavastikin. Olen kuitenkin kiitollinen niin omaa aluetta kehuvista kuin moittivistakin kommenteista, ylipäätään kaikenlaiset kokemukset ovat hyödyllisiä.
Koska en ole käymässä ostohousut jalassa kaupoille aivan lähiaikoina, niin ehkä siitäkään syystä en ole vielä aiheeseen tullut erityisen syvällisesti perehtyneeksi, kunhan suoritan alkukartoitusta asian tiimoilta monin eri tavoin.
T. Ap
Onko katto, salaojat ja perustukset kunnossa?
Kuulostaa katastrofi ajatukselta. En ymmärrä miksi suomalaiset ostavat äkkiä kyhättyjä rintamiestaloja, ihan eri asia kuin ostaa vanha kivitalo Keski-Euroopassa.