Jaakko tiputti 160 kiloa kun jätti kevytlimsat einekset ja energiajuomat pois

Väärin laihdutettu! Ravitsemusasiantuntijat nimenomaan kertovat, että light-tuotteet ovat meille hyväksi. Muistan aina ja ikuisesti jonkun laihdutusohjelman vuosien takaa, kun "asiantuntija" kiikutti laihduttajan kaupassa kevyttuotteiden äärelle. Kyllä meidän on syytä uskoa heitä, jotka saavat rahansa ruokateollisuudesta...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei voi mitään, ei ole aikaa ruoanlaittoon.

annas kun arvaan, some vie kaiken liikenevän ajan?

Harvalla on aikaa tai edes lupaa ruveta jossain työpaikan taukohuoneen pikkukeittiössä kokkailemaan kastikkeita tai uuniruokia tai keittoja tms. lounaaksi. 

Kokkaa kotona ne eväät.

Tai sit vaan mikrotat eineksen työpaikan mikrossa. Paljon nopeampaa ja tarkoituksenmukaisempaa jos vaan kykenee käsittämään aivoissaan että mikä on tärkeää ja mikä turhaa poseerausta. 

Itsetehty ruoka ei ole tärkeää vaan turhaa poseerausta?

Aivan. Ei siinä itse tekemisessä mitään erityishienoutta ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

-60 kg lähti, ilman lääkkeitä tai leikkauksia. Sapuskapuoli kuntoon niin tapahtuu toivottu lopputulos. Ei haitannut kilpirauhasen vajaatoiminta tai vaihdevuodet, se haittaa, jos ei ole motivaatiota touhuun.

 

Sama. Laihdutin lopulta, yli 10 vuoden sairaalloisen ylipainoisuuden jälkeen, vaihdevuosissa 58 kg. Kyllä se lähti ihan kalorivajeen avulla, eli vähemmän syömistä ja enemmän kulutusta. Ei tullut mitään mystisiä säästöliekkejä tai muuta, vaan ihan suoraan paino seuraili kalorit sisään - kalorinkulutus perusteella odotettua linjaa.

Tuo motivaatio sinänsä on mielenkiintoinen juttu, koska mulla se vaati sen, että elämäntilanne oli muuten suotuisa ja muut ongelmat pitkälti pois. Olin yrittänyt ennenkin laihduttaa, mutta aina repsahdellut ja jojoillut takaisin jo 10-20 kilon pudotuksen jälkeen. Näin jä

Ja vielä: ei, kyse ei ole siitä, että olisin "kasvattanut selkärangan" tai "ottanut itseäni niskasta kiinni". Neuvolakorttiini on kirjattu, että olin lihava jo alle vuoden iässä, ja vanhempani eivät todellakaan olleet mitenkään sitoutuneet minun terveysasioihini (tai juuri mihinkään muihinkaan huoltajuuteen liittyviin asioihin) - omat menot olivat tärkeämpiä. Niinpä olin kotoa pois muuttaessa sairaalloisen ylipainoinen ja muutenkin sairas, mutta kaivoin itseni siitä kuopasta ylös ilman perheen apua. Eniten minun laihdutusprojektissani on vaikuttanut se, että poistin elämästäni kaikki sellaiset ihmiset, jotka toivat enemmän negatiivista kuin positiivista. Olin vain yksinkertaisesti liian tottunut huonoon kohteluun ja siihen, että en ansaitse mukamas parempaa. Nyt on hyvä olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

-60 kg lähti, ilman lääkkeitä tai leikkauksia. Sapuskapuoli kuntoon niin tapahtuu toivottu lopputulos. Ei haitannut kilpirauhasen vajaatoiminta tai vaihdevuodet, se haittaa, jos ei ole motivaatiota touhuun.

 

Sama. Laihdutin lopulta, yli 10 vuoden sairaalloisen ylipainoisuuden jälkeen, vaihdevuosissa 58 kg. Kyllä se lähti ihan kalorivajeen avulla, eli vähemmän syömistä ja enemmän kulutusta. Ei tullut mitään mystisiä säästöliekkejä tai muuta, vaan ihan suoraan paino seuraili kalorit sisään - kalorinkulutus perusteella odotettua linjaa.

Tuo motivaatio sinänsä on mielenkiintoinen juttu, koska mulla se vaati sen, että elämäntilanne oli muuten suotuisa ja muut ongelmat pitkälti pois. Olin yrittänyt ennenkin laihduttaa, mutta aina repsahdellut ja jojoillut takaisin jo 10-20 kilon pudotuksen jälkeen. Näin jälkeenpäin syinä oli paljolti esim. unettomuus, käsittelemättömät henkiset traumat ja torjutut surut joihin lääkkeeksi viinin tissuttelu ja lohtusyöminen, liiallinen perfektionismi töissä josta jatkuva ahdistava stressi, talousvaikeudet. Lopulta lähdin ratkaisemaan ensin näitä muita asioita terapeutin avulla, ja sitten sujui laihdutuskin kun se prosessi oli jo hyvin käynnissä. 

Eli laihduit terapian avulla. Näin se usein käy: syynä lihavuuteen ei ole joku "itsekurin puute" vaan elämäntilanteeseen muuten liittyvät ongelmat. Niin kauan, kuin muut ongelmat on ratkaisematta, mikään itsekuri ei riitä laihtumiseen. Sitten, kun ne ratkaistaan, laihtuminen ei enää vaadikaan mitään ihmeellisempää itsekuria vaan terveellisesti eläminen on aivan helppoa.

Ja vielä: ei, kyse ei ole siitä, että olisin "kasvattanut selkärangan" tai "ottanut itseäni niskasta kiinni". Neuvolakorttiini on kirjattu, että olin lihava jo alle vuoden iässä, ja vanhempani eivät todellakaan olleet mitenkään sitoutuneet minun terveysasioihini (tai juuri mihinkään muihinkaan huoltajuuteen liittyviin asioihin) - omat menot olivat tärkeämpiä. Niinpä olin kotoa pois muuttaessa sairaalloisen ylipainoinen ja muutenkin sairas, mutta kaivoin itseni siitä kuopasta ylös ilman perheen apua. Eniten minun laihdutusprojektissani on vaikuttanut se, että poistin elämästäni kaikki sellaiset ihmiset, jotka toivat enemmän negatiivista kuin positiivista. Olin vain yksinkertaisesti liian tottunut huonoon kohteluun ja siihen, että en ansaitse mukamas parempaa. Nyt on hyvä olla.

Einesten huono puoli on se, että niissä on usein paljon suolaa. Muuten ihan ok tuotteita, itse tosin huomasin kyllästyväni niihin. Pitää itse laittaa itselleen maistuvaa ruokaa. Mutta kiirepäivinä tai just työpaikalle evääksi aivan hyviä. 

Vierailija kirjoitti:

Jaakolla siis jäljellä 10 neliötä sohvanahkaa ja 110 kiloa. 

Jaakon äiti sanoi, että niin komia mies on meidän Jaakko ja hyvin sille maistuu pulla, että miksihän se vielä on sinkku.

Jaakon äiti valehtelee.

Eräs nainen tällä palstalla sanoi Jaskojen olevan isomunaisia. Tätä naista ei oo Jaskan ylipaino haitannut. Hän tietää. 

Mä painan "vain" 90 kg. En juo limuja tai energiajuomia. Kerran viikossa saatan syödä vähän jotakin herkkua. Mutta en liiku tarpeeksi vapaa-aikana.

Vierailija kirjoitti:

Jätä sokeri pois. 

Ylläty, kun koko elämä paranee.

Sokeri, valkoinen vehnäjauho (myös pasta ja riisi) Näillä pääsee jo pitkälle.

Vierailija kirjoitti:

Einesten huono puoli on se, että niissä on usein paljon suolaa. Muuten ihan ok tuotteita, itse tosin huomasin kyllästyväni niihin. Pitää itse laittaa itselleen maistuvaa ruokaa. Mutta kiirepäivinä tai just työpaikalle evääksi aivan hyviä. 

Syön vain eineksiä ja minusta huono puoli on se, että ovat suolattomia. Jos itse tekisin ruokaa, niin eineksiin verrattuna laittaisin puolta enemmän suolaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei voi mitään, ei ole aikaa ruoanlaittoon.

annas kun arvaan, some vie kaiken liikenevän ajan?

Harvalla on aikaa tai edes lupaa ruveta jossain työpaikan taukohuoneen pikkukeittiössä kokkailemaan kastikkeita tai uuniruokia tai keittoja tms. lounaaksi. 

Ne tehdään illalla siellä kotikeittiössä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaaha, täytyykin ruveta syömään kebabia niin laihtuu.

Kyllä kebab salaatilla on erittäiin hyvä valinta, kermaperunoilla tai ranskiksilla ei enää sitten olekaan.

 

Ihmiset ei oikein ymmärrä,  että  niinkään sillä ei ole mitään merkitystä,  mitä syö, vaan sillä että kuinka paljon kulutukseen nähden.

Kyllä ne kermaperunatkin voi syödä, kunhan annos on kohtuullinen ja kuluttaa sen mukaan. 

Vierailija kirjoitti:

Hienoa lukea tämmöisiä onnistumistarinoita. Suoraselkäinen mies, joka myöntää, että on lihonut syömällä liikaa. Yleensä lihavat sanovat, että lihovat, vaikka eivät syö mitään. Töissä puputetaan hämäyksen vuoksi ruokatauolla salaattia, vaikka sokea kanakin näkee, että jossain vaiheessa päivää mätetään sitten senkin edestä, kun paino vaan on ja pysyy.

Niin hänhän on siis työtön. On aikaa treenata, kokata, nukkua riittävästi eikä ole työstressiä. Palataan asiaan kun menee töihin.

Mystistä, että joku pystyy lihomaan 160 kiloa.

Vierailija kirjoitti:

Jaakko teki jotain mihin tekosyitä keksivät sössöttäjät eivät pysty.

Siis jättä pois Vain kaiken mitä syö ja laihtui - ooooh!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jätä sokeri pois. 

Ylläty, kun koko elämä paranee.

Sokeri, valkoinen vehnäjauho (myös pasta ja riisi) Näillä pääsee jo pitkälle.

Söihän tuokin tyyppi riisiä kebabin kanssa.

Arvasin jo etukäteen, että tää tulee täyttymään selittävillä ja uhriutuvilla läskeillä tää ketju. Ite pudotin 30kg ihan sillä selkärangalla, söin vähemmän ja terveellisesti ja 5x treeniä viikossa. Kaveri pudotttanu itsekurin avulla 160kg. Läski saa kattoo ihan peiliin 99% tapauksista. Mut niin heikko luonne, että mikkä tahansa selitykset menee edelle. 

Vierailija kirjoitti:

Arvasin jo etukäteen, että tää tulee täyttymään selittävillä ja uhriutuvilla läskeillä tää ketju. Ite pudotin 30kg ihan sillä selkärangalla, söin vähemmän ja terveellisesti ja 5x treeniä viikossa. Kaveri pudotttanu itsekurin avulla 160kg. Läski saa kattoo ihan peiliin 99% tapauksista. Mut niin heikko luonne, että mikkä tahansa selitykset menee edelle.

Minä kirjoitin edellä selkärangasta ja olen myös se, joka aikaisemmin kirjoitti laihtuneensa  90 kg. Ja edelleenkin, ei mitään tekemistä selkärangan kanssa. Tai ehkä sinulla, muttei minulla. Joten älä puhu meidän kaikkien ex-lihavien puolesta. Et kaikkien tarinaa ja terveyttä tunne. 

Vierailija kirjoitti:

Arvasin jo etukäteen, että tää tulee täyttymään selittävillä ja uhriutuvilla läskeillä tää ketju. Ite pudotin 30kg ihan sillä selkärangalla, söin vähemmän ja terveellisesti ja 5x treeniä viikossa. Kaveri pudotttanu itsekurin avulla 160kg. Läski saa kattoo ihan peiliin 99% tapauksista. Mut niin heikko luonne, että mikkä tahansa selitykset menee edelle. 

Elämä on täynnä vaikeita valintoja. Haluaako elämän olevan täynnä kontrollifriikkiyttä, kalorien vahtimista, pakkomielteisesti salilla käymistä...vai haluaako nauttia elämästä ja olla kenties ylipainoinen.