Vielä 1980 luvulla duunarit rakensi ison kivitalon

Mistä tämä sitkeä kuvitelma siitä, että naiset olisivat olleet Suomessa kotiäitejä oikein juontaa juurensa?

Ei sellaista kotiäitikulttuuria ole ollut Suomessa koskaan. Ei 80-luvulla, josta tässä keskustelussa on kyse, eikä muinakaan vuosikymmeninä. 80-luvulla naiset tekivät just samaa työaikaa kuin miehetkin. 

Mummini oli 20-luvulla syntynyt ja teki töitä 15-vuotiaasta lähtien. Lapset eli äitini ja tätini, hoiti naapurin täti, jolla oli itsellään monta lasta ja otti sitten naapuruston lapsia hoitoon eli jonkinlainen 50-luvun perhepäivähoitaja. 

Jo mummini äiti, joka oli syntynyt 1800-luvun viimeisinä vuosina kävi töissä. Ei tehdaskaupungin työväenluokkaiset naiset olleet kotona kuin työvuorojen välissä. Silloin laitettiin ruokaa, siivottiin, pyykättiin jne. Isomummini myös tehdastyön lisäksi pesi muiden pyykkejä ja ompeli vaatteita tilauksesta lisätuloja saadakseen. Lapset pärjäsi keskenään pienestä pitäen, koska oli pakko. Mummini hoiti nuorempia sisaruksiaan aivan pienestä pitäen. 

Isäni puolelta taas oli pienviljelijöitä ja poronhoitajia Lapista. Ei sielläkään naiset joutaneet kotiäideiksi, vaan työtä oli kellon ympäri ja vuoden kaikkina aikoina omat työnsä. 

Aina ovat naiset tehneet töitä Suomessa ja ihan kaikkialla Suomessa. Eikä tilanne ole siitä mihinkään muuttunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei rakentanut! 

Me kaksi duunaria 10 000mk nettotuloilla ostimme v 86 rivarin 470 000 markalla. Asuimme siinä 8v, laina lyheni 0mk, korkoja maksoimme 405 000mk . Myydessä saimme asunnosta 470 000mk.

6v vanha tiilitalo olisi maksanut n 550 000mk, ei ollut varaa

Miksi piti ostaa noin kallis rivari?

Me ostimme miehen kanssa samana vuonna vanhan omakotitalon, hinta 200 000 markkaa. Maksoimme sen pois kymmenessä vuodessa.  Vasta sitten aloimme tehdä siihen kunnon remontteja, pikkuhiljaa.  Ei meillä mikään kiire ollut.  Yhdessä vaiheessa jouduttiin asumaan naapuritalon yläkerrassa, kun lattiat oli kaikkialta auki.  Mutta elämää se vain oli.

Nyt ollaan juuri jääty eläkkeelle.  Mihinkään ei ole velkaa.  Olemme eläneet kohtuullisen hyvin.  Toivottavasti jatkossakin.  Maailman menostahan ei tiedä ja toivottavasti t

Se oli halvin mikä löytyi 30km säteellä työpaikasta. Itse vielä kuljin työmatkan bussilla, ensin vein lapset bussilla  5km päähän tarhaan, kävelin Helsingin puolelle 1,5km ja siitä keskustaan töihin. Miehen työt alkoi klo 7 50km päässä joten ei voinut viedä heitä. 

Yhtään kauemmas ei olisi pystynyt halvan torpan perässä lähtemään. Haimme monta kertaa Hitas rivareita mitkä oli tuolloin vähän halvrmpia mutta emme saaneet.  Ymmärrät varmaan tilanteen??

Kysymys kuitenkin kuuluu, tekivätkö naiset 80-luvulla täyttä 8h työpäivää vai esim 6-7h?

Koska lapset ovat todennäköisesti olleet naisten vastuulla viennit ja tuonnit. Eivät ole voineet yksin kulkea pk-koti väliä.

***

Kaikki tuntemani tekivät 8h työpäivää.

Oma työpäiväni:

- herätys 5.45

- lasten kanssa pysäkillä 6.30 päiväkodissa 7.00

- bussi työpaikalle 7.20, töissä klo 8 jos hyvin kävi

- kotiin saavuin kaupan kautta klo 17.30

Isot talot ovat ihan turhia mutta kai niitäkin jotkut isotuloiset haluavat. Nykyään kannattaa tehdä mahdollisimman pieni ja seniori aikaankin soveltuva talo. Harva tulee nuorena ajatelleeksi ettei vanhana tarvitse monia kerroksia ja vaikeakulkuisia rappusia ja hankalaa maastoa tontilla, saatika eläkkeellä kalliita ison talon lämmitys yms. kalliimpia ylläpitokustannuksia tyhjistä tiloista jos ei halua elämäntilanteen muuttuessa muuttaa pienempään ja halvempaan.

80-luvulla rakennettiin lähinnä puu- ja kivitaloja. Yleensä, ainakaan tavalliset ihmiset, eivät rakentaneet mitään palatsia. Huoneita oli oikeastaan vähänlaisesti, harvalla oli ylimääräinen vierashuone omakotitalossakaan. Eikä neliöitä ollut kovin suurta määrää.