Vielä 1980 luvulla duunarit rakensi ison kivitalon
Nykyään omakotitaloja rakentaa hädintuskin lääkäri-pariskunnat. Ei duunarit mitään 300 000 euron lainoja saa.
Kommentit (85)
Rakennettiin talo alle 200 000:lla. Vielä pitää tehä pihatöitä, mutta omat kädet osaa. Ehkä niitä omakotitaloja ei sinne Helsinkiin kannatakkaan pykätä.
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla oli ihan normi, että duunari-isä maksoi omakotitalon 10 vuodessa ja vaimo oli kotiäitinä.
80-luvulta en muista yhtään perhettä, jossa olisi ollut "kotiäiti." Oli yksi naapurin naapuri joka oli työttömänä pitempään, mutta sekin pääsi siivoojaksi 80-luvun lopulla.
Tästä sivusta lisään että tottakai rakentaminen on kehittynyt, niin kuin on kehittynyt muutkin asiat. Autot, elektroniikka, ym. Pointti on että duunarin tulot riittivät hyvää elämään, ei tarvinnut elää köyhyydessä. Nykyään velkavankeus alkaa olla niin pitkä ettei siinä ole enää mitän järkeä.
Se että Kiinasta saa tilattua halvalla tarpeetonta romua ei paranna minun elämänlaatuani mitenkään. Tuskin muidenkaan..
Ei keskituloisella perheellä ole ollut pääkaupunkiseudulla pitkään aikaan mahdollisuutta omakotitaloon. Joku 80-luvun rivari vuokratontilla voi olla realistinen, jos oikein nipistää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla oli ihan normi, että duunari-isä maksoi omakotitalon 10 vuodessa ja vaimo oli kotiäitinä.
80-luvulta en muista yhtään perhettä, jossa olisi ollut "kotiäiti." Oli yksi naapurin naapuri joka oli työttömänä pitempään, mutta sekin pääsi siivoojaksi 80-luvun lopulla.
Tämä on totta. Kotiäiti - olettamus lienee jonkun hyvin nuoren ihmisen päästä. Pätee paremminkin 60-lukuun tai sitä ennen.
80-luvulla lähes kaikki naiset pyrki töihin. Silloinhan oli jo toimiva päiväkoti järjestelmä koko maassa ja perhepäivähoitajasysteemi myös, mikä tietysti osaltaan sekin työllisti naisia. En itsekään muista yhtään perhettä, jossa olisi ollut kotiäiti.
Jälkipolvilla menee vaan nyt käsitykset sekaisin.
Pankitkaan ei myöntäneet asuntolainoja, jos ei molemmilla ollut ainakin suht. vakituinen työpaikka. Eli ei ne talot ja rivarit nyt ihan taivaasta tipahtanut kuitenkaan. Töitä oli tehtävä ja lainat maksettava. Ja silloin oli vielä vallalla se yleinen ajatus, että mennään töihin, mihin vaan mihin pääsi. Ei kukaan normaalisti laskeskellut, että voisi elää tukien varassa ja että töissä käyminen ei ole kivaa, joten ei käydä.
Maailma on nyt mennyt hiukan sellaiseksi viihdehakuiseksi maailmaksi. 70-luvulla syntyneet taitaa olla niitä viimeisiä sukupolvia, jotka vielä ymmärtää sen, että jos tahtoo jotain omistaa ja että elämä menee mukavasti, sen vastapainoksi on tehtävä työtä.
Vierailija kirjoitti:
Ei rakentanut!
Me kaksi duunaria 10 000mk nettotuloilla ostimme v 86 rivarin 470 000 markalla. Asuimme siinä 8v, laina lyheni 0mk, korkoja maksoimme 405 000mk . Myydessä saimme asunnosta 470 000mk.
6v vanha tiilitalo olisi maksanut n 550 000mk, ei ollut varaa
Miksi piti ostaa noin kallis rivari?
Me ostimme miehen kanssa samana vuonna vanhan omakotitalon, hinta 200 000 markkaa. Maksoimme sen pois kymmenessä vuodessa. Vasta sitten aloimme tehdä siihen kunnon remontteja, pikkuhiljaa. Ei meillä mikään kiire ollut. Yhdessä vaiheessa jouduttiin asumaan naapuritalon yläkerrassa, kun lattiat oli kaikkialta auki. Mutta elämää se vain oli.
Nyt ollaan juuri jääty eläkkeelle. Mihinkään ei ole velkaa. Olemme eläneet kohtuullisen hyvin. Toivottavasti jatkossakin. Maailman menostahan ei tiedä ja toivottavasti terveys kestää pitkään. Itse elin rutiköyhän lapsuuden, joten en ole osannut isoja omaisuuksia kaivatakaan.
Suurimmassa osassa kommentteja unohtuu pari perusasiaa jotka oleellisesti liityvät aiheeseen ja elämiseen yleensä.
Tulot ja haluttu elämisen laatutaso eivät kohtaa. Eikä olla halukkaita korjaamaan tilannetta sen vaatimila toimilla.
80 luvun rakentamiseen yksi oleellisesti littyvä rahoitusmuoto jota nykyään ei juuri käytetä eli hartiapankki. Syyt siihen on ettei viitsitä, haluta ja todennäköisesti ettei osata.
Perusrakentaminen ei ole muuttunut, toki vaatimukset monella osa-alueella on tiukentuneet paljon. Luvanvaraisia töitä ei edelleenkään ole kuin sähkötyöt.
Vierailija kirjoitti:
Selvä. Ja tästä oli pakko kertoa?
Ja tähän oli pakko kommentoida?
Jokainen saa just semmosen talon ko haluaa.Kuka hullu ottaa vaan vaikka varaaakin olisi mitään miljoonaluukkuja.Muualta saada saman edullisemmin.Lopun elämää roikkuas hirressä,entä jos sairastuu,tulee ero.Joutuu työttömäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elintaso on tosiaan mennyt alas. Kaikki olisi nykyään paljon kalliimpaa mutta kiinalaiset robottitehtaat tuottavat halpatavaraa niin paljon että sen hinta on laskenut. Vain sen.
Laatu oli 80-luvulla aivan toinen. Sama laatu olisi nykyisin luxus-tuote kuin mitä silloin oli normaali laatu. Se tuote kesti myös käytössä pidempään kuin nykyajan halpistuotteet.
Ja silloin myös kaveria autettiin, tehtiin paljon hartiapankkitöitä joka on alentanut rakennuskustannuksia.
Ei nykyihminen ennätä kaverin rakennustyömaalle kun ei kotona käy kun nukkumassa pahimmoilleen.
Maailma on muuttunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elintaso on mennyt näissä asioissa alaspäin. Palkat ovat huonontuneet suhteessa menoihin.
Höpö höpö
Kyllä on huomattavasti pudonnut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla oli ihan normi, että duunari-isä maksoi omakotitalon 10 vuodessa ja vaimo oli kotiäitinä.
80-luvulta en muista yhtään perhettä, jossa olisi ollut "kotiäiti." Oli yksi naapurin naapuri joka oli työttömänä pitempään, mutta sekin pääsi siivoojaksi 80-luvun lopulla.
Tämä on totta. Kotiäiti - olettamus lienee jonkun hyvin nuoren ihmisen päästä. Pätee paremminkin 60-lukuun tai sitä ennen.
80-luvulla lähes kaikki naiset pyrki töihin. Silloinhan oli jo toimiva päiväkoti järjestelmä koko maassa ja perhepäivähoitajasysteemi myös, mikä tietysti osaltaan sekin työllisti naisia. En itsekään muista yhtään perhettä, jossa olisi ollut kotiäiti.
Jälkipolvilla menee vaan nyt käsitykset sekaisin.
Pankitkaan ei myöntäneet asuntolainoja, jos ei
Kysymys kuitenkin kuuluu, tekivätkö naiset 80-luvulla täyttä 8h työpäivää vai esim 6-7h?
Koska lapset ovat todennäköisesti olleet naisten vastuulla viennit ja tuonnit. Eivät ole voineet yksin kulkea pk-koti väliä.
Vierailija kirjoitti:
Totta. Nykyajan matalapalkka-alan pariskunta pystyi rakentamaan hyvän tiilitalon ja elättämään kolme lasta.
Kulutuskin oli ihan jotain muuta kuin nykyisin. Palkat meni lainan maksuun, ruokaan, vaatteisiin ja töissäkäyntikuluihin. Ei juurikaan muuhun. Laina-aika oli 10 vuotta yleensä. Ei ollut kalliita harrastuksia, ei kännyköitä, joita pitää uusia ainakin kahden vuoden välein, ei kaikenmaailman elektroniikkahärpäkkeitä. Yksinkertaisesti elämän tyyli ja tarpeet olivat aivan toiset. En osaa sanoa, kumpi olisi parempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei rakentanut!
Me kaksi duunaria 10 000mk nettotuloilla ostimme v 86 rivarin 470 000 markalla. Asuimme siinä 8v, laina lyheni 0mk, korkoja maksoimme 405 000mk . Myydessä saimme asunnosta 470 000mk.
6v vanha tiilitalo olisi maksanut n 550 000mk, ei ollut varaa
Miksi piti ostaa noin kallis rivari?
Me ostimme miehen kanssa samana vuonna vanhan omakotitalon, hinta 200 000 markkaa. Maksoimme sen pois kymmenessä vuodessa. Vasta sitten aloimme tehdä siihen kunnon remontteja, pikkuhiljaa. Ei meillä mikään kiire ollut. Yhdessä vaiheessa jouduttiin asumaan naapuritalon yläkerrassa, kun lattiat oli kaikkialta auki. Mutta elämää se vain oli.
Nyt ollaan juuri jääty eläkkeelle. Mihinkään ei ole velkaa. Olemme eläneet kohtuullisen hyvin. Toivottavasti jatkossakin. Maailman menostahan ei tiedä ja toivottavasti t
Ymmärrätkö ollenkaan että 200 000 euron maksaminen 10 vuodessa vaatii 1800 euron lyhennyksen per kuukausi?
Eli 900€ per puoliso
Tajuatko ollenkaan miten maailma on muuttunut?
Vierailija kirjoitti:
Palkat laskeneet, verot nousseet ja hyvinvointiyhteiskunta romahtanut ja terveydenhuolto kriisissä. Menikö hyvin?
Ei verot ole nousseet vaan palkasta menee iso osa eläkemaksuihin. Ennen ei maksettu yhtä isoja eläkemaksuja joten oli varaa rakentaa talo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla oli ihan normi, että duunari-isä maksoi omakotitalon 10 vuodessa ja vaimo oli kotiäitinä.
80-luvulta en muista yhtään perhettä, jossa olisi ollut "kotiäiti." Oli yksi naapurin naapuri joka oli työttömänä pitempään, mutta sekin pääsi siivoojaksi 80-luvun lopulla.
Tämä on totta. Kotiäiti - olettamus lienee jonkun hyvin nuoren ihmisen päästä. Pätee paremminkin 60-lukuun tai sitä ennen.
80-luvulla lähes kaikki naiset pyrki töihin. Silloinhan oli jo toimiva päiväkoti järjestelmä koko maassa ja perhepäivähoitajasysteemi myös, mikä tietysti osaltaan sekin työllisti naisia. En itsekään muista yhtään perhettä, jossa olisi ollut kotiäiti.
Jälkipolvilla menee vaan nyt käsitykset sekaisin.
Kysymys kuitenkin kuuluu, tekivätkö naiset 80-luvulla täyttä 8h työpäivää vai esim 6-7h?
Ihan sama työaika oli naisilla kuin miehilläkin. Osittainen hoitovapaakin taisi tulla vasta v. 1988
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei rakentanut!
Me kaksi duunaria 10 000mk nettotuloilla ostimme v 86 rivarin 470 000 markalla. Asuimme siinä 8v, laina lyheni 0mk, korkoja maksoimme 405 000mk . Myydessä saimme asunnosta 470 000mk.
6v vanha tiilitalo olisi maksanut n 550 000mk, ei ollut varaa
Miksi piti ostaa noin kallis rivari?
Me ostimme miehen kanssa samana vuonna vanhan omakotitalon, hinta 200 000 markkaa. Maksoimme sen pois kymmenessä vuodessa. Vasta sitten aloimme tehdä siihen kunnon remontteja, pikkuhiljaa. Ei meillä mikään kiire ollut. Yhdessä vaiheessa jouduttiin asumaan naapuritalon yläkerrassa, kun lattiat oli kaikkialta auki. Mutta elämää se vain oli.
Nyt ollaan juuri jääty eläkkeelle. Mihinkään ei ole velkaa. Olemme eläneet kohtuullisen hyvin. Toivottavasti jatkossakin.&nb
Ymmärrätkö ollenkaan että 200 000 euron maksaminen 10 vuodessa vaatii 1800 euron lyhennyksen per kuukausi?
Eli 900€ per puoliso
Tajuatko ollenkaan miten maailma on muuttunut?
Se, että ostaa 200 000 euron talon, ei tarkoita, että lainaa olisi 200 000. Vaan ensin myydään se pienempi asunto, josta saadaan vaikkapa 100 000. Tai sitten on vähintään säästetty jo muutama vuosi. Joka tapauksessa maksettava summa on paljon pienempi.
On se maailma tietysti muuttunut siinä, että 80-luvulla en kuvitellutkaan ostavani taloa ensiasunnoksi, vaan siihen päästiin pikkuhiljaa siirtymällä isompaan.
Käsittääkseni duunarit rakentavat edelleen.
Onneksi. Rakentamisen hiilijalanjälki on suuri ja pitkälti perustelematon, kun väki vähenee. Kunnostakaa vanhaa.
80-luvulla ja nykyään, noin kolmannes tuloista menee asumiseen. Omistusasumisen yleisyys on ollut vakaata, vain 90-luvun lamassa se kävi alempana.
Kyllä, 1980-luvulla rakennettiin enemmän omakotitaloja kuin nykyään. 1980-luku oli vahvaa nousukautta rakentamisessa, ja omakotitalojen osuus kaikesta rakentamisesta oli erittäin suuri. Vuosina 1980-1989 rakennettiin yhteensä 197 358 omakotitaloa.
Nykyään omakotitalojen rakentaminen on vähentynyt, ja painopiste on siirtynyt enemmän kerrostaloihin ja rivitaloihin. Tämä johtuu osittain kaupungistumisesta ja tiiviimmän asumisen tarpeesta kaupunkialueilla.