Lue keskustelun säännöt.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle tositarkoituksella
Kommentit (21629)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä haluaisin sut/sua.
K
Sulla on mies.
Voin taata ettei ole. Ihan hetero oon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihana openi, sinä 52 v, 190 cm komistus! Ajattelen sinua tälläkin hetkellä. T. N22
Mä en identifioidu mihinkään paikkaan, vaan yhteisöihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ehkä helsingissä haluaisi asua, vaikka meren rannalla onkin🤔
Vierailija kirjoitti:
k💛🥰
Ei multa ääliön kaipaus!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä en identifioidu mihinkään paikkaan, vaan yhteisöihin.
Mä taas tunnen olevani nyt irrallani kaikesta.
Superwoman tuli pelastamaan 😍
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en identifioidu mihinkään paikkaan, vaan yhteisöihin.
Mä taas tunnen olevani nyt irrallani kaikesta.
En minäkään kuulu mihinkään yhteisöön, mutta olen kasvanut sellaisessa ja se on iso osa identiteettiäni. Paaaaaljon isompi kuin joku maa tai kaupunki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihana openi, sinä 52 v, 190 cm komistus! Ajattelen sinua tälläkin hetkellä. T. N22
T. 52-vuotias ope joka kirjoittaa itselle
Vierailija kirjoitti:
Superwoman tuli pelastamaan 😍
Pidän huolta omistani. Tartutko käteen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä en identifioidu mihinkään paikkaan, vaan yhteisöihin.
Ymmärrettävää.
Silti jotkin miljööt ovat tuttuja ja tällöin identifioitutaan myös paikkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä asun Helsingissä mutta en ole henkisesti helsinkiläinen, kunhan hengaan täällä. Sama edellisen kaupungin kanssa.
Olet siis juureton siellä. Jossain tunnet olevasi kuitenkin kotona?
Kai se koti on siellä missä tärkeimmät ihmissuhteet, juuret on aina synnyinseudulla. Lämpö, valo ja ympäristön rauhallisuus olis ne keskeisimmät viihtyvyystekijät, joita arvostan. Ei betoniviidakko kylmässä Suomessa. Mutta näillä mennään toistaseks.
Vierailija kirjoitti:
En ehkä helsingissä haluaisi asua, vaikka meren rannalla onkin🤔
Mutta meren ranta kaupungissa kuitenkin haluan asua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en identifioidu mihinkään paikkaan, vaan yhteisöihin.
Mä taas tunnen olevani nyt irrallani kaikesta.
Suuntaa haen selkeästi. Löytyy kyllä, kun aika on.
Mä olen vapaa sielu enkä ole riippuvainen mistään porukasta. Silti aika ajoin tunnen kotoisuutta metrossa tai ratikassa. Inhoan baareja joissa kaikki tuntevat toisensa enkä siksi käykään niissä siellä missä nyt asun. Anonymiteetti on kaikista mageinta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä asun Helsingissä mutta en ole henkisesti helsinkiläinen, kunhan hengaan täällä. Sama edellisen kaupungin kanssa.
Olet siis juureton siellä. Jossain tunnet olevasi kuitenkin kotona?
Kai se koti on siellä missä tärkeimmät ihmissuhteet, juuret on aina synnyinseudulla. Lämpö, valo ja ympäristön rauhallisuus olis ne keskeisimmät viihtyvyystekijät, joita arvostan. Ei betoniviidakko kylmässä Suomessa. Mutta näillä mennään toistaseks.
En halua takaisin synnyinseudulle.
Ketju on lukittu.
Mä oon tehny asian jo aika helpoksi. Ei tarvi kuin palata viimeisimpään..