Valtava muutos Suomen koulutuskenttään: Am- korkeakoulut julkaisevat yli 100 uutta maisteriohjelmaa vuoden 2025 yhteishaku- kierroksilla!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole varaa opiskella alaa jolla ei tienaa niin se on hyvä ottaa huomioon jo hakuvaiheessa. Yliopistojen ongelma on että sen arvo on täysin kadonnut ja sisään pääsee kuka vain haluaa. Sitten valmistumisen jälkeen ihmetellään mitä tehdään alan tutkinnolla joka ei palkkaa samalla kun on 40k velkaa.

Yliopiston arvovalta on ihan sama, tässä on kyse tärkeämmistä asioista. On Suomelle eduksi kouluttaa suomalaiset pitkälle ja keskittyä korkean teknologian sekä tieteen työlle, emme voi kilpailla Intian ja Kiinan kanssa massalla.

AMK ei ole mikään yliopisto eikä siellä akateemisia kouluteta.

Vierailija kirjoitti:

Suomen yliopistosta on nyt jo maailman helpoin saada maisterin tutkinto, kun oikeudet siihen tulee automaattisesti kandin mukana. Miksi veikkaatte että kaikki opetus on nykyään englanniksi suomen yliopistoissa 🙄

No näillä opistotutkinnoilla ei ole mitään tekoa asian kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole varaa opiskella alaa jolla ei tienaa niin se on hyvä ottaa huomioon jo hakuvaiheessa. Yliopistojen ongelma on että sen arvo on täysin kadonnut ja sisään pääsee kuka vain haluaa. Sitten valmistumisen jälkeen ihmetellään mitä tehdään alan tutkinnolla joka ei palkkaa samalla kun on 40k velkaa.

Yliopiston arvovalta on ihan sama, tässä on kyse tärkeämmistä asioista. On Suomelle eduksi kouluttaa suomalaiset pitkälle ja keskittyä korkean teknologian sekä tieteen työlle, emme voi kilpailla Intian ja Kiinan kanssa massalla.

Meillähän istuu näitä teknologian maistereita nyt jo ongelmaksi asti työttömänä, kun aloitustason paikkoja ei ole niin paljoa kun valmistuneita.

AMK torvia nyt varmasti - eihän tuollainen opistotutkinto ole mikään meriitti mihinkään. Sipsejä syöty ja kaljaa juotu jo peruskoulussa kun ei oikeaan yliopistoon riittäneet rahkeet.

Vierailija kirjoitti:

Tästä johtuu myös yliopistojen tasonlasku englanninkielistymisen myötä. Yliopistojen pakko erottautua englanninkielistymällä mutta tässäkin amiska tulossa perässä.

Yliopistotutkijana huolestuttaa tason lasku ainakin omalla alalla luonnontieteissä kun opiskelu hyvin vaativaa jo suomeksikin, saati vieraalla kielellä. Toki ennenkin kirjallisuus muunkielisiä mutta suomeksi pidettiin luentoja ja keskusteltiin vapaasti omalla äidinkielellä professorien kanssa- nyt kaikki keskustelut käytävä yliopistolla englanniksi vaikkapa vain kasvihuoneessa jossa kaksi suomalaista. Suomen kielen käyttö koetaan syrjintänä yliopistolla vaikka paikalla olisi vain suomalaisia.

Iso osa äidinkieleltään suomenkielisistä jää myös kielipuoliksi, jos koko ala- ja yläkoulu ja lukio käydään muulla kuin suomenkielisellä linjalla ja tämän päälle vielä yliopisto-opinnot englanniksi. Olen käynyt suomenkielisen linjan, mutta ystäväni on käynyt englanninkielisen ja tämä näkyy käytännön työssä, kun yliopistossa opittua pitäisi soveltaa käytännössä. Syvällinen ymmärrys ja soveltaminen ei onnistu ja tenteistä pääsee läpi huippuyliopistossakin kopioimalla aineistossa sanotut ymmärtämättä niitä syvällisesti. Kielitaito on erittäin tärkeää, mutta olisi tärkeää tuntea oman alan sanasto äidinkielellä ja ennen kaikkea ymmärtää ja hallita asiat. Ajattelu tapahtuu kuitenkin äidinkielellä ja tässä menetetään mielestäni paljon, kun kaikkea väkisin väännetään englanniksi. Lisäksi tulisi tunnistaa kielelliset erot, kaikkea ei pysty kääntämään; meillä on suomenkielessä monta erilaista sanaa esimerkiksi erilaiselle lumelle, mutta englanniksi vain muutama. Sanojen merkitys voi olla merkittävästi eroava ja tieteessä on tärkeää olla tarkkana siinä, mitä halutaan sanoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä johtuu myös yliopistojen tasonlasku englanninkielistymisen myötä. Yliopistojen pakko erottautua englanninkielistymällä mutta tässäkin amiska tulossa perässä.

Yliopistotutkijana huolestuttaa tason lasku ainakin omalla alalla luonnontieteissä kun opiskelu hyvin vaativaa jo suomeksikin, saati vieraalla kielellä. Toki ennenkin kirjallisuus muunkielisiä mutta suomeksi pidettiin luentoja ja keskusteltiin vapaasti omalla äidinkielellä professorien kanssa- nyt kaikki keskustelut käytävä yliopistolla englanniksi vaikkapa vain kasvihuoneessa jossa kaksi suomalaista. Suomen kielen käyttö koetaan syrjintänä yliopistolla vaikka paikalla olisi vain suomalaisia.

Meillä on yliopistoissa ongelmana se että otetaan aivan liikaa ihmisiä sisään aloille joihin ei todellakaan tarvita niin paljon ihmisiä. Humanistisilla aloilla niitä töitä ei vaan oikeasti ole niin paljoa että riitt

Ei kai enää kukaan pidä enää koulutusta tienä hyviin tuloihin? Koulutus lähtee omasta mielenkiinnosta ja on mielestäni aivan selvää, että tämän päivän maailmassa on entistä tärkeämpää puolustaa koulutusta, koska se ei takaa tuloja, mutta mahdollistaa elämässä selviämisen ja yhteiskuntaan osallistumisen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole varaa opiskella alaa jolla ei tienaa niin se on hyvä ottaa huomioon jo hakuvaiheessa. Yliopistojen ongelma on että sen arvo on täysin kadonnut ja sisään pääsee kuka vain haluaa. Sitten valmistumisen jälkeen ihmetellään mitä tehdään alan tutkinnolla joka ei palkkaa samalla kun on 40k velkaa.

Yliopiston arvovalta on ihan sama, tässä on kyse tärkeämmistä asioista. On Suomelle eduksi kouluttaa suomalaiset pitkälle ja keskittyä korkean teknologian sekä tieteen työlle, emme voi kilpailla Intian ja Kiinan kanssa massalla.

Meillähän istuu näitä teknologian maistereita nyt jo ongelmaksi asti työttömänä, kun aloitustason paikkoja ei ole niin paljoa kun valmistuneita.

AMK torvia nyt varmasti - eihän tuollain

Puhun nyt nimenomaan yliopistokoulutuksesta

Hyvä muutos ainakin näin tohtoriksi lukeneen näkökulmasta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole varaa opiskella alaa jolla ei tienaa niin se on hyvä ottaa huomioon jo hakuvaiheessa. Yliopistojen ongelma on että sen arvo on täysin kadonnut ja sisään pääsee kuka vain haluaa. Sitten valmistumisen jälkeen ihmetellään mitä tehdään alan tutkinnolla joka ei palkkaa samalla kun on 40k velkaa.

Yliopiston arvovalta on ihan sama, tässä on kyse tärkeämmistä asioista. On Suomelle eduksi kouluttaa suomalaiset pitkälle ja keskittyä korkean teknologian sekä tieteen työlle, emme voi kilpailla Intian ja Kiinan kanssa massalla.

Niin, kilpailua laadulla. Mutta kun tekijöiden laatu heikkenee (älykkyysjakauma ja laaja otanta), niin miten käy tulosten? Kun valitettavasti tieteen ja teknologian tekijöiden kesken vallitsee kova kilpailu. Parhaimmat kyvyt ei välttämättä etene niin kuin olisi suotavaa, koska "naamakertoimet" (verkostoituminen ja sen vaikutus rahoitukseen ja näkyvyyteen, sekä esille pääsemiseen). Ja rahoituksella on muutenkin liikaa valtaa ohjata "riippumatonta" tutkimusta, joka voi viedä hyvästä tarkoituksesta huolimatta "täsmätilauksineen" väärille tai huonommille poluille, kuin orgaanisesti tapahtuva kulku veisi.

Ja vaikka meillä koulutetaan laaja otos ikäluokasta, niin olen edelleen sitä mieltä, että paljon lahjakkuutta kadotetaan mahdollistamatta sitä. Vaikka meistä puhutaan "tasa-arvoisten mahdollisuuksien maana", niin jokainen älyllinen tietää, ettei niin ole. Meillä silti koulutetaan tuhansittain ulkomaalaisia omiemme rinnalla. Olisi toivottavaa, että lahjakkuuksille ei niin hyvistä esim. taloudellisista oloista ponnistaville, kehitettäisi stipendijärjestelmä, joka kattaisi elämisen kulut. Esimerkiksi kampuksilla asuntoloineen ja ruokailuineen&oppimateriaaleineen. Ei olisi varaa hukata potentiaalista huippuyksilöä näin pienenä maana.

Muutenkin lahjakkuuksia pitäisi huomioida jo peruskoulutasolla ihan eri tavoin. Järjestämällä räätälöidympää ja haasteellisempaa opetusta ja mahdollisesti koulun lisäksi tiedekerhoja tms (vrt. esim. Viro, jossa robotiikka yms. kerhoja koululaisille jo varhain. Ja tietenkin maksutta. Seulana toimisi lasten oma osoittama lahjakkuus. Ja hyväksymiskriteereihin ilman muuta sitoutuminen hyvään käytökseen.