Miten ratkaista kasvatuserimielisyydet miehen kanssa?
Ennen raskautta oltiin aika samoilla linjoilla asioista, myös se mitä lasten kasvattamisesta puhuttiin, mutta ei tullut mieleen kaikkea kovin yksityiskohtaisesti ennakkoon käydä läpi, kun vaikutti että ajatellaan asioista samoin. Nyt lasten ollessa päiväkoti-iässä on kuitenkin käynyt ilmi, että mies on eri mieltä kanssani suunnilleen kaikesta lapsiin liittyvästä. Itse esim, ajattelen, että lapset kasvatetaan siihen, että ei kiroilla, kiitetään kun saadaan jotain jne. Miehen mielestä taas päiväkoti-ikäisetkin saa hyvin kiroilla, millään kiittämisillä ei ole mitään väliä jne. Myös esim. ajattelen, että jo pienestä pitäen pitää opettaa järkevää rahan käyttöä, miehen mielestä taas lapsille pitää ostaa aina kaikki mitä he ikinä keksiikään pyytää. Lista on loputon. Miten tällaiset oikein voi ratkaista? Minä opetan lapsille yhtä ja mies samasta asiasta aivan päinvastaista.
Kommentit (68)
Kysyn vaan: millainen kotikasvatus ja suhteet omiin vanhempiinsa miehellä on ollut?
Sanoisin 0/5. Pyydä äiskältä rahaa ja osta parempia juttuja.
Ei kuulosta hyvältä. Mieshän on ihan kallu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä voisitte yrittää keskustella rakentavasti siitä, millaisia asioita kumpikin toivotte lapsillenne ja millaiset asiat niitä edistävät.
Sellainen keskusteluyritykseni johtaa vain siihen, että mies kokee minun jotenkin hyökkäävän hänen isänä olemista kohtaan ja kritisoivan häntä kaikesta. Vaikka miten yrittäisin nätisti puhua asioista. Tämä koko aihe on meillä jotenkin sellainen, että kun vähänkin sitä ns. sohaisee niin seuraus on miehen suuttuminen ja riita. Useimmat muut aiheet ei ole, mutta tämä on. En tiedä miksi. Mikään keskustelu tästä ei siis johda mihinkään hyvään ratkaisuun. Ap
Ei halua panostaa lapsen kasvatukseen. Meillä istutin koko perheen pöydän ääreen, jotta saataisiin asioita toimimaan. Mieheni aloitti kertomalla, miten haluaisi lasten toimivan. Nuorimmainen 9v alkoi itkeä. Otin vahingon takaisin kertomalla, miten lapset peilaavat vanhempiaan. Toimi! Emme ole keskusteluun palanneet. Arki sujuu.
Vierailija kirjoitti:
Sano lapsille niin kuin asia on. Jos he kiroilevat eivätkä kiitä, muut ihmiset pitävät heitä tyhminä ja ilkeinä eivätkä halua viettää heidän kanssaan aikaa.
Voi luoja!
Vierailija kirjoitti:
Lisään ylempään vielä, että hän suuttui aina jos yritin jotenkin ehdottaa että pitäisikö jokin asia tehdä eri tavalla. Nimenomaan huusi että minä arvostelen häntä ja hänen isyyttään, että hän ei osaa muka hoitaa asioitaan. Vaikka yritin sanoa esim. pitäisikö lasten ruutuaikaa jotenkin rajata (yli 10h päivässä), kun näkyi koulussa, nukkumisessa, aggressiivisuutena, apaattisuutena. Mutta hänen mielestä kaikki liittyi äidin kuolemaan, ja minä loukkaan häntä arvostelemalla. Eli tuo puolustautuminen on tosi tuttua.
Koululaisen ruutuaika yli 10h? Milloin kävi koulua?
Vierailija kirjoitti:
Meillä on tehty niin, että mies kasvattaa omalla tavallaan ja minä omallani. Eihän siitä mitään tulisi, jos minä teeskentelisin olevani asioista samaa mieltä kuin mieheni tai toisinpäin. Lapsi huomaisi näyttelemisen kyllä.
Mitä? Mies taivaanrannanmaalari, sinulla kaikki langat käsissä?
kerrotko konkreettisia esimerkkejä
Sellaisen testin varmaan voidaan kehittää? Ite tein yhdelle mieskokelaalle empatitestin. Jo empatiakyvyn testaus voi antaa osviittaa siitä millainen mies on kyseessä.