Olen alkanut inhota puolisoani
Koko tyyppi ärsyttää yli kaiken. Jos päästäisin angstini ulos, niin voisi käydä huonosti. Haukkuisin hänet ihan kunnolla. En tietenkään tee niin, vaan vaihdan huonetta. Heräsin vaan siihen tänään että miksi olen tuon ihmisen kanssa yhdessä. Emme edes arvosta toisiamme. Huomaan, että.hön välttelee seuraani ja nyt olen minäkin alkanut vältellä hänen seuraansa. Tosi ahdistava olo.
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Otatko anaaliin munaa? 😎
Kyllä, miestäni kiihottaa ihanasti peräpukamani jotka satunnaisesti vuotavat verta. Lisäksi onhan ripuli ihana liukaste 😍
Monilla on tosi upea suhde ja aika moni ei voi erota :D Ei käy kateeks. Ite vasta eronnut paskasta suhteesta, tiukkaa tulee mut en tiedä miksi en olosi VOINUT erota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tarkalleen ärsyttää?
Luonne, mielenkiinnon kohteet, käytös,ulkoinen olemus, eli kaikki.
Ihmettelen, mikä ajoi teidät parisuhteeseen. Jatkaa ei kannata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tarkalleen ärsyttää?
Luonne, mielenkiinnon kohteet, käytös,ulkoinen olemus, eli kaikki.
Ihmettelen, mikä ajoi teidät parisuhteeseen. Jatkaa ei kannata.
Ihmiset muuttuu vuosien saatossa....ymmärrät kunhan vanhenet.
Vierailija kirjoitti:
Monilla on tosi upea suhde ja aika moni ei voi erota :D Ei käy kateeks. Ite vasta eronnut paskasta suhteesta, tiukkaa tulee mut en tiedä miksi en olosi VOINUT erota.
Tämä. Tosi moni puhuu ettei ole enää puolison kanssa yhteistä. Ei tehdä mitään yhdessä, ei jutella kuin pintapuolisesti vaikka lasten asioista, rakkaus kadonnut, läheisyys kadonnut. Mutta kovin moni EI VOI EROTA! Miksi? Mikä teitä naisia vaivaa?
Täällä aivan sama tilanne. Mies ei ole oikeastaan tehnyt mitään pahasti väärää. On vaan mielestäni yksinkertainen. Me olemme vaan aivan liian erilaisia, eikä minua kiinnosta enää tehdä mitään asialle. Joka asiassa hän tuntuu olevan vaan taakkana. Minun maksamalla lomallakin vaan kitisi ja marisi, muttei viitsi edes englantia opetetella. Hänen koko olemuksensa ärsyttää minua. Haluaisin muuttaa omilleni, mutta meillä on pieniä lapsia. Pitää odotella, että lapset olisivat edes kouluikäisiä. Luulen, että sitä ennen en ole valmis olemaan erossa heistä päivääkään. Olisi ihana asua vaan lasten kanssa ilman miestä.
Kun molemminpuolinen rakkaus on loppunut, turha sitä on keinotekoisesti elvyttää.
Parempi erota, eipä mene elämä nyhjäämiseen.