Millaisia reaktioite olet saanut vanhoilta sukulaisilta, jos elämäsi ei olekkaan mennyt samalla tavalla kuin heillä?
Esimerkiksi nykyään on tavallista vaihtaa alaa useamman kerran elämän aikana. Joku saattaa olla korkeakoulussa 40-vuotiaana opiskelemassa uutta alaa ja kesätöissä 41-vuotiaana. Millaisia hölmistyneitä reaktioita olette kohdanneet kun joku sukulainen on udellut elämästäsi? Tai esimerkiksi 40-vuotiaana miehenä en ole koskaan ollut naimisissa eikä sellainen kiinnostakaan eikä myöskään lapsiakaan ole.
Asun myös kerrostalossa vuokralla enkä omista mitään kummempaa, vaikka nykyisellään vuosiansiot on noin 50k euroa vuodessa. Käytän paljon rahaa harrastuksiin ja suoritankin parhaillaan yksityislentäjän lupakirjaa.
Se on aina hauskaa järkyttää vanhoja ihmisiä, jos erehtyvät utelemaan elämästä. Järkyttyvät, kun kuulevat etten eläkkään kuten oli tapana 80-luvulla elää.
M41
Kommentit (11)
Olen edellistä sukupolvea. En koskaan valmistunut yliopistosta eikä minulla ole ollut vakituista työpaikkaa, mutta olen silti elättänyt itseni ja perheeni freelancerina yli 30 vuotta ja tienaan 100.000e/vuosi. Luovuin omistusasunnosta ja asun vuokralla. Isäni ei osannut kysyä työstäni muuta kuin että onko minulla rahaa. Äitini hokee vain että on se hyvä kun on töitä (vaikka olen jo eläkkeellä). Isoäitini yritti neuvoa minua pidättäytymään esiaviollisesta seksista ja käski käyttää rintaliivejä, sanoi ettei hyväksy avioeroa, koska "miehelässä miestä myöten" ja "parempi laiha sopu ja lihava riita".
Paskat vanhoista sukulaisista. Emme elä heitä varten. N65
En oikein mitään. Yksi sukulaistäti ihmetteli, miten en ole lihonut. Muuten on ihan järkevää ja suvaitsevaista sukua.
Olen eronnut kirkosta; alkoholi ei ole elämäni keskipiste; olen iloinen siitä, että lapseni ovat tyttöjä; ajan autolla mökille, en siis tarvitse miestä kuskiksi; minulla on raidoilla vaalennetut hiukset. Tuollaista. N43
Vierailija kirjoitti:
Olen eronnut kirkosta; alkoholi ei ole elämäni keskipiste; olen iloinen siitä, että lapseni ovat tyttöjä; ajan autolla mökille, en siis tarvitse miestä kuskiksi; minulla on raidoilla vaalennetut hiukset. Tuollaista. N43
Näitä siis paheksuttu. 🙂
Vierailija kirjoitti:
40-vuotiaana alkaa jo ikänäkö. Eikö lentäjillä ole aika priimaa tuo näkövaatimus?
Lasit tai piilarit on sallittuja. Tarkoituksena ei ole lentää ammatikseni, siksi suoritakin vain yksityislentäjän lupakirjaa ja lennän harrastuksena.
ap
Vierailija kirjoitti:
Olen edellistä sukupolvea. En koskaan valmistunut yliopistosta eikä minulla ole ollut vakituista työpaikkaa, mutta olen silti elättänyt itseni ja perheeni freelancerina yli 30 vuotta ja tienaan 100.000e/vuosi. Luovuin omistusasunnosta ja asun vuokralla. Isäni ei osannut kysyä työstäni muuta kuin että onko minulla rahaa. Äitini hokee vain että on se hyvä kun on töitä (vaikka olen jo eläkkeellä). Isoäitini yritti neuvoa minua pidättäytymään esiaviollisesta seksista ja käski käyttää rintaliivejä, sanoi ettei hyväksy avioeroa, koska "miehelässä miestä myöten" ja "parempi laiha sopu ja lihava riita".
Paskat vanhoista sukulaisista. Emme elä heitä varten. N65
Minä olen maaseudukaupungista kotoisin ja meillä on suku ollut aina vanhoillista erityisesti isän puolelta. Osin myös äidinkin puolelta, kun tuollaiset 70-vuotiaat kyselevät aina siskoltani naimisiinmenosta. Siskonikaan ei ole koskaan ollut naimisissa eikä ole omia lapsia hankkinut, on minua 5 vuotta nuorempi notta tuskin koskaan hankkiikaan.
Odotan aina innolla, kun joku vanha sukulainen utelee, vaikka heitä ei tätä menoa enää montaa olekkaan elossa. Järkyttyvät aina sisäisesti jos kerron totuudenmukaisesti.
ap
Vierailija kirjoitti:
En oikein mitään. Yksi sukulaistäti ihmetteli, miten en ole lihonut. Muuten on ihan järkevää ja suvaitsevaista sukua.
Mulla ihan sama ihmettelyn kohde.
Muuta: Valmistuin insinööriksi yli 40- vuotiaana. Kommentit oli tyyliä " pidätkö juhlat?" En pitänyt. Kun olin työtön, kommentit oli " no nyt sulla on aikaa olla lasten kanssa, kyllä sinä vielä töitäkin kerkeet tehdä". Ainoa isompi ihmettelyn kohde on ollut hakijamäärät joihinkin hakemiini paikkoihin. Myös sitä ihmeteltiin, että 42 hakijaa oli mielestäni vähän paikkaan, johon tulin valituksi. Vanhojen sukulaisten mielestä se oli paljon.
Mitä hauskaa on järkyttää vanhoja sukulaisia? Kertoo vaan sun omasta luonteesta.
Muissa maissa arvostetaan omia juuria ja vanhempia, isovanhempia ja esivanhempia, ehkä siksi heillä onkin parempi itsetunto. Arvostus itseäkin kohtaan nousee kun omia juuriaan arvostaa.
Fiksuilta sukulaisilta en mitään erityistä. He ymmärtävät että ajat ja intressit muuttuvat. Kusipäisiltä holhousta, puuttumista, epätoivottua auttamista, mustamaalaamista ja muita rikoksia
Minulla on sekä äidin että isän puolelta viisaat sukulaiset. Kukaan ei ole arvostellut, urkkinut tai työntänyt elämänohjeitaan. Ainoa asioihini puuttuva oli lanko, akateeminen mies, joka suuttui siitä, että lähdin yliopistosta suorittaakseni yo-merkonomin tutkinnon kauppaoppilaitoksessa. Mutta hänenkin metelinsä lakkasi, kun sisareni käski hänen pitää suunsa kiinni.
40-vuotiaana alkaa jo ikänäkö. Eikö lentäjillä ole aika priimaa tuo näkövaatimus?