Lue keskustelun säännöt.
Mitä soitinta nelikymppisen kannattaa opetella soittamaan?
20.12.2024 |
Tavoitteena sellainen soittotaito, että voi esiintyä vähään tyytyvälle yleisölle, ja etenkin klassinen musiikki kiinnostaa. Lisäksi olisi hyvä jos osaava opettaja on helppo löytää, mieluiten jopa suht halvalla. Ei siis mitään kovin harvinaista soitinta. Olisiko piano hyvä valinta vai onko joku muu soitin parempi?
Kommentit (129)
Vierailija kirjoitti:
Mikä tahansa instrumentti, joka itseä kiinnostaa niin paljon, että jaksaa sen kanssa käydä läpi musiikkiopiston kolmivuotisen linjan. Sen jälkeen voi esiintyä ainakin kissoilleen/koirilleen ja hoivakodin vanhuksille. Itse vedin sen jälkeen parin kappaleen konsertin salintäyteiselle asiantuntevalle aikuisyleisölle.
"pari kappaletta konsertissa", piti sanomani. Siellä siis esiintyi paljon muitakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työkaverini, joka opetteli kitaran alkeita, sanoi, että koska hän ei osaa F-sointua kitaralla ja se on vaikea oppia, soittaa hän vain lauluja, joissa ei ole F.
Päteekö sama tähän ideaan? ei tartte osata kaikkia sointuja, kunhan vain C-E-G sujuu.
Sointuja on vaikka kuinka paljon. Ainakin minun mielestäni se riittää hyvin yksinkertaiseen säestämiseen pianolla, jos opettelee miten duuri- ja mollikolmisoinnut muodostetaan: Duurikolmisoinnussa on suuri terssi ja puhdas kvintti, mollikolmisoinnussa pieni terssi ja puhdas kvintti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhat tuntia harjoitusta on melkein minimi, et jonkun soittotaidon saa kehitettyä itselleen
Kymmenentuhatta tuntia on lähempänä totuutta. Tuhat on todella vähän.
Kymmnentuhatta ehkä esiintyvälle taiteilijalle.
Tuhat tuntia olisi vuoden ajanjaksolle jaettuna noin 2h ja 40 min päivässä. Kyllä sillä harjoittelumäärällä jo aika hyvin oppisi, jos vain paikat kestäisi. Esim kitaran soittoa ei millään pystyisi alussa tuollaista määrää harjoittelemaan, koska sormet ei kestäisi.
Tuha tuntia kahdelle vuodelle jaettuna olisi noin 1h 20 min päivässä. Se alkaisi kuulostaa jo realistiselta. Eli nyt jos nollasta aloittaa, niin parin vuoden päästä soittelee auttavasti.
Tunti kakskytä minuuttia jokajeesuksenpäivä kaksi vuotta, harvalla nelikymppisellä sellaiseenkaan on aikaa irroittaa.
Helposti on, jättää vaan palstailut ja sohvalla makaamisen väliin.
Vierailija kirjoitti:
Helposti on, jättää vaan palstailut ja sohvalla makaamisen väliin.
Ei se nyt niin helppoa ole. Ainakin minä palstailen lähinnä bussissa ja muissa paikoissa joissa ei voi harjoitella soittamista, ja makoilen sohvalla silloin kun olen liian väsynyt tekemään mitään järkevää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Peukalopiano" eli Kalimba tai Mbira. Pieni ja vaivaton kuljettaa mukana. Voi siis harjoitella aina, kun on luppoaikaa. Ei vaadi jatkuvaa virittelyä.
Vierailija kirjoitti:
Mikä tahansa instrumentti, joka itseä kiinnostaa niin paljon, että jaksaa sen kanssa käydä läpi musiikkiopiston kolmivuotisen linjan. Sen jälkeen voi esiintyä ainakin kissoilleen/koirilleen ja hoivakodin vanhuksille. Itse vedin sen jälkeen parin kappaleen konsertin salintäyteiselle asiantuntevalle aikuisyleisölle.
Käsittääkseni aikuisen täytyy olla joko poikkeuksellisen lahjakas tai harrastanut musiikkia jo pitkään, jotta musiikkiopiston ovet aukaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa harkita ukulelea. Se on pieni ja näppärä soitin, jonka perusteet oppii nopeasti. Opetustakin on helppo löytää.
Oman kotikaupunkini pääkirjastossa on jopa täysin ilmainen ukuleleopetusryhmä, johon voi mennä koska tahansa mukaan. Edes omaa soitinta ei tarvita, koska sen voi lainata kirjastosta. Opettaja on pätevä ja opetus on hyvää niin kauan kun ryhmä pysyy tarpeeksi pienenä.
Mikä tahansa instrumentti, joka itseä kiinnostaa niin paljon, että jaksaa sen kanssa käydä läpi musiikkiopiston kolmivuotisen linjan. Sen jälkeen voi esiintyä ainakin kissoilleen/koirilleen ja hoivakodin vanhuksille. Itse vedin sen jälkeen parin kappaleen konsertin salintäyteiselle asiantuntevalle aikuisyleisölle.