Voi että mä vihaan lapsuuteni kotipaikkakuntaa. En ole vuosiin käynyt koko paikkakunnalla.
Miten voikaan olla niin omituiset piirit kuin siellä. Olen asunut kauan muualla ja ei voi kuin ihmetellä sitä millaista porukkaa ja mitä menoa siellä oli. Kasvoin siellä ja luulin että niin pitääkin asioiden ja ihmisten olla. Muutin hyvin nuorena muualle ja onnistuin sössimään uudellakin paikkakunnalla monet ihmissuhteet kun elin niinkuin siellä sairaalla entisellä kotipaikkakunnalla oli tapana. Nyt vanhempana tajuaa asiat oikeassa perspektiivissä ja ne typeryydet mitä tein. Väitän että vanhempani ja sairas entinen kotipaikkakuntani ovat aiheuttaneet tämän. Toki minä itse olen syyllinen omiin hölmöilyihini, mutta silti suututtaa ihan kamalasti monet hyvät tsäänssit jotka olen typeryyttäni hukannut ja mokannut.
Kommentit (165)
Vierailija kirjoitti:
Missäpäin näin kauheaa asua?
Eräs pikkupaikkakunta (yllätys).
Aha. Upea tarina. Onko elokuvaoikeudet vielä saatavilla?
Et ole ainoa. Itse suhtaudun omaan kotipitäjääni huumorilla, mutta tiedän samalta kylältä lähteneitä, jotka eivät ole käyneet kotonaan 30 vuoteen.
Vierailija kirjoitti:
Et ole ainoa. Itse suhtaudun omaan kotipitäjääni huumorilla, mutta tiedän samalta kylältä lähteneitä, jotka eivät ole käyneet kotonaan 30 vuoteen.
Minulla ei huumori riitä tuohon paikkakuntaan joka pilasi elämäni. Moni siellä oli ihan täysi sketsihamo, ei siinä.
Niinpä, samoja mietteitä. Lisäksi aina ihmettelen, että kun tapaa niitä ns. vanhoja tuttavia, niin jutut on aivan samalla tasolla kuin 30 vuotta sitten.
Jotenkin, sitä ehkä pääsisi helpommalla, kun ei aina ajattelisi liikaa - eikös?
Olisi vain jämähtänyt sinne, kun ei muusta tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Et ole ainoa. Itse suhtaudun omaan kotipitäjääni huumorilla, mutta tiedän samalta kylältä lähteneitä, jotka eivät ole käyneet kotonaan 30 vuoteen.
Missäpäin tämä paikka?
Sama. Lähdin 17 vuotiaana, sen jälkeen en ole palannut.
Jaa, no onko kaikki muutkin samalla paikkakunnalla varttuneet samanlaisia luusereita vai mistä se johtuu että sössit joka paikassa asiasi?
Onhan näitä karseita paikkoja, kuten elokuvassa "Dogville", kuin henkisiä rapukattiloita, missä muut ravut vetävät kiehuvasta rapukattilasta pois pyrkiviä takaisin kiehuvaan veteen.
Tietenkin. Ainahan nykyään syyllinen omille epäonnistumisille löytyy muualta kuin peilistä.
Minä palaan ainakin joka kesä entiselle kotipaikkakunnalleni. Ajattelen jopa että voisin muuttaa sinne takaisin. Lapset pitävät minut kuitenkin täällä ja täkäläiset ystävät.
I(hmisethän sen p a s k a n tekee eikä paikkakunta.
Ostimme nuorena omakotitalon, vaikka sen olisi voinut ostaa mistä vain. Olen jälkeenpäin tajunnut että olisi pitänyt muuttaa vähintään 100km päähän. En halua käydä lähikaupoissa, niissä tapaan vain vanhoja tuttuja ja akwardeja katseita molemmilta osapuolilta.
Fatim diarra on täysin oikeassa pienten paikkakunttien suhteen, siellä on naisilla syytä pelätä ja ilmapiiri on tukahdutttava.
Vierailija kirjoitti:
Jaa, no onko kaikki muutkin samalla paikkakunnalla varttuneet samanlaisia luusereita vai mistä se johtuu että sössit joka paikassa asiasi?
Siinähän se on, kun mä en ole luuseri sanan varsinaisessa merkityksessä, ulkoiset puitteet on kunnossa. Olen sössinyt ihmissuhteeni ja siinä on ihan riittävästi. Ja mitä muihin tulee, niin aika moni jämähti siihen teini-iän elämään ja on yhäkin muilta kuultuna samanlainen kuin silloin aikoinaan eikä ole elämässään edennyt. Eikä se ongelma ollut oman ikäiset pelkästään silloin, vaan aikuisetkin oli ihan omituisia. Ap
Mikä järki anonyymille keskustelupalstalle tulla selittämään näin hyhmäistä ja epämääräistä asiaa eikä voida avata yhtään mistä on kyse. Jos pitää päästä tilittämään, niin kerro suoraan missä, minkälaisia hahmoja ne on, mikä se meno on mistä puhut, miten niiden asioiden "piti olla"? Millaiset ne ihmiset oli ja miten ne oli omituisia? Eihän tällä pohjalla ota yhtään selvää mistä puhutaan.
Mä tajusin kotipaikkakunnan kamaluuden ja ahdistavuuden vasta sitten, kun muutin toiselle puolelle Suomea. Vanhempani käyvät välillä kylässä täällä ja tuovat mukanaan tunkkaisen tuulahduksen epätoivoisten kaupungista.
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin. Ainahan nykyään syyllinen omille epäonnistumisille löytyy muualta kuin peilistä.
Miksi tulkitsen aloituksen näin? Sanoinhan, että tekoihini olen itse syyllinen, mutta vanhempani ja muut (ei toki kaikki) aiheuttivat toiminnallaan sen että asiat menivät kuten menivät. En olisi sen hulluuden jälkeen voinut edes toimia toisin. Ap
"suku- ja paikkakunta-rakkaudella" monesti selitellään sitten sitä. ettei kantti olisi kestänyt kokeilla saati pärjätä muualla kuin kotiveräjän ympäristössä pyörien tuttujen kasvojen, samojen jotka ikänsä siellä pyörineet myös . Korkeintaan koulutus haetaan muualta ja sitten kopin kapin kiiruusti takaisin ettei ahdistu vieraiden keskellä.
Missäpäin näin kauheaa asua?