Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut yhä ostavat yllätysjoululahjaksi tavaraa aikuisille?
15.12.2024 |
Olen sata kertaa miehen kanssa sanonut anopille, että emme tarvitse mitään ylimääräistä tavaraa. Nytkin olemme muuttamassa pienempään asuntoon ja korostimme, että emme halua mitään joululahjaksi, kun muutenkin täytyy karsia tavaraa. Samoin olemme joka vuosi synttäreinä ja jouluna toitottaneet, että vain yksi lahja per antaja. Vielä mitä, anoppi ylpeänä kertoi ostaneensa lapselle jo monta pakettia ja meillekin on paketit odottamassa. Tiedän, että anoppi ei tarkoita pahaa, mutta inhottaa tuo tavaramäärä.
Ylipäätään hämmentää, miten kenenkään mielestä on enää nykyaikana hyvä idea ostaa yllätysjoululahjana tavaroita aikuisille? Sen vielä jotenkin käsitän, jos antaa lahjaksi vaikka kahvinjuojalle kahvia, joka kuluu käytössä. Tai jos ihminen ei itse tykkää ko. kahvista, niin sen voi viedä töihin. Mutta miksi pitää antaa tavaraa? Harva ihan oikeasti tunteet toisen maun ja tarpeet niin hyvin, että osuisi oikeaan lahjaa ostaessa. Se ei herätä lahjan saajassa iloa, kun paketista paljastuu tuikkukippo/muki/vaate, joka ei ole yhtään omaa tyyliä. Toisekseen moni nykyään miettii ympäristöasioita ja se täysin turha tavara ei todellakaan ole ekologinen.
Jos sen lahjan haluaa välttämättä antaa, niin miksi ei kysytä ihan suoraan, että mitä lahjan saaja toivoisi? Suurin osa aikuisista on fiksua sakkia, eikä toivo mitään kallista. Ja paljon enemmän iloa olisi siitä, että lahjaksi saisi jotakin sellaista, mille on aidosti tarve. Mitä sitten, vaikka se joululahjatoive olisi jarrujukkapari taaperolle, uusi puurokauha rikki menneen tilalle tai purkki sitä samaa saippuaa, mitä perheessä aina käytetään? Iloisempi mieli noista tulee kuin siitä tavarasta, mille ei ole tarvetta.
Kommentit (39)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itseäni on nyppinyt lapsen kohdalla se, kun kysytään joululahjatoivetta ja sitten ostetaan ihan muuta. Sitten kun sanoo, että Väinö tykkäisi pikkuautosta, niin tuodaan lahjaksi jättipehmolelu. Tai jos kertoo, että Väinö tykkäisi Ryhmä Hausta ja esimerkiksi teemaan liittyvä 5 euron palapeli olisi kiva, niin lahjaksi tulee joku Pipsa Possun leikkisetti.
Lapselle ne rakkaimmat lelut tai tavarat saattavat olla todella pieniä, vaikkei aikuinen sitä uskoisi.
Minun kumpikaan lapseni ei siedä mitään tavaraa, jota eivät itse tarvi ja valitse. Siten olen jo vuosia antanut lahjakortit molemmille olipa sitten joulu tai syntymäpäivä. Itsepä tietävät parhaiten, mitä tarvivat. En minä, toisessa kaupungissa asuva keski-ikäinen.
Olen varmaan sitten mulkero monen mielestä, mutta minusta omien vanhempieni tapa on ihana:
He antavat joka kerta syntymäpäivälahjaksi ja joululahjaksi viisikymppisen. Minä sitten ostan sillä sitä, mitä lapsi on toivonut tai mitä itse tarvitsen. Toki kerron vanhemmille, että lapsi saa tänä jouluna teiltä lahjaksi yöpuvun ja 2 kirjaa ja loput laitan lapselle säästöön. On mukava, kun tietää mitä lapsi toivoo ja loput voi säästää.
Omalla kohdalla olen usein jemmannut nuo lahjarahat ja ostanut kerralla jonkun isomman asian, jota en itse raaskisi ostaa.
Minua taas naurattaa se, että ihmisillä ei tunnu olevan useinkaan käsitystä siitä, mistä toinen pitää, vaikka vastaus olisi nenän edessä. Minä tykkään Marimekosta ja sen näkee kotona: on vaikka mitä verhoja, pyyheitä ja muita Marimekolta. Olisi ihana lahja, jos saisin vaikka paketin Marimekon serviettejä. Sen sijaan minulle on kärrätty vaikka mitä tuoksukynttilää (olen allerginen). Ihanin lahja oli, kun eräs työkaveri sai minulta erään tarpeellisen, kalliin tavaran (jota en itse enää tarvinnut) ja hän antoi minulle 20 euron lahjakortin Marimekkoon. <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkutit on arvaamattomia, ei voi tietää.
Vierailija kirjoitti:
Itseäni on nyppinyt lapsen kohdalla se, kun kysytään joululahjatoivetta ja sitten ostetaan ihan muuta. Sitten kun sanoo, että Väinö tykkäisi pikkuautosta, niin tuodaan lahjaksi jättipehmolelu. Tai jos kertoo, että Väinö tykkäisi Ryhmä Hausta ja esimerkiksi teemaan liittyvä 5 euron palapeli olisi kiva, niin lahjaksi tulee joku Pipsa Possun leikkisetti.
Lapselle ne rakkaimmat lelut tai tavarat saattavat olla todella pieniä, vaikkei aikuinen sitä uskoisi.
Tätä ei saisi sanoa ääneen, mutta omalla kohdalla on harmittanut vaatteita lahjaksi antavat ihmiset, joilla ei ole mitään käsitystä vauvojen/pienten lasten pukeutumisesta. Lahjaksi annetaan suunnilleen käsinpesua kestäviä, vaikeasti puettavia ja nyöritettäviä vaatteita. Pahimmassa tapauksessa annetaan vielä liian pienessä koossa eli siinä, joka on juuri nyt käytössä/käymässä pieneksi. Pienten lasten vanhemmat taas ymmärtävät, että lahjaksi taivataan sellaista vaatetta, joka kestää 60 asteen konepesun, on helposti puettava ja mieluiten sitä kokoa, joka tulee käyttöön seuraavaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1. Ihmiset ajattelevat yllätyslahjan ilahduttavan enemmän. Kuvittelevat tuntevansa lahjan saajan ja saavan riemunkiljahduksia aikaan. Todellisuudessa ne riemunkiljahdukset tulisivat siitä, kun lahjaksi saisi sellaista, mitä itse on todella toivonut.
2. Ihmiset haluavat itse ostaa lahjan. Ostaja saa mielihyvän siitä, kun hän etsii tavaran ja maksaa sen. Jos hankkii lahjakortin tai antaa lahjan rahana, jää tuo mielihyvä ostajalta saamatta. Ostaja siis ajattelee tuossa enemmän itseään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseäni on nyppinyt lapsen kohdalla se, kun kysytään joululahjatoivetta ja sitten ostetaan ihan muuta. Sitten kun sanoo, että Väinö tykkäisi pikkuautosta, niin tuodaan lahjaksi jättipehmolelu. Tai jos kertoo, että Väinö tykkäisi Ryhmä Hausta ja esimerkiksi teemaan liittyvä 5 euron palapeli olisi kiva, niin lahjaksi tulee joku Pipsa Possun leikkisetti.
Lapselle ne rakkaimmat lelut tai tavarat saattavat olla todella pieniä, vaikkei aikuinen sitä uskoisi.
Tätä ei saisi sanoa ääneen, mutta omalla kohdalla on harmittanut vaatteita lahjaksi antavat ihmiset, joilla ei ole mitään käsitystä vauvojen/pienten lasten pukeutumisesta. Lahjaksi annetaan suunnilleen käsinpesua kestäviä, vaikeasti puettavia ja nyöritettäviä vaatteita. Pahimmassa tapauksessa annetaan vielä liian pienessä koossa eli siinä, joka on juuri nyt käytössä/käymässä pieneksi. Pienten lasten vanhemmat t
Lastenvaateostoksilla kannattaisi myös joskus maksaa se 2-3 euroa enemmän, niin saa laadukkaamman vaatteen. Vähän kärjistän, mutta ostamme eräästä tietystä liikkeestä kaikki lapsen vaatteet. Olemme todenneet laadun hyväksi, vaatteet kestävät 60 asteen pesua ja ovat helppohoitoisia. Hintaero näihin Peuhuihin ja muihin halpismerkkeihin on muutama euro per vaate. Mielellään maksan siitä, että vaate on laadukas ja kestää käytössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerrassaan mautonta, jos anopille on monesti sanottu lahja-asiasta ja yhä jatkaa ostelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on teini-ikäinen kummityttö, jota näen harvoin. En minä tiedä, mikä nuorilla on milloin muodissa - toiveet vaihtuvat usein. Olenkin ratkaissut lahja-asian sillä, että postitan teinille vähän karkkia ja lahjakortin johonkin kauppaan, jossa tiedän ko. nuoren käyvän edes joskus, Normal, H&M tms.
Hyvin on toiminut, nuori on tykännyt ja minun ei ole tarvinnut miettiä, mistä tavarasta nuori pitäisi.
Vierailija kirjoitti:
1. Ihmiset ajattelevat yllätyslahjan ilahduttavan enemmän. Kuvittelevat tuntevansa lahjan saajan ja saavan riemunkiljahduksia aikaan. Todellisuudessa ne riemunkiljahdukset tulisivat siitä, kun lahjaksi saisi sellaista, mitä itse on todella toivonut.
2. Ihmiset haluavat itse ostaa lahjan. Ostaja saa mielihyvän siitä, kun hän etsii tavaran ja maksaa sen. Jos hankkii lahjakortin tai antaa lahjan rahana, jää tuo mielihyvä ostajalta saamatta. Ostaja siis ajattelee tuossa enemmän itseään.
Jälkimmäisestä on kyse.
Se lahjan antaja saa itse sen nautinnon, kun kuvittelee tehneensä hyvän löydön. Paino sanalla kuvittelee, ei todellakaan aina tee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kerrassaan mautonta, jos anopille on monesti sanottu lahja-asiasta ja yhä jatkaa ostelua.
Tarjouksesta löytyy hyviä tavaroita, niin kyllä ostan!
Jos ette innostu jostain tavarasta, joka teille annetaan ja tuntuu, ettei sille olisi oikein käyttöä, niin pistäkää kaappiin. Avaamaton tehosekoitin tai termosmuki voi olla yllättävänkin iloinen yllätys muutaman vuoden kuluttua.
Lahja on lahja, ottakaa vastaan älkääkä nyrpistelkö. Viekää epämieluisat lahjat kierrätykseen, kyllä varmasti jollekulle kelpaa.
Tällaisten ihmisten takia inhottaa jo etukäteen koko joulu.
Vierailija kirjoitti:
Jos ette innostu jostain tavarasta, joka teille annetaan ja tuntuu, ettei sille olisi oikein käyttöä, niin pistäkää kaappiin. Avaamaton tehosekoitin tai termosmuki voi olla yllättävänkin iloinen yllätys muutaman vuoden kuluttua.
En todellakaan laita. Mulla on omat tavarani kaapeissa, enkä aio tuhlata kaappitilaa mihinkään hiton tehosekoittimiin ja termosmukeihin, joita en oikeasti tarvitse. Jos muutaman vuoden päästä huomaankin tarvitsevani sellaista, ostan sen itse.
Vierailija kirjoitti:
Tällaisten ihmisten takia inhottaa jo etukäteen koko joulu.
Jep. Kuuluu siihen me-tultiin-sit-ihan-vaan-pikasesti -porukkaan.
Koska ihmiset kuvittelevat tuntevansa toisen niin hyvin, että osaavat ostaa täydellisen lahjan.
Todellisuudessa metsään menee lähes aina. En itsekään tietäisi satavarmaksi, mitä esimerkiksi omat vanhempani tarvitsisivat. Ja hekin sanovat, että ei ole tavaran tarvis. Äidille ostan merkkipäivinä kukkia ja isälle lempikeksejä. Menevät käyttöön, kun äiti rakastaa kukkia ja isä syö samoja keksejä vuoden ympäri.