Miehen(sten)? kyvyttömyys empatiaan
Mikähän siinä on, joidenkin miesten kohdalla; vaikeus osoittaa huolta ja välittämistä.
Alkusanoina tähän: mies on kyllä erittäin osallistuva perheen arkiasioissa, talon kunnostamisessa ja lahjoilla huomioimisessa, mutta parin viime vuoden aikana on itseäni alkanut vaivaamaan yksi merkittävä asia: hän ei osaa olla empaattinen. Sairastin syövän yksin; kertaakaan hän ei kysynyt, miten voin. Hän on omin silmin todistanut, kun oksennan sänkypotilaana menemään koko päivän, ja ainoa mitä hän kykeni sanomaan oli, että pitäiskö sun mennä vessaan oksentamaan. Ei yhtäkään kysymystä, että olenko saanut juotua tai syötyä milloin viimeksi.
Onko tämä jotenkin sukupuolinen kysymys, vai onko muilla tällaisia tunnelukkoisia miehiä?
Kommentit (66)
Psykologit ovat aikoja sitten kumonneet myytin naisten suuremmasta empatiasta.
Kyllä minä olen ihan kyvyllinen empatisti. Täytyy kyll todeta että vierestä on tullut nähtyä aika erikoisia käyttäytymisiä joiltakin "miehiltä" naisiaan kohtaan. Vähättelyä, nälvimistä ym. Mitähän v....a noiden päässä liikkuu?
Naisethan ovat itse julistaneet itsensä empaattisemmiksi - joka kyllä ei näy mitenkään missään.
Samalla tavallako miehet sitten julistetaan epäempaattisemmiksi - ja naisten toimesta, ja ilman mitään todisteita taas?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä olen ihan kyvyllinen empatisti. Täytyy kyll todeta että vierestä on tullut nähtyä aika erikoisia käyttäytymisiä joiltakin "miehiltä" naisiaan kohtaan. Vähättelyä, nälvimistä ym. Mitähän v....a noiden päässä liikkuu?
Varmaan samaa kuin samalla tavalla käyttäytyvillä naisillakin?
Suomalaisuudessa on jotain perin karua.
Itse olen saanut kuulla olevani empaattinen ja muut huomioiva ja läheisistäni välittävä niin hyvin usein sen kuuleminen aiheuttaa vain itse inhoa ja kasvattaa katkeruutta kun se muistuttaa vain kuinka yksinäinen olen ja miksi minun halutaan milloin mitäkin antavan ja tekevän mutta parisuhteeseen halutaan aina joku toinen.
Uuden vuoden tavoitteeksi voisinkin luvata itselkeni, että vittuilisin enempi, jos vaikka joku sitten osaisi oikeasti välittää minustakin