Suomalaisnainen eli lähes 20 vuotta erakkona luonnon armoilla päiväkirjat paljastavat traagisen syyn
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010895206.html
Hautajaisiin ei tullut yhtään vierasta. Salaperäisen erakon poikkeuksellinen elämä uhkasi jäädä täydelliseksi mysteeriksi. Sitten löytyivät päiväkirjat ja niiden sivuilta riipaiseva totuus.
Kommentit (108)
Kummastusta herättää se, miksi karsasti punatukkaisia naisia.
Olisiko hänkin ollut yksi entisaikojen noitavainoajista?
Senkin uhalla laitan, vaikka häntä nyt ylistetään.
t. Harmaatukka
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Artikkelissa korostuivat erityisesti muutamat poikkeukselliset yksityiskohdat, jotka erottavat Leena Kiviharjun elämäntarinan tavallisista kodittomuuskertomuksista. Vaikuttavaa oli, että hän kantoi mukanaan klassikkokirjallisuutta, kuten Tolstoita ja Proustia, sekä suuren vanhan Raamatun, joiden avulla hän ylläpiti henkistä ja sivistynyttä maailmaa äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa.
Hänen suhteensa kissoihin oli syvästi merkityksellinen, ja hän suunnitteli jopa kirjoittavansa elämäkerran eräästä rakkaimmasta lemmikistään.
Katkeruus yhteiskuntaa, viranomaisia ja monia arkisia asioita kohtaan väritti hänen päiväkirjamerkintöjään, eikä hän salannut inhoaan kännyköitä, mopojengejä ja punatukkaisia naisia kohtaan.
Erityisen hämmentävää oli, että hänen pankkitilillään oli lopulta merkittävä summa rahaa, mutta tämäkään ei saanut häntä luopumaan taivasalla el
Olisi kannattanut muuttaa syrjäiseen korpimökkiin ja nukkua siellä omalla pihalla. Hihna luisti pahasti vaikka olisi mikä älykkö. Samantyyppinen oli se yksi akateeminen helsinkiläisnainen joka jättäytyi kodittomaksi ja alkoi rakentaa jotain kivimuurilinnoitusta omin lupineen johonkin pääradan varren pusikkoon 90-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaaha. Palstan kautta diagnoosien teko sen kuin jatkuu. Yleensä tuollainen toisille ihmisille kaikenlaisten diagnoosien keksiminen on merkki omista mielenterveyden ongelmista. Suosittelen että hakeudut johonkin tutkimuksiin.
Älä narise, kun ensin itse kirjoitit, että viheltääkö aivoissa. Onko sinulla huono muisti?
Se ei ollut mikään diagnoosi vaan kysymys siitä että viheltääkö korviesi välissä kun ihailet jotain laukkujen kanssa teidenvarsia könynnyttä mummoa. Selvästi viheltää kyllä.
Minusta on ihailtavaa pärjätä yksin. Sinä et pystyisi.
Kun ei elänyt samalla tavalla kuten useimmat, se tuntuu häiritsevän.
Vierailija kirjoitti:
Kun ei elänyt samalla tavalla kuten useimmat, se tuntuu häiritsevän.
Olisi ollut mahdollisuus elää smalla tavalla kuten useimmat, mutta se ei kelvannut, ehkä se loukkaa jollain tavalla.
Niin mikä se traaginen syy sitten oli?
Kaffebulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaffebulla kirjoitti:
Todennäköisesti autisti. Saattoi olla harhainenkin.
Onneksi sinä olet vain ilkeä paska. Sinä voisit parantua hetkessä, jos vain päättäisit lopettaa ilkeänä paskana olemisen.
Mitä ilkeää viestissäni oli? Kyse on lääketieteen näkökulmasta siihen, miksi ihminen käyttäytyy noin eikä välttämättä osaa huolehtia itsestään. Usein takana on hoitamaton mt-ongelma tai neuroepätyypillisyys.
Kenen näkökulmasta ei osannut huolehtia itsestään? Söi, nukkui, reissasi, kirjoitti, mietti. Mitä puuttuu? Se oli hänen valintansa, selkiskö. Oletko sinä tai muut sovinnais-tavistallaajat se mittatikku. Mittatikku pystyssä paskassa.
Kaffebulla kirjoitti:
Todennäköisesti autisti. Saattoi olla harhainenkin.
Ai, oletko, varmaankin oletkin. Käyt ihmisen kimppuun.
Kaffebulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaffebulla kirjoitti:
Todennäköisesti autisti. Saattoi olla harhainenkin.
Onneksi sinä olet vain ilkeä paska. Sinä voisit parantua hetkessä, jos vain päättäisit lopettaa ilkeänä paskana olemisen.
No ei terve ihminen kulje laukkujen kanssa pitkin tienvarsia.
Historian tuntemus.
Suomessa vielä 60-70-luvulle saakka moni vietti kiertolaisen elämämää, eikä omaa kotia varsinaisesti ollut. Erityisesti naimattomat ja lapsettomat. Samoin romanit, myös lapset. Kiersivät talosta taloon, tekivät pieniä töitä ruokaa vastaan.
Tilanne muuttui 70-luvulla, kun tuli eläkkeen ja sosiaaliturva.
Ja Leena oli syntynyt 40-luvulla. Ja kyllä siihen aikaan i
Saattoi olla laitonta kiertää, mutta pykälää sovellettiin tervejärkisesti aika harvoin. Tosin, jos siihen verkkoon päätyi, oli siinä kyttäyksessä loppuelämänsä. Riitti kun otti muutaman kaljan ulkona, niin miestä vietiin koppiin taas. Tosi sairas stalinilainen kyttäyskulttuuri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä se, joka kulki pussien ja nyssyköidensä kanssa tienreunoja, vai onko joku eri tapaus. Muistan, että tästä on joskus jotain kirjoiteltu. Miten hän pärjäsi kovimmilla pakkasilla ulkosalla.
On varmaan sama tapaus. Hän asui paikkakunnalla muutaman päivän/viikon ja siirtyi seuraavaan paikkaan. Hän luki paljon kirjoja, vaikka siihen maailman aikaan niitä oli vaikea saada, mutta monet lahjoittivat. Hyvin mielenkiintoinen ihminen ja ehkä siksi sai niin paljon huomiota, myös "paremmissa piireissä". Hän oli menestynyt oikeustiett.opinnoissa ja oli melkein juristi, jonka huomasi hänen jutuistaan ja yleissivistyksestä.
Mihin maailman aikaan hän mielestäsi eli, jos kirjoja oli vaikea saada?
Oma isäni syntyi 1949 pohjanmaalle köyhään perheeseen ja hänellä(kin) oli aina kirjoja saatavilla aina lapsuudesta alkaen
Hänellä oli vapaus. Siksi herätti kaunaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Itse ajattelisin, etä kyse on vapauden kokemuksesta. Luin joskus, kuinka nämä venäjällä pelastetut ns viemärilapset, jotka asui tuolla lämpöviemäreissä karkasivat takaisin sinne vaikka heille tarjottiin lämmin koti ja säännöllinen elämä. Onhan niitä metsissä asuvia miehiä, jotka eivät halua asuntoa. Tiedän täältä meidän paikkakunnaltakin yhden nuorehkon kaverin joka viettää aikaansa muuten ihan ihmisten parissa kaupungissa, mutta nukkuu yönsä ulkona eikä halua asuntoa tai apua.
Aika monet noista viemäreissä asuneista lapsista haistelee liimoja jne. Lisäksi monet ovat joutuneet seksuaalisesti hyväksikäytetyiksi. Ovat traumatisoituneita. Eivät pysty sopeutumaan laitoselämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse ajattelisin, etä kyse on vapauden kokemuksesta. Luin joskus, kuinka nämä venäjällä pelastetut ns viemärilapset, jotka asui tuolla lämpöviemäreissä karkasivat takaisin sinne vaikka heille tarjottiin lämmin koti ja säännöllinen elämä. Onhan niitä metsissä asuvia miehiä, jotka eivät halua asuntoa. Tiedän täältä meidän paikkakunnaltakin yhden nuorehkon kaverin joka viettää aikaansa muuten ihan ihmisten parissa kaupungissa, mutta nukkuu yönsä ulkona eikä halua asuntoa tai apua.
Aika monet noista viemäreissä asuneista lapsista haistelee liimoja jne. Lisäksi monet ovat joutuneet seksuaalisesti hyväksikäytetyiksi. Ovat traumatisoituneita. Eivät pysty sopeutumaan laitoselämään.
Se siitä hohdokkaasta elämästä. Eiköhän kaikki ihmiset halua turvallisen kodin, jossa on ruokaa.
Laukku-leenalla oli oma tahto loppuun asti,
Hän selvisi elämänsä pari viimeisintä vuosikymmentä
vähän kuin ihme-elämänä ankarassa Pohjolassa.
Vaikka hän vältteli julkisuutta niin
julkisuutta tuli kiertolaisena ja nyytit kainalossa.
Vierailija kirjoitti:
Täällå hieman yksinkertaiset ihmiset ylistävät kulkuria :D ja hei uuuu Tolstoi, uuuu.
Se yksinkertainen ihminen löytyy, kun vilkaiset peiliin.
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä nyt on taas naisten uhriutumisen merkeissä tehty iso juttu yksinäisest naisesta. Miehestä ei kuuna päivänä tehtäisi samanlaista juttua vaikka taustat ja olosuhteet olisivat samanlaiset.
Bullshit. Paljon laajemmat jutut seurantajuttuineen ja artikkeleineen tehtiin pari vuotta sitten metsien miehestä joka löytyi jostain Turun lähistöltä. Häne sitten saatiin autettua asuntoon asumaan ja niin edelleen. Oli isot jutut lehdissä.
Oliko tämä joku mielenterveyspotilas? Apua voisi saada mutta sitä ei oteta vastaan.
Siskonikin on välillä asunnottomana, koska valtion virkamiehet, eli terroristit sabotoivat hänen tavaroitaan kotona ja kiduttavat häntä.
Tällaisista ihmisistä ei nopeasti käy ilmi, mutta pohjalla voi olla tosi kummallisia syitä.
Kati S. on taiteilija sydämestään, hän teki tilataideteoksen kivistä Pasilan aseman lähelle radan varteen. Asui siinä myös.
Nykyään Kati on ATK-tukihenkilö ja asuu kerrostalossa. Todella uskottava, luotettava ja sydämellinen ihminen ja työssään taitava. Tunnen hänet vuosien ajalta. Riittääkö tämä sinulle, riittääkö mikään ... ?
Vierailija kirjoitti:
Vastaavia miehiä asuu metsissä tuhansia. Voimia heille. Kirjaa heistä ei kyllä tulla kirjoittamaan.
Jonkun pitäisi tulla esiin ja näkyviin. Tyhjästä on paha nyhjäistä.
Tällaisia kohtaloita on muillakin. Sukulaisiinkaan ei välttämättä voi luottaa, jos on saanut näiltä armotonta lyttäämistä ja arvostelua. Varsinkin silloin, jos opinnot jäävät kesken tai haluaa kulkea omaa tietään. Lemmikkieläimet pysyvät sentään uskollisena ja ovat monen lohtuna eivätkä välitä, vaikkei menestyisi tässä kovassa maailmassa.