Työpaikoilla muistamiset
Meidän tiimistä lähti samoihin aikoihin kaksi henkilöä eläkkeelle ja tietenkin työyhteisössä päätettiin, että heille pitää hankkia kunnolliset muistamiset.
Mitään rahaa ei etukäteen kerätty, tiimin vanhin käänsi katseensa minuun ja sanoi, että hanki molemmille jotain sadalla eurolla (eli yhteensä 200 euroa).
Näin joulun alla mielestäni 200 euroa on iso raha, mutta minä hankin ja ostin sitten laadukasta suklaata ja Alkosta jotain ihan törkeän hintaista juotavaa (näin joku tiimistä ohjeisti)
Nyt kuitenkaan kukaan ei halua maksaa tuota osuuttaan lahjoista, vedotaan kiireeseen ja jouluun! Nimen kyllä kaikki kirjoitti läksiäiskortteihin jotka myös ostin.
Opinpahan taas etten ikinä jatkossa osta omilla rahoilla mitään ja keräile / kerjäile näitä rahoja jälkikäteen. Olkoon tämä 200 euroa oppiraha tyhmyydestäni.
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse sanoisin esimiehelle tosta ja kysyisin miten näin on käynyt
Pomo vastaa, että olisi pitänyt kerätä rahat etukäteen ja ostaa lahjat kertyneen summan perusteella.
Ei pomo ole vastuussa selvittelemään työntekijöiden keskenään sopimia vapaaehtoisia juttuja, jotka ei kuulu teidän työnkuvaan
Pittää kahden päivän palkallisen vapaan niin tasoittaa hieman.
Vierailija kirjoitti:
Itse päätin uudessa duunissa jossa paljon porukkaa, etten osallistu yhteenkään keräykseen koska niitä on jatkuvasti. Varmasti joku ihmettelee, mutta kyllä maailmaan ihmettelyä mahtuu. Toinen syy oli se, että koskaan käteismaksaminen ei oo ollut vaihtoehto ja sekin on mielestäni huono juttu sillä itse en mobilepayta yms aio toisten lahjojen takia hankkia :D
p.s. en odota että itseänikään muistetaan kun toivottavasti muualle tuolta jossain kohtaa lähden. En tullut töihin lähtökohtaisesti hankkimaan ystävyyssuhteita (toki tervettulleita aina), vaan tekemään duunia.
En minä edes tiedä kuka osallistuu lahjoihin. Kortista toki näkisi nimet, mutta en koskaan katso mitä muut kirjoittavat siihen. Joku voi kirjoittaa kortin, mutta ei osallistu kuitenkaan rahalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse päätin uudessa duunissa jossa paljon porukkaa, etten osallistu yhteenkään keräykseen koska niitä on jatkuvasti. Varmasti joku ihmettelee, mutta kyllä maailmaan ihmettelyä mahtuu. Toinen syy oli se, että koskaan käteismaksaminen ei oo ollut vaihtoehto ja sekin on mielestäni huono juttu sillä itse en mobilepayta yms aio toisten lahjojen takia hankkia :D
p.s. en odota että itseänikään muistetaan kun toivottavasti muualle tuolta jossain kohtaa lähden. En tullut töihin lähtökohtaisesti hankkimaan ystävyyssuhteita (toki tervettulleita aina), vaan tekemään duunia.
En minä edes tiedä kuka osallistuu lahjoihin. Kortista toki näkisi nimet, mutta en koskaan katso mitä muut kirjoittavat siihen. Joku voi kirjoittaa kortin, mutta ei osallistu kuitenkaan rahalla.
Meillä ei saa laittaa nimeä korttiin jos ei oo osallistunut lahjaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse päätin uudessa duunissa jossa paljon porukkaa, etten osallistu yhteenkään keräykseen koska niitä on jatkuvasti. Varmasti joku ihmettelee, mutta kyllä maailmaan ihmettelyä mahtuu. Toinen syy oli se, että koskaan käteismaksaminen ei oo ollut vaihtoehto ja sekin on mielestäni huono juttu sillä itse en mobilepayta yms aio toisten lahjojen takia hankkia :D
p.s. en odota että itseänikään muistetaan kun toivottavasti muualle tuolta jossain kohtaa lähden. En tullut töihin lähtökohtaisesti hankkimaan ystävyyssuhteita (toki tervettulleita aina), vaan tekemään duunia.
En minä edes tiedä kuka osallistuu lahjoihin. Kortista toki näkisi nimet, mutta en koskaan katso mitä muut kirjoittavat siihen. Joku voi kirjoittaa kortin, mutta ei osallistu kuitenkaan rahalla.
Meillä ei saa laittaa nimeä kortti
Meillä kaikki saa laittaa nimen korttiin, mutta lahjaan ei ole pakko osallistua. Nimet korttiin ja lahjaan kerätään ihan erikseen. Rahat kerätään rahankeräysnettilinkkien kautta.
Ei kai oikeasti kenenkään työssäkäyvän henkilön elämä ole kiinni mistään 200 eurosta?
Ihmeellistä valitusta, tai sitten joku on ylivelkaantunut pikavipeillä tai jotain, jos tuollainen summa kaataa talouden.
Kivassa työyhteisössä pitäisi kaikkien joustaa, eikä valittaa jostain rahasta.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai oikeasti kenenkään työssäkäyvän henkilön elämä ole kiinni mistään 200 eurosta?
Ihmeellistä valitusta, tai sitten joku on ylivelkaantunut pikavipeillä tai jotain, jos tuollainen summa kaataa talouden.
Kivassa työyhteisössä pitäisi kaikkien joustaa, eikä valittaa jostain rahasta.
No miksi ei sitten osallistu siihen lahjaan ja jousta asiassa?
Ap:n kannattaisi antaa pelkkä onnittelukortti ja pitää itse tuo lahja. Ehkä työyhteisö sen jälkeen miettisi anteliaisuuttaan uudestaan.
Vierailija kirjoitti:
Ap:n kannattaisi antaa pelkkä onnittelukortti ja pitää itse tuo lahja. Ehkä työyhteisö sen jälkeen miettisi anteliaisuuttaan uudestaan.
Miksi se lähtijä pitäisi häpäistä tuolla tavalla ettei edes lahjaa anneta?
Itse en osallistu noihin keräyksiin koskaan. Väkeä tulee ja menee niin noihin menisi vuodessa varmaan sata euroa vähintään. Katson, että se on työnantajan asia muistaa ja maksaa jos katsoo asiakseen. Eipä ole tähän mennessä katsonut. Toki kohdatessa onnittelen tai toivottelen hyvät jatkot.
Miten muuten olet selvinnyt työelämässä, kun tuollainen virhe tuli raha-asiassa? Taidat olla se, joka ostat omilla rahoillasi kahvia ja pullaa työpaikalle ja hyppäät muutenkin toisten pillin mukaan.
Siihen oli varmasti joku hyvä syy, miksi tiimin vanhin ei asiaa itse hoitanut vaan nakitti aloittajalle. Jos tämä ei ole provo, niin ainakin konkreettinen esimerkki siitä, mitä tarkoittaa sanonta "tyhmyydestä sakotetaan".
Olen omilla työpaikoillani pitänyt aina muutaman kolikon laatikossa keräysten varalle.
Minä ostin kerran ammattiin valmistuvalle nuorelle omalla rahalla pienen 16 euron muistamisen, kun huomattiin ettei mitään olr hankittu. Summa oli niin pieni, että olin sen valmis yksinkin maksamaan. Kirjoitin korttiin, että työkavereilta.
Joku kysyi, että haluanko rahaa, sanoin että ei tarvitse mutta jos haluaa, niin euron voi antaa.
Yksi työkaveri oli laskenut, että.tavoittelen voittoa, koska meitä oli 19 ihmistä töissä ja hän ei ainakaan maksa. Sain lopulta 2 euroa.
Ja korostan, että mitään en ollut vailla. Olisi pitänyt jakaa tuo 16 € tasan 19:sta ja viestitellä kaikille erikseen. Johon en viitsinyt ryhtyä.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai oikeasti kenenkään työssäkäyvän henkilön elämä ole kiinni mistään 200 eurosta?
Ihmeellistä valitusta, tai sitten joku on ylivelkaantunut pikavipeillä tai jotain, jos tuollainen summa kaataa talouden.
Kivassa työyhteisössä pitäisi kaikkien joustaa, eikä valittaa jostain rahasta.
Ei tässä ole kyse siitä, oliko varaa vai ei vaan siitä, että aloittaja erehtyi toimimaan väärässä järjestyksessä eli maksoi kaiken omistaan eikä ensin kerännyt rahoja.
Vierailija kirjoitti:
Minä ostin kerran ammattiin valmistuvalle nuorelle omalla rahalla pienen 16 euron muistamisen, kun huomattiin ettei mitään olr hankittu. Summa oli niin pieni, että olin sen valmis yksinkin maksamaan. Kirjoitin korttiin, että työkavereilta.
Joku kysyi, että haluanko rahaa, sanoin että ei tarvitse mutta jos haluaa, niin euron voi antaa.
Yksi työkaveri oli laskenut, että.tavoittelen voittoa, koska meitä oli 19 ihmistä töissä ja hän ei ainakaan maksa. Sain lopulta 2 euroa.
Ja korostan, että mitään en ollut vailla. Olisi pitänyt jakaa tuo 16 € tasan 19:sta ja viestitellä kaikille erikseen. Johon en viitsinyt ryhtyä.
Viestittelet kaikille erikseen? Eikö yksi ja sama viesti olisi riittänyt kaikille? Yksi sähköposti koko porukalle.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai oikeasti kenenkään työssäkäyvän henkilön elämä ole kiinni mistään 200 eurosta?
Ihmeellistä valitusta, tai sitten joku on ylivelkaantunut pikavipeillä tai jotain, jos tuollainen summa kaataa talouden.
Kivassa työyhteisössä pitäisi kaikkien joustaa, eikä valittaa jostain rahasta.
Ottaha se pattiin maksaa yksin pienempikin summa, kun muut saavat kunnian maksamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ostin kerran ammattiin valmistuvalle nuorelle omalla rahalla pienen 16 euron muistamisen, kun huomattiin ettei mitään olr hankittu. Summa oli niin pieni, että olin sen valmis yksinkin maksamaan. Kirjoitin korttiin, että työkavereilta.
Joku kysyi, että haluanko rahaa, sanoin että ei tarvitse mutta jos haluaa, niin euron voi antaa.
Yksi työkaveri oli laskenut, että.tavoittelen voittoa, koska meitä oli 19 ihmistä töissä ja hän ei ainakaan maksa. Sain lopulta 2 euroa.
Ja korostan, että mitään en ollut vailla. Olisi pitänyt jakaa tuo 16 € tasan 19:sta ja viestitellä kaikille erikseen. Johon en viitsinyt ryhtyä.
Viestittelet kaikille erikseen? Eikö yksi ja sama viesti olisi riittänyt kaikille? Yksi sähköposti koko porukalle.
No idea oli, että en jaksanut ruveta moisesta pikkusummasta mitään ryhmäsähköpostia väsäämään. Heitin noin summan läsnäolijoille, jotka sai osallistua, jos halusi. Pääasiana oli, että nuori saa jonkun muistamisen. Halusin tuoda vain esimerkkinä tähän keskusteluun, että syytettiin rahan keräämisestä itselle, 2 euroa olisi tullut yli, jos kaikki olisivat osallistuneet. Hain muuten lahjan 10 km päästä omalla autolla. Äärimmäinen piheys on myös sairaus.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai oikeasti kenenkään työssäkäyvän henkilön elämä ole kiinni mistään 200 eurosta?
Ihmeellistä valitusta, tai sitten joku on ylivelkaantunut pikavipeillä tai jotain, jos tuollainen summa kaataa talouden.
Kivassa työyhteisössä pitäisi kaikkien joustaa, eikä valittaa jostain rahasta.
Onko oikein, että yksi maksaa läksiäiset ja koko tiimi sitten nauttii kunniasta, että on muistettu?
Ja aina, siis aina on niitä jotka eivät maksa mitään tai osallistu muistamisiin. Onhan se väärin, että sitten muistokortissa on koko työporukan nimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai oikeasti kenenkään työssäkäyvän henkilön elämä ole kiinni mistään 200 eurosta?
Ihmeellistä valitusta, tai sitten joku on ylivelkaantunut pikavipeillä tai jotain, jos tuollainen summa kaataa talouden.
Kivassa työyhteisössä pitäisi kaikkien joustaa, eikä valittaa jostain rahasta.
Onko oikein, että yksi maksaa läksiäiset ja koko tiimi sitten nauttii kunniasta, että on muistettu?
Ja aina, siis aina on niitä jotka eivät maksa mitään tai osallistu muistamisiin. Onhan se väärin, että sitten muistokortissa on koko työporukan nimi.
Lähtijän kannalta noin parempi ja jälkipyykki hoidetaan sitten työkavereiden kesken.
Meillä on kirjallisesti sovittu missä tilanteessa ihmisiä muistetaan ja millä summalla. Ne ketkä haluaa tällaisiin osallistua, maksavat 20 euroa vuodessa yhteiseen kassaan. Jos et ole osuuttasi vuosittain maksanut, niin sinua ei myöskään muisteta esim jäädessäsi eläkkeelle. Minusta tämä on reilu systeemi. Ne osallistuu ketkä haluaa ja summa on kaikille sama. N 50hlön työyhteisö.
Enkä ikinä suostuisi ostamaan mitään omalla rahalla!
Meidän työpaikalla on aina joku keräys menossa, mikä on mielestäni todella ärsyttävää. En odota mitään muistamisia pois lähtiessäni ja talo antaa tiettyinä merkkipäivinä kahvittelut ja lahjat, näiden pitäisi riittää työpaikan puolelta. Ap:na laittaisin työporukalle viestin, että lahjat kustansivat tämän verran ja nyt siis on vain avattava lompakkoa. Varsinkin henkilö, joka pyysi ostamaan lahjat.
Meillä esimies ottaisi tappiot omalle kontolleen eikä antaisi näin käydä rivityöntekijälle. Toki tulisi uudet säännöt tulevaisuutta varten. Meillä siis esimies aina hoitaa nuo lahja-asiat.