IL: Nelivuotias jäi jumiin sänkykaappiin päiväkodissa - "Ehkä on ollut kiirettä".
- En ihan osaa sanoa, miten on mahdollista, että nelivuotiasta lasta sängyn päädyssä ei ole siinä samalla huomattu. Ehkä on ollut kiirettä, hän arvelee.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/481c0acc-b3dc-4ebe-80f0-679b48311402
Kommentit (22)
Sehän on voitu jättää sinne tahalleen. Noin voi käydä hankalille ja vittumaisille lapsille.
Se kaappi mihin se sänky ikäänkuin nostetaan on sieltä pääpuolelta sellainen, että sinne mahtuu aika vaivatta sellainen sirppanan kokoinen pieni lapsi menemään kyyryyn ja piiloon niin halutessaan. Ei sitä päätyä tule niin tuijotettua, vaan kun näkee tyhjän sängyn niin oletus on, että sänky on tyhjä ja sitä alkaa nostamaan ylös.
Itselleni ei ole vastaavaa käynyt, mutta eräälle opiskelijalle ex-työpaikallani kävi.
Vierailija kirjoitti:
Sehän on voitu jättää sinne tahalleen. Noin voi käydä hankalille ja vittumaisille lapsille.
Nelivuotiaat eivät ole vittumaisia, vaan lapsia.
Miksi siellä on sänkykaappeja. En tunne ketään jolla olisi sänkykaappi ja aviomies jäänyt sinne jumiin tai koira.
Vierailija kirjoitti:
Miksi siellä on sänkykaappeja. En tunne ketään jolla olisi sänkykaappi ja aviomies jäänyt sinne jumiin tai koira.
Joka päikyssähän melkein on sänkykaappeja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sehän on voitu jättää sinne tahalleen. Noin voi käydä hankalille ja vittumaisille lapsille.
Nelivuotiaat eivät ole vittumaisia, vaan lapsia.
Kyllä se omakin lapsi on välillä vittumaisella päällä, mutta ei poista silti rakkauttani häntä kohtaan. Ihan varmasti minäkin olen omille vanhemmilleni ollut lapsena vittumainen ja niin olet ollut sinäkin. Se on elämää ja kuuluu asiaan. Se, että joku lapsi on välillä vittumainen ei tarkoita että häntä ei rakastettaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sehän on voitu jättää sinne tahalleen. Noin voi käydä hankalille ja vittumaisille lapsille.
Nelivuotiaat eivät ole vittumaisia, vaan lapsia.
Kyllä se omakin lapsi on välillä vittumaisella päällä, mutta ei poista silti rakkauttani häntä kohtaan. Ihan varmasti minäkin olen omille vanhemmilleni ollut lapsena vittumainen ja niin olet ollut sinäkin. Se on elämää ja kuuluu asiaan. Se, että joku lapsi on välillä vittumainen ei tarkoita että häntä ei rakastettaisi.
Ja ellei ole mikään Muusa Rissanen tai Sebastian Halonen, niin niille vittumaisille lapsillekaan ei kirjaimellisesti kaapin paikkoja näytetä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sehän on voitu jättää sinne tahalleen. Noin voi käydä hankalille ja vittumaisille lapsille.
Nelivuotiaat eivät ole vittumaisia, vaan lapsia.
Vittumaisuus on aina katsojassa.
Uskon teon olleen tahallinen, mutta tällä kertaa sänky lukkiutui. Ties miten monta lasta on tuohon loukkoon hoitajien toimesta laitettu.
Minä tungen aina kauppareissun ajaksi riiviö pentuni postiautomaatin lokeroon niin ei tarvitse kuunnella sitä vinkumista.
Miten tuollainen voi lukkiutua niin ettei aukea. Suurempi vaarahan noissa on se että ne unohdetaan lukita jolloin voisivat kaatua lasten päälle.
ei halua jengi päikkyyn töihin. pienemmis kaupungeissa yms on vielä koulutettua porukkaa päikys töissä
Eihän tuossa tapahtunut yhtään mitään.
Paitsi roskalehteen kirjoittamista, jotta dorkat voivat kauhistella.
Vierailija kirjoitti:
ei halua jengi päikkyyn töihin. pienemmis kaupungeissa yms on vielä koulutettua porukkaa päikys töissä
Se ei takuulla ole koulutuksesta kiinni, että jääkö lapsi kaappiin vai ei. Nimimerkillä päiväkodissa ei koulutettuna töitä tehnyt silmät selässäkin ja se koulutettu taas saattoi olla oikea ilkimys lapsille ja välinpitämätön myös. En kuitenkaan silti usko, että kukaan edes se vmäinen työntekijä tahallaan jättäs/laittas lapsia kaappiin. Uhata kyllä voi vaikka mitä ja olla tavattoman pirullinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sehän on voitu jättää sinne tahalleen. Noin voi käydä hankalille ja vittumaisille lapsille.
Nelivuotiaat eivät ole vittumaisia, vaan lapsia.
Kyllä se omakin lapsi on välillä vittumaisella päällä, mutta ei poista silti rakkauttani häntä kohtaan. Ihan varmasti minäkin olen omille vanhemmilleni ollut lapsena vittumainen ja niin olet ollut sinäkin. Se on elämää ja kuuluu asiaan. Se, että joku lapsi on välillä vittumainen ei tarkoita että häntä ei rakastettaisi.
Kummallista termiä käytät tässä yhteydessä. V-sana viittaa vaihdevuosiin ehtineen naisen alapäähän. Miten se liittyy lapsen hankalaan käytökseen mitenkään? Lapset on joskus hankalia, mutta oman kokemukseni mukaan aikuiset ovat kaikista hankalimpia. Lapsilta puuttuu sellainen kieroilu ja ollessaan vaikeita he ovat sitä yleensä aidosta syystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi siellä on sänkykaappeja. En tunne ketään jolla olisi sänkykaappi ja aviomies jäänyt sinne jumiin tai koira.
Joka päikyssähän melkein on sänkykaappeja.
Sinne lapset jäävät sitten. Aikuiset lähtevät kotiin?
Vierailija kirjoitti:
Kertoo varhaiskasvatuksen tilasta kaiken oleellisen.
Miten lapsi varhaiskasvaa kaappisängyssä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sehän on voitu jättää sinne tahalleen. Noin voi käydä hankalille ja vittumaisille lapsille.
Nelivuotiaat eivät ole vittumaisia, vaan lapsia.
Sen ikäisessä voi näkyä jo psykopatian piirteitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sehän on voitu jättää sinne tahalleen. Noin voi käydä hankalille ja vittumaisille lapsille.
Nelivuotiaat eivät ole vittumaisia, vaan lapsia.
Kyllä se omakin lapsi on välillä vittumaisella päällä, mutta ei poista silti rakkauttani häntä kohtaan. Ihan varmasti minäkin olen omille vanhemmilleni ollut lapsena vittumainen ja niin olet ollut sinäkin. Se on elämää ja kuuluu asiaan. Se, että joku lapsi on välillä vittumainen ei tarkoita että häntä ei rakastettaisi.
Olin just tulossa sanomaan, että tasan tarkkaan voi olla nelivuotias hankala ja vittumainen, mutta lapsi kuitenkin ja samalla lailla sitä vanhempana rakastaa, vaikka joskus vituttaakin. Oma 4-vuotias on ainakin välillä kamala kauhukakara, mutta sitten vastaavasti myös kiltti ja suloinen. Ja ennen kuin joku tulee sanomaan, että kasvata sitä kakaraasi ja komenna, niin kyllä komennankin, mutta kun kukaan muu ei komentanut silloin kun oli pieni, niin nyt niittävät sitten sen homman siemeniä ja kostautuu muillekin, kun ainoa jota totellaan, on äiti. Eikä kovapäisenä lapsena aina tahdo totella minuakaan, vaikka en tosiaankaan ole mikään lässyttäjä.
Kertoo varhaiskasvatuksen tilasta kaiken oleellisen.