Lue keskustelun säännöt.
Näin automaatio kehittyi meidän töissä
11.12.2024 |
Olin keskipalkkainen laadunvalvoja, vakituisessa kokopäivätyössä.
Automaation myötä, työ kävi tarpeettomaksi, irtisanottiin.
Töitä helpottanut kehittynyt automaatio ei siis ollutkaan yksittäisille ihmisille hyödyksi, vaan haitaksi, koska he menettivät työnsä.
Vuoden työttömyysjakson jälkeen sain sentään edes osa-aikaisen pienipalkkaisen työn, josta saan tuhat euroa kuussa.
Kerron tämän, koska tästä näemme mihin tämä automaatio, tekoäly ja kehitys monen kohdalla johtaa.
Tekoälyäkin odotetaan suurella innolla mutta moniko tulee menettämään työnsä?
Jotenkin outoa, kun kone tai laite tekee työsi, niin luulisi, että sinä pääset helpommalla, kun sinun ei tarvitse sitä enää tehdä, mutta joudutko itse vain tekemään jotain vielä kurjempaa ja paljon pienemmällä korvauksella - sitäkö se kehitys onkin?
Kommentit (10)
Sitä se on. Tulevaisuudessa on vielä huonommin, kun olemme kaikki tekoälyn orjia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä hyvää siitä seuraisi, jos jollain lailla kiellettäisiin kaivinkoneet ja määrättäisiin, että kaikki kaivuutyöt pitää tehdä lusikoilla?
Ainakin tulisi julmetusti työpaikkoja ojankaivuuseen, eiks jeh?
Meillä oli samoin, nyt tehtäväni on valvoa automaatiota ja sitä, että sen laadunvalvonta toimii. Vähän erilainen homma, teknisempi, mutta työt säilyivät kaikilla.
Olet ihan oikeassa, ap. Minä olen useasti miettinyt juuri tätä - että automatisaatio ja digitalisaatio, joiden piti helpottaa meidän kaikkien elämää, vievät meiltä työpaikkoja ja usein myös pakottavat itsepalveluun, kun ihmistyöntekijöiden määrää vähennetään. Lisäksi kaikki tekniikka ei toimi ongelmattomasti, vaan virheitä ja häiriöitä tapahtuu. Pankkiasioissa kyse on myös asioinnin turvallisuudesta.
Taitaa olla niin, että vain pieni osa ihmiskuntaa oikeasti hyötyy teknologiasta - ne, jotka omistavat tehtaat ja muut firmat. He voivat maksimoida voittonsa.
Varmaan moni tavallinen tallaaja ajattelee, että tekniikasta on paljonkin hyötyä, kun ei aina tarvitse mennä jonottamaan tai soittamaan tms., mutta totuus on se, että työttömiä on koko ajan enemmän ja samoin itsepalvelua ja koneiden ja sovellusten tekemiä virheitä. Klarnan sekoilut yksi esimerkki. Sitten sitä vasta saakin jonottaa ja soittaa, kun yrittää hoitaa tekoälyn aikaansaamia virheitä.
Jos tekniikkalinjalla jatketaan, koko yhteiskunta pitäisi ajatella uusiksi. Ihmistyötä pitäisi jakaa vähentämällä työaikaa, jotta useampi pysyisi leivän syrjässä, tai sitten ottaa käyttöön kansalaispalkka, jotta ihmiset eivät olisi tyhjän päällä, jos tekniikka vie työt.
Vierailija kirjoitti:
Minulle automaatiolla on työllistävä vaikutus.
T, automaatioinsinööri
Kai tuonkin pian tekoäly korvaa, tai voi siinä joku 5-10 fyysistä työpaikkaa jäädä noin 50 tuhannesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vapaa-ajallahan laitteet helpottavat elämää, esimerkiksi pyykinpesukone on ihana laite, olisi aika kurja alkaa raskaan työpäivän jälkeen jotain 20 paitaa nyrkkipyykkäämään 3 tunnin ajan, kun siinä lapset huutaa vieressä vielä ruokaa.
Näin tuosta laitteesta on todella suuri hyöty.
Töissä tämä malli ei valitettavasti toteudu, kun ihminen vain siirretään tekemään jotain toista hommaa tai työttömäksi.
Ja välille "se joku toinen homma" se voi olla vielä raskaampi ja pienipalkkaisempi, kuten aloituksessakin mainittu.
Et vieläkään ole hoitoon mennyt? Miksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos joku ihminen tekee jotain työtä, vaikka 40 vuotta, eikä häntä tarvita siis tekemään mitään muuta....
Sitten tuohon tulee joku laite, joka tekee tuon homman, niin yht äkkiä tämän ihminen onkin ihan pakko saada hirveellä kiirellä tekemään jotain toista hommaa?
En ymmärrä tätä yhtälöä, miksi sinut tarvitaan johonkin, jos ei ole tarvittu 40 vuoteen, tämähän on aivan järjetön malli?
Vaikuttaa siltä, että ei ole merkitystä onko missään mitään työtä mitä pitäisi tehdä, vaan tärkeää on se, että menet tekemään työtä, oli sitä tai ei, tai riippumatta siitä tarviiko sitä työtä tehdä vai ei, kunhan teet?
Identiteettinä pätee:
Y = h*P
Missä Y = kansantuote, h= tehdyt työtunnit ja P on työn tuottavuus tuntia kohti. P on 1700-luvun lopulta lähtien noussut länsimaissa aivan julmetusti. Y on myös kasvanut. Tehdyt tunnit henkilöä kohti ovat vähentyneet, lähinnä lyhyempien työviikkojen ja lomien lisääntyessä.
Miksi P:n kasvu tästä eteenpäin vaikuttaisi vain h:hon, mutta ei juurikaan Y:hyn, vaikka tähän asti lähinnä Y on reagoinut P:hen?
Minulle automaatiolla on työllistävä vaikutus.
T, automaatioinsinööri