Missä vaiheessa olette kertoneet adoptioaikeistanne muille?

Lupahakemuksemme on lautakunnassa, emmekä vielä läheskään " kaikille" ole kertoneet. Omille vanhemmille ja sisaruksillemme kerrottiin kolmen neuvontakerran jälkeen, muille sukulaisille ollaan kerrottu jos jotain asiaa sivuavaa on tullut puheeksi (ovat esim. kysyneet, mitä menoa meillä on viikonloppuna kun olemme olleet menossa johonkin adoptiotapahtumaan). Ystäville ja työkavereille ei olla kerrottu, mutta tunnemme joitakin adoptiovanhempia saman ammatin ja/tai työpaikan kautta, ja heihin kun on törmätty adoptiotilaisuuksissa, niin on sitten kerrottu oma tilanteemme. Työnantajalle emme pidä mitenkään tarpeellisena kertoa vielä tässä vaiheessa. Asia tulee työpaikalla ainakin jonkun tietoon, kun tarvitaan työnantajan todistus (kohdemaa Thaimaa), mutta se joku ei esim. minulla suinkaan välttämättä ole lähin esimieheni. Kunhan nyt lupa saataisiin ensin ja odotus on pitkä vielä senkin jälkeen....kertoa ehtii vielä moneen kertaan!

kerroimme kyllä lähisukulaisille aika aikaisessa vaiheessa, eli selvityksen alkumetreillä, mutta esim. työpaikalla vasta, kun paperit oli lähteneet kohdemaahan (E-A - ei tarvittu työnantajan todistusta)



YStävistä parhaat taisivat tietää jo ennen sukulaisia..muut sitten pikkuhiljaa prosessin edetessä.

Me kerroimme lähisukulaisille aivan neuvonnan alussa ihan käytännön syistä, koska esikoisemme tarvitsi hoitopaikkaa aina kun olimme neuvonnassa (matkaa PeLaan parisataa kilsaa). Lähimille ystäville tuli kerrottua sopivan tilaisuuden tullen.

Työpaikallakin kaikki tiesivät ekasta neuvonnasta alkaen, koska oli aina pyydettävä koko päivä vapaaksi neuvontaa varten, ja heti tietty kaikki kysyivät, että mikset tule töihin...