Vanhat ystävät ovat alkaneet ärsyttää
Mistä voi johtua, että pitkäaikaiset ystävät ovat alkaneet ärsyttää? Kaikilla ihmisillä on hyvät ja huonot puolensa, mutta nykyään omat ystäväni ärsyttävät ja vievät energiaa enemmän kuin antavat. Ärsyynnyn jopa sellaisista asioista joista ennen pidin ystävissäni.Enemmän kyllä hiertää ne ystävien huonot puolet. Oikeastaan kokonaisuus vaan vituttaa. Enkä oikein jaksaisi enää pitää yhteyttä. Mutta en haluaisi antaa ihmissuhteiden hiipua, jos tämä on asia jonka voi korjata itsessäni. Pelkään myös yksin jäämistä.
Tiedän että tämä on joku oma kriisini, mutta en tiedä mikä? En saa siitä kiinni? Vai olenko vaan kasvanut vanhoista kavereista erilleen kun tuntuu että ei jaksa heidän seuraansa? Olenko vaan muuttunut liikaa itse?
siedän paljon paremmin puolituttuja ihmisiä ja heidän kanssaan on jotenkin kevyempi olo. Olen paljon kiinnostuneempi heistä.
onko kellään käynyt näin tai ideaa miten selvittäisin mikä minua vaivaa? Ikäluokka on 30-40 välillä, jos sillä on merkitystä.
Kommentit (27)
Jos kaikissa muissa tuntuu olevan vikaa, todellinen syy löytyy, kun katsot peiliin.
On sama tilanne tässä. Ei vaan nykyään ole muuta yhteistä kuin menneisyys. Maailmankatsomukseni muuttunut tässä välissä, ja lisäksi ovat aika rajoja rikkovaa sorttia. Ei ikään kuin ole pitkään aikaan ollut olo, että saisi yhteydenpidosta muuta kuin ärtyneisyyttä. m46
Olen jo yli 50 v. Mutta itse myös en oikein jaksaisi ylläpitää ystävyyssuhteita. En ole edes enää kiinnostunut heidän elämästään. Kai tämä on jotain "kasvetaan erilleen" - juttuja. Just se puolituttujen kohtaaminen jossain kaupassa, ja pikaset kuulumiset (niitä näitä) riittää. Teen vapaaehtoistyötä. Siinä tulee näitä satunnaisia kohtaamisia, ja ne riittäisi hyvin.
Millä tavalla vievät enemmän energiaa kuin antavat? Mistä asioista ärsyynnyt?
Ap, nykyään kukaan ei kestä ja jaksa ketään..
Olen aina tykännyt satunnaisista kohtaamisista enemmän.
Tuossa iässä se alkaa tapahtua. Ennen yhdisti elämäntavat ja tietynlainen huolettomuus. Sitten ihmiset alkavatkin yllättäen erikoistua, kuka mihinkin suuntaan.
Tuo on normaalia aikuiseksi kasvamisen kipua. Oletko kenties vähän väsynyt siihen ihmiseen, joka olet vanhojen ystäviesi seurassa? Ota vähän väljyyttä elämääsi, aloita uusi harrastus tai joku muu juttu, jonka koet omaksi jutuksesi.
Mulle ne pitkäaikaisimmat ystävät ovat kaikkein tärkeimpiä ystäviä nykyään enkä välitä enää puolitutuista.
Olette varmasti kaikki muuttuneet, et vain sinä. Ei kukaan pysy samanlaisena. Mielenkiinnon kohteet ja arvotkin muuttuvat.
Itse viihdyn ja voin paljon paremmin yksin. Ystävyyssuhteet ja ihmiset vievät ja kuluttavat paljon enemmän kuin antavat.
Mulla se johtui ainakin siitä, että otin elämässäni ison (henkisen) harppauksen eteenpäin ja nämä kaverit jauhoivat vaan samoja vanhoja juttujaan. Jossain vaiheessa vaan totesin, että ei ole enää mitään yhteistä ja nämä ihmiset alkoivat ärsyttää. Voi olla, että olivat ärsyttäviä jo aiemminkin ja olin vaan sietänyt sitä.
Iso ystäväpiiri ei ole mikään tavoite. Muutama läheinen riittää. Perhe on tärkeä.
Vierailija kirjoitti:
Olen jo yli 50 v. Mutta itse myös en oikein jaksaisi ylläpitää ystävyyssuhteita. En ole edes enää kiinnostunut heidän elämästään. Kai tämä on jotain "kasvetaan erilleen" - juttuja. Just se puolituttujen kohtaaminen jossain kaupassa, ja pikaset kuulumiset (niitä näitä) riittää. Teen vapaaehtoistyötä. Siinä tulee näitä satunnaisia kohtaamisia, ja ne riittäisi hyvin.
Olen yli 50-vuotias ja vietän nyt joulun ystävien kanssa, jotka olen tuntenut yli 40-vuotta. Mietin, että miten ihanaa, että on rakkaita ystäviä lapsuudesta lähtien ja ollaan pidetty yhteyttä näihin päiviin saakka. Meillä kaikilla on ollut erilainen elämä, mutta yhteyttä ollaan aina pidetty.
En haluiaisi alkaa nälvimään ystäviä vaan miettiä mistä ärsytys voisi johtua?
Ehkä se on tuota että olen väsynyt olemaan vanha minä heidän seurassaan olen muuttunut mutta kavereiden seurassa on se tietty tapa miten ollaan oltu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen jo yli 50 v. Mutta itse myös en oikein jaksaisi ylläpitää ystävyyssuhteita. En ole edes enää kiinnostunut heidän elämästään. Kai tämä on jotain "kasvetaan erilleen" - juttuja. Just se puolituttujen kohtaaminen jossain kaupassa, ja pikaset kuulumiset (niitä näitä) riittää. Teen vapaaehtoistyötä. Siinä tulee näitä satunnaisia kohtaamisia, ja ne riittäisi hyvin.
Olen yli 50-vuotias ja vietän nyt joulun ystävien kanssa, jotka olen tuntenut yli 40-vuotta. Mietin, että miten ihanaa, että on rakkaita ystäviä lapsuudesta lähtien ja ollaan pidetty yhteyttä näihin päiviin saakka. Meillä kaikilla on ollut erilainen elämä, mutta yhteyttä ollaan aina pidetty.
Oletteko perheellisiä ja kokoonnutte kaikki perheineen yhteen? En voisi edes kuvitella joulun viettoa muuten kuin perheeni kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen jo yli 50 v. Mutta itse myös en oikein jaksaisi ylläpitää ystävyyssuhteita. En ole edes enää kiinnostunut heidän elämästään. Kai tämä on jotain "kasvetaan erilleen" - juttuja. Just se puolituttujen kohtaaminen jossain kaupassa, ja pikaset kuulumiset (niitä näitä) riittää. Teen vapaaehtoistyötä. Siinä tulee näitä satunnaisia kohtaamisia, ja ne riittäisi hyvin.
Olen yli 50-vuotias ja vietän nyt joulun ystävien kanssa, jotka olen tuntenut yli 40-vuotta. Mietin, että miten ihanaa, että on rakkaita ystäviä lapsuudesta lähtien ja ollaan pidetty yhteyttä näihin päiviin saakka. Meillä kaikilla on ollut erilainen elämä, mutta yhteyttä ollaan aina pidetty.
Oletteko perheellisiä ja kokoonnutte kaikki perheineen yhteen? En voisi edes kuvitella joulun viettoa muuten kuin perhee
Ollaan kaikki erottu ja miettittiin, että mitä jos vietettäisiin joulu yhdessä. Aikuiset lapset vietättävät joulua omalla tahollaan. Ollaan siis pidetty aina säännöllisesti yhteyttä näiden vuosikymmienien ajan.
Mulla on paljon ystäviä / kavereita. Yhdellä kokoonpanolla ollaan vietetty juhannuksia, yksien pikkujouluja, yksin kanssa käydään keikoilla jne.
Monenkaan kanssa en jaksaisi pitkään olla samassa huoneessa, mutta kun näkee kerran vuodessa, on yleisesti ottaen hauskaa. Ei mitään tarvetta muuttaa tätä
Vierailija kirjoitti:
Mulla on paljon ystäviä / kavereita. Yhdellä kokoonpanolla ollaan vietetty juhannuksia, yksien pikkujouluja, yksin kanssa käydään keikoilla jne.
Monenkaan kanssa en jaksaisi pitkään olla samassa huoneessa, mutta kun näkee kerran vuodessa, on yleisesti ottaen hauskaa. Ei mitään tarvetta muuttaa tätä
tuokin voisi toimia! Ehkä näen liikaa näitä ystäviä.
Itse olen niin kiitollinen, kun on vanhoja luottoystäviä. En vaihtaisi uusiin tuttavuuksiin.
Tiedän tunteen ja ihan normaalia. Vähän taukoa ei tee pahaa. Aina ei jaksa