Onpas masentavaa katsella työmahdollisuuksia pitkäaikaistyöttömyyden jälkeen...Kaikki realistiset vaihtoehdot ovat niin surkeita joka tavoin

Jos teet koulutettuna paskaduuneja vuosikausia niin et kyllä saa omalta alata mitään vaan oot siinä paskaduunikierteessä loppuelämäsi. Sama juttu keikkaduunien kanssa, vaikka olisit kuinka koulutettu ja katkeamaton keikkatyöputki takana niin satavarmana tällaisen ihmisen hakemukset menee pinoon B koska takana ei ole pitkäaikaisia työsuhteita. Vakkaripaikkoihin etsitään tietynlaisia ihmisiä, ja jos taustasi on hieman värikkäämpi niin se on jono B ja loppuelämän köyhyys. Sanotaan että kaikki on samalla viivalla, eivät ole. Ne joilla on verkostot, jo vanhempiensa kautta, ovat voittajia. Muut saavat lakasta heidän lattiansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No tyhmä sä oot ainaki

ÄO 134



ap

Olisit mennyt huonoonkin työhön jos äosi olisi tuo. Juuri siksi että surkein vaihtoehto on tuo nykyinen.

On muka älykäs vaikka ei pysty opiskelemaan. Patalaiska vempula on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No tyhmä sä oot ainaki

ÄO 134



ap

Vaikka älykkyysosamääräsi olisi 200 et silti ole viisas. Älykkyydellä ja viisaudella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

 

Toivoton retardikin voi siis olla viisas vai

Tyhmä on hyvin usein niin viisas ettei kertakaikkiaan  kykene hurahtamaan esim nykyisiin muoti-ideologioihin. Siihen tarvitaankin ihan erityinen tyhmyyden kyky joka naamioituu älyllisyyteen. Tuota nimenomaan opetetaan.

Se on game over sun kohdalla ap. Vaihtoehdot on jatkaa rotan elämää niin pitkään kun terveys kestää, tai sitten mennä niihin pienipalkkaisiin paskaduuneihin. Hyvällä tuurilla saatat päästä niissä paskaduuneissakin jonkun ajan jälkeen etenemään joksikin tiiminvetäjäksi tai esimieheksi, mutta ne on vielä paskempia hommia vaikka palkka olisi vähän parempi.

ULIKLIULIUHHUHHUU! Vasemmalta kuulin sen ulinan hirveän!

Ap kuulostaa trollilta, mutta valitettavasti kokemuksesta tiedän, että hänen kaltaisiaan ihmisiä todella on. "Paskaduuneihin" ei mennä, mitään realismia  tai pyrkimystä mihinkään ei ole. Se terve nöyryys ja halu mennä itse eteenpäin puuttuvat kokonaan... Sen takia en usko tällaiseen holhousyhteiskuntaan; se tekee ihmisistä passiivisia vätyköitä. Mutta ap, jos olet valmis oikeasti muuttamaan elämääsi, tässä muutama pointti.

Ensinnäkin, on aina parempi olla edes jossain töissä kuin lojua työttömänä (olettaen, että et kuitenkaan tee ajallasi mitään tuottoisaa tai järkevää, minkä voimme päätellä siitä että olet tuossa iässä työttömänä). Aina siellä oppii jotain. Esimerkiksi miljonääri, sarjayrittäjä Jenni Kynnös sanoi Perjantai-dokkarissa, että hänen silmissään on aina iso etu, jos ihminen on ollut pikaruokaravintolassa töissä. Lopulta tärkeintä on voida osoittaa se, että haluaa tehdä töitä ja oppia uutta. Ja jos cv on tyhjä ja koulutusta ei ole, se on vain osoitettava jotenkin. Veikkaan, että aika moni joutuu tämän "paskaduuni"-askeleen ottamaan. Minulla ja puolisolla on yhteenlasketut bruttotulot n. 10k/kk. Ei mitään rikkaita olla todellakaan, mutta pärjäillään kuitenkin (ja tietysti elätetään sua maksamalla aivan jäätävän paljon veroja, kiitos epäreilun progression). Molemmat ollaan aloitettu matalapalkkaisista paskaduuneista, varastolta, tiskaamasta, myynnistä jne. Ihan jokainen työnantaja on sanonut, että he arvostaa just niitä. Että osoittaa halun tehdä töitä, myös niitä vähemmän kivoja. 

Toiseksi, koulutuksen puute ei ole vielä itsessään mikään murska. Voit joko kouluttautua (olen varma, että te-toimisto tukee sulle omaehtoiset opinnot mikä olisi oikein hyvä) ja sitä kautta mennä töihin, ensin tehdä vaikka harjoitteluita ja osoittaa sitä omaa osaamista ja kyvykkyyttä. Kannattaa valita jokin työllistävä ala, esimerkiksi hoitoala.

Yksi vaihtoehto on tietysti myös yrittäminen. Luen kirjaa Suomen rikkaimmasta promillesta, ja todella yllättäen tämän rikkaimman promillenkin sisällä on muutama prosentti, joilla ei ole tutkintoa, ei edes toisen asteen koulutusta. Perijäsuvuissa on vahva paine kouluttautua, joten voisi olettaa, että nämä kouluttamattomat huippurikkaat olisivat yrittäjiä. Jos sulla on älliä päässä ja mielenterveys edes jollain tolalla, keksit kyllä jonkin asian, jonka voit tehdä pikkuisen paremmin kuin muut. Ja toisaalta: mitä hävittävääkään sinulla olisi? Haet starttirahat ja menet vaikka jonnekin te-toimiston yrittäjyyskurssille. Ihan oikeasti, vaihtoehtoja löytyy kyllä. Esimerkiksi Etolat ovat yksi Suomen rikkaimpia sukuja. Esi-isä Etholen oli jäänyt työttömäksi ja perustanut muovikaupan, siitä se tarina oli alkanut. Oli ollut pakko kun oli ollut kuusi lasta elätettävänä. Ei ollut vaihtoehtoa jäädä kitisemään työttömyyttä. Tämä on juuri nykysysteemissä huonoa, ei tehdä asioita, ei oteta riskejä, kun ei ole pakko. 

Sanon tämän kaiken ihmisenä, joka on kivunnut melko samanlaisesta tilanteesta kuin missä olet. Erittäin vakavien mielenterveysongelmien takia elin vuosia syrjäytyneenä, mutta niin vain sitkeydellä ja pitkäjänteisyydellä lähdin rakentamaan parempaa. Olisin varmasti voinut jäädä sinne tuille lillumaan ja voivottelemaan menetettyjä mahdollisuuksia ja mennyttä aikaa, mutta ei tarvitse muuta kuin päättää, että nyt tehdään asiat toisin, ja tehdä edes yksi pieni asia paremmin.

Oletan, että sinulla on tietokone ja toimiva internet-yhteys. Niillä pääset jo alkuun, ihan oikeasti, kun vain haluat.

Vierailija kirjoitti:

Tässä oma työhistoriani:

3 vuotta palkattomia harjoitteluita

(muutto toiseen kaupunkiin) 

4 vuotta osa-aikaisia ns hanttihommia kaupan kassalla minimipalkalla opintojen aikana 

2 vuotta oman alan harjoittelussa pienellä palkalla 1600e

(muutto toiseen kaupunkiin) 

10v oman alan töissä 2700-4500e palkalla

Vuosi 2500e palkalla kun en enää kestänyt tuossa toksisessa paikassa enkä vaan onnistunut saamaan parempaa

(muutto toiseen maahan)

3 vuotta useammassa paikassa 5000-8000e palkalla

4 vuotta 12 000 - 25 000e palkalla yksityisyrittäjänä.

 

Takana lisäksi 2 maisterintutkintoa. 

 

Miksi sinun pitäisi saada sama helposti ja mitään tekemättä, kun siihen esim minulla meni 15+ vuotta, vuosia palkattomassa työssä ja pienipalkkaisissa hanttihommissa, kaksi tutkintoa ja monta muuttoa kokonaan uuteen ympäris

Ihan superkiinnostavaa. Olisi hienoa päästä juttelemaan kanssasi ja kuulla lisää, miten olet rakentanut yrityksesi, millaisia töitä teet jne. t, yrittäjyydestä kiinnostunut

Voit lohduttaa itseäsi sillä, että et tule pääsemään edes noihin raskaisiin ja huonosti palkattuihin hommiin. Sinulla ei ole enää mahdollisuutta uraan, omaisuuteen tai oikeastaan mihinkään. Pätkätöihin voit päästä kerran viidessä vuodessa. Ja pian kun tuet muutetaan velvoiteperusteisiksi tai alennetaan minimiin ei sinulla ole enää edes mahdollisuutta vain oleskella. Sinä mokasit ja nyt kärsit.

Vierailija kirjoitti:

Pitkäaikaistyöttömän miehen on lähes mahdotonta korjata elämäänsä. Vaikka saisi jonkun 9 euron työn tai muun matalapalkkatyöpaikan niin ei elämä siitä raatamisesta parane lähes ollenkaan. Mitään palkintoa ei siis ole aktiivisuudesta tiedossa, muuta kuin ehkä joskus, kun on 10 vuotta kärsinyt joka päivä ja jos hyvä tuuri sattuu käymään.

Toisin sanoen elämän parantaminen vaatisi lähes epäinhimillistä motivaatiota tai vaihtoehtoisesti lottovoiton. Kumpaakaan ei käytännössä tule tapahtumaan, joten valitettavasti elämään pätee se, että jos kerran putoaa kärryjen kyydistä maahan, niin takaisin ei ole tulemista.

Naisellekaan tällainen mies ei äärimmäisen kilpailluilla parisuhdemarkkinoilla kelpaa. Joten onnen saavuttaminen perhe-elämän kautta on myös poissuljettua.

Tämä on totta. Jäljellä jää siis kaksi vaihtoehtoa: hyväksyy tilanteen ja käyttää tukirahat parhaalla mahdollisella tavalla, tai sitten köysi kattoon.