Onko normaalia käytöstä, jos työkaveri ei lähde mihinkään ellei hänelle ole esitetty kutsua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On ylimielistä käytöstä, joka juontaa epävarmuudesta kuten moni muukin ylimielinen käytös. Odottaa että hänelle kuuluu antaa henkilökohtainen kutsu, erityiskohtelua. Ei ikinä itse ole se, joka kutsuu porukan kokoon.

Onpas kylmä ja tuomitseva tapa suhtautua ihmisiin. 

Ja totuudellinen. Tunnistitko itsesi? Olet ihan samalla tavalla aikuinen ihminen kuin muutkin. Kenen ajattelet olevan vastuullinen kysymään jokaisen henkilökohtaisesti mukaan? Vai kuuluuko ainoastaan sinulle tämä etuoikeus? Milloin olet itse toiminut näin?

Joku ihminen on nähnyt vaivaa ja suunnitellut yhteisen illanvieton, sinä istut valittamassa että pitää kutsu esittää juuri oikein että voit saapua paikalle

Ei kukaan ole velvollinen kutsumaan. Eikä minua tarvitse kutsua, jos ei huvita. Mutta jos kysymys on se, ymmärränkö että tuollainen kommentti ylipäätään on kutsu, saati osoitettu myös minulle, niin se on hyvin epävarmaa. Kun jotain järjestän, kutsun ne jotka haluan kutsua ihan henkilökohtaisesti. Tai sitten käytän esimerkiksi työpaikan virallisia kanavia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hö. No tietysti pitää selkeästi ilmaista kutsu, halu saada toinen mukaan jne. Kyllä minäkin tapahtumakalenteria uudelle uudelta paikkakunnalta tulleelle työkaverille luettelin, kun kysyi itsenäisyyspäivän tapahtumista, mutta se on eri asia kuin "hei mennäänkö yhdessä?" Tuo tapahtumista yleisesti kertominen ei ole kutsu.

Siis jos jonkun porukan yhteiseen viestiketjuun vaikka heitetään "keilausta tostaina klo 18" niin miksi ihmeessä se ei olisi kutsu? Pidätkö ihmisiä niin ilkeinä että viesti koskisi kaikkia muita paitsi juuri sinua?

Mulle kävi noin. Menin paikalle ja aika selvästi sain tuntea etten ollut kaivattu. Niinpä minäkään en enää mene minnekään ilman selvää kutsua.

Miten tämä ilmeni?

Tuollaisia on, ja jotkut eivät tule henkilökohtaisesti kutsuessakaan. Usein huonoja kokemuksia sosiaalisuudesta, kiusattuja, jne. 

Jos mä totean työpaikan kahvipöydässä, että olisi sauna/treffit/lounas vanhempieni kanssa, niin onko noi kaikki toteamukset myös kutsuja muille?

En näin ole tarkoittanut, enkä usko useimpien niin niitä ottavankaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hö. No tietysti pitää selkeästi ilmaista kutsu, halu saada toinen mukaan jne. Kyllä minäkin tapahtumakalenteria uudelle uudelta paikkakunnalta tulleelle työkaverille luettelin, kun kysyi itsenäisyyspäivän tapahtumista, mutta se on eri asia kuin "hei mennäänkö yhdessä?" Tuo tapahtumista yleisesti kertominen ei ole kutsu.

Siis jos jonkun porukan yhteiseen viestiketjuun vaikka heitetään "keilausta tostaina klo 18" niin miksi ihmeessä se ei olisi kutsu? Pidätkö ihmisiä niin ilkeinä että viesti koskisi kaikkia muita paitsi juuri sinua?

Olen eri, mutta en kyllä koe että ihmiset ovat ilkeitä jos he eivät halua kutsua minua. Jos joku tarkoittaisi tuota ilkeilynä, se menisi minulla yhtä ohi kuin kutsukin. 

Eli veikkaisin kuten muutkin että tyyppi on ehkä entinen koulukiusattu, on kokemusta ulkopuolisuudesta tai on nepsy. Minä ainakin olen jollain tapaa autistinen enkä tosiaankaan välttämättä ollenkaan ymmärrä tuollaista kutsuksi myös minulle. On monen monta asiaa jossa neurotyypilliset näkevät vain yhden tulkintatavan ja minä taas viisi vaihtoehtoa. Siinä sitä sitten yrittää arvata mikähän se niistä olisi näyttämättä sosiaalisesti kömpelöltä tai jotenkin idiootilta. Tai tosiaan voi olla niinkin että koko vihje tai asia ei rekisteröidy ollenkaan ja menee yli hilseen kokonaan. Tai kuten tälläisessä tapauksessa useimmin, jos olen epävarma oletan ilman mitään asian pähkimistä ettei minua haluta mukaan. Miksi haluaisi, koska olen outo ja tuntenut sen nahoissani niin pienestä kuin muistan. Ja miksi haluaisi kun on useampi kerta kun olen luullut minutkin haluttavan mukaan ja sitten aistinut ettei se muuten sittenkään tainnut olla niin ja luin vain väärin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

MInä olen näitä, jotka pitää erikseen kutsua. Jos kahvipöydässä jutellaan, että olis mikroautoilua keskiviikkona klo 19, niin mistä tiedän, että minun toivotaan olevan mukana? Mistä tiedän paikan, päivämäärän jne.? Koska tuo "olis mikroautoilua" voi varsin hyvin tarkoittaa sitäkin, että tuohon olisi mahdollisuus, mutta mitään ei ole sovittu.

Joten mielellään kiitos sanotaan selkeästi "Olen varannut meille koko porukalle Maken Mikronautoradan osoitteessa Ratakatu 2 keskiviikkona 11.12.2024 klo 19. Ei tarvitse etukäteen ilmoittautua, olkaa pääovella tuohon aikaan, autoilu maksaa 20 e/hlö ja maksu maksetaan paikan päällä. "

Sama muuten tuon hautajaiskutsun kanssa (viesti 2?) - jos puhelimessa kerrotaan epämääräisesti, että torstaina aamupäivällä kirkossa, niin jää vähän epäselväksi, että koska ja missä. Kunnon kutsu helpottaa ihmeesti.

 

Tuo riippuu varmaan siitä, kuinka läheiseksi koet vainajan. Jos hän olisi esim. yksi parhaista ystävistäsi tai isoäitisi, niin etkö olisi mennyt?

Mun mies on juuri tuollainen epämääräisesti viestijä. Tietenkin hän loukkaantuu, jos sanon etten saa selvää tarkoittaako sitä vai tätä, tai että kaverinsa ei välttämättä osaa lukea ajatuksiaan jos mies vastaa kutsuun "vois harkita". Hän vain kuvittelee, että kaikki vain tietää mitä hän tarkoittaa, vaikka viestisi kuinka epämääräisesti. Pätee muuhunkin kommunikaatioon, sanoo mitä sylki suuhun tuo ja olettaa että kaikki tietää että ei tarkoita sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On ylimielistä käytöstä, joka juontaa epävarmuudesta kuten moni muukin ylimielinen käytös. Odottaa että hänelle kuuluu antaa henkilökohtainen kutsu, erityiskohtelua. Ei ikinä itse ole se, joka kutsuu porukan kokoon.

Onpas kylmä ja tuomitseva tapa suhtautua ihmisiin. 

Ja totuudellinen. Tunnistitko itsesi? Olet ihan samalla tavalla aikuinen ihminen kuin muutkin. Kenen ajattelet olevan vastuullinen kysymään jokaisen henkilökohtaisesti mukaan? Vai kuuluuko ainoastaan sinulle tämä etuoikeus? Milloin olet itse toiminut näin?

Joku ihminen on nähnyt vaivaa ja suunnitellut yhteisen illanvieton, sinä istut valittamassa että pitää kutsu esittää juuri oikein että voit saapua paikalle

Ei kukaan ole velvollinen kutsumaan. Eikä m

Sama. Jos tilanteessa olisi yksikään, jota en haluaisi paikalle, en esittäisi kutsua minään yleisenä heittona, vaan henkilökohtaisesti tai sen ryhmän sisäisesti. Eipä mitään jos muutkin toimisivat näin. Mutta kun on huomannut ettei kaikki toimi noin, vaan saatetaan puhua tuollaisia, vaikka joku jota ei paikalle haluta on läsnä ja jotenkin oletetaan että hän ja muut ei-kutsutut tajuavat sanomattakin ettei heitto koske heitä. Kun en aina tiedä kuka kuuluu ja mihin porukkaan milloinkin niin työpaikalla tai muissa isommissa ryhmissä odotan tietenkin jotain ns. virallisempaa tiedonantoa tai selkeästi myös minulle osoitettua kutsua. Vaikka vain nykäisyä hihasta käytävällä tai jotain sellaista että  kaikkien ollessa paikalla osoitetaan sanavalinnoin juttelun koskevan myös kaikkia.

Tottakai olisi hyvä esittää asia niin että se olisi kutsuntapainen, ja hyvissä ajoin ettei mukaan halukkaat järjestä mitään muuta menoa kun on se firman H-hetki.

Tuo maininta, olisi tapahtuma-X, kuulostaa ihan vain jonkun heitolta että tuommoinenkin aktiviteetti on olemassa, ilman että se olisi mikään "mennäänkin koko porukka sitten tuonne aktiviteettiin torstaina" juttu.

Vierailija kirjoitti:

"

Sama muuten tuon hautajaiskutsun kanssa (viesti 2?) - jos puhelimessa kerrotaan epämääräisesti, että torstaina aamupäivällä kirkossa, niin jää vähän epäselväksi, että koska ja missä. Kunnon kutsu helpottaa ihmeesti.

Tuskinpa hautajaiskutsu kerrotaan noin epämääräisesti?! Tämä tyyppi halusi sen kirjallisena, vaikka kaikki varmasti kerrottiin puhelimessa, eli turhaa työtä soittajalle. Jos joku todella esittää kutsun epämääräisesti, voi kysellä lisää puhelimessa ja kirjoittaa tiedot itselleen ylös. 

Vierailija kirjoitti:

Tottakai olisi hyvä esittää asia niin että se olisi kutsuntapainen, ja hyvissä ajoin ettei mukaan halukkaat järjestä mitään muuta menoa kun on se firman H-hetki.

Tuo maininta, olisi tapahtuma-X, kuulostaa ihan vain jonkun heitolta että tuommoinenkin aktiviteetti on olemassa, ilman että se olisi mikään "mennäänkin koko porukka sitten tuonne aktiviteettiin torstaina" juttu.

Mennään koko porukka tuonne aktiviteettiin ei ole sellainen kutsu, jonka ymmärtäisin tarkoittavan minua. Lähtökohtana porukka tarkoittaa joitain muita ihmisiä, eikä minua.

Minä oletan ettei minua toivota mukaan, ellei minua erikseen pyydetä. Itse asiassa sittenkin epäilyttää, pyydetäänkö vain siksi että satuin olemaan läsnä eikä kehdattu olla pyytämättä, toivoen että en kuitenkaan tule.

ei kaikkia kiinnosta hengata vapaa-ajalla työporukan kanssa. Työkaverit ovat ihan kivoja, mutta heitä näkee jo töissä ihan tarpeeksi ja työkaverit tunnetaan vain sen takia, että satutaan työskentelemään samassa paikassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hö. No tietysti pitää selkeästi ilmaista kutsu, halu saada toinen mukaan jne. Kyllä minäkin tapahtumakalenteria uudelle uudelta paikkakunnalta tulleelle työkaverille luettelin, kun kysyi itsenäisyyspäivän tapahtumista, mutta se on eri asia kuin "hei mennäänkö yhdessä?" Tuo tapahtumista yleisesti kertominen ei ole kutsu.

Siis jos jonkun porukan yhteiseen viestiketjuun vaikka heitetään "keilausta tostaina klo 18" niin miksi ihmeessä se ei olisi kutsu? Pidätkö ihmisiä niin ilkeinä että viesti koskisi kaikkia muita paitsi juuri sinua?

Kun ne porukat esim. töissä vaan tuntuu usein jakautuvan hiljaisiin kuppikuntiin ja osa on ihan oikeasti niin törttöjä että puuhaavat niitä kuppikuntiensa keskinäisiä tapaamisia yleiseen ääneen. Pienempien kuppikuntien muodostumisessa ei ole minusta mitään pahaa ja pidän sitä ihan luontaisena, mutta juuri niiden takia en osaa tarttua vaikka siellä kahvihuoneessa yleisesti ilmoille heitettyyn tapaamispohdintaan. Kun on niitä kertoja kun se koskee kaikkia ja sitten niitä kertoja että se on lähinnä ollut pienemmän porukan juttu mitä nyt vaan on satuttu sopimaan isoon ja epämääräiseen ääneen muidenkin kuullen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"

Sama muuten tuon hautajaiskutsun kanssa (viesti 2?) - jos puhelimessa kerrotaan epämääräisesti, että torstaina aamupäivällä kirkossa, niin jää vähän epäselväksi, että koska ja missä. Kunnon kutsu helpottaa ihmeesti.

Tuskinpa hautajaiskutsu kerrotaan noin epämääräisesti?! Tämä tyyppi halusi sen kirjallisena, vaikka kaikki varmasti kerrottiin puhelimessa, eli turhaa työtä soittajalle. Jos joku todella esittää kutsun epämääräisesti, voi kysellä lisää puhelimessa ja kirjoittaa tiedot itselleen ylös. 

Miksi ihmeessä ei kykene laittamaan faktoja tekstarina? Jo minulle nyt soitettaisiin, että serkku on kuollut ja hautajaiset on joulun jälkeen perjantaina, niin en välttämättä osaisi hämmennykseltä kirjata kaikkea muistiin. Olisin ihmeissäni, kun viikko sitten tavattiin ja suruissani siitä, että kuoli yllättäen. Fiksu soittaja oivaltaa tämän ainakin vanhempien ihmisten kanssa, koska vaikka siinä soittaessa tuntuu kovin selkeätä, niin soiton jälkeen jää miettimään, että sanoiko se että kappelissa vai sittenkin kirkossa ja oliko se varmasti klo 11, kun samalla juteltiin siitä, että asemalta pääseee kyllä taksilla, jos juna on ajoissa jne.

Lisäksi minä en aina ole kynän ja paperin äärellä, jossain kaupan kassajonossa ei paljoa kirjoitella.

Meillä oli pikkujoulut pari viikkoa sitten. Käytävillä kuulin, että jotkut ovat menossa ennen sitä "Ellan" luo ja jotkut ovat menossa läheiseen kuppilaan. Ajattelin, että en mene kumpaankaan, koska kukaan ei pyytänyt. Edellisenä iltana sain viestin, jossa sanottiin, että kaksi kaveria ovat menossa toiseen baariin ja seuraan saa liittyä. Menin sitten heidän kanssaan ja pyysin myös yhtä kaveria mukaan.

Hautajaisongelmaiset omaan ketjuun, aloituksessa puhutaan elävistä ihmisistä, jotka tosin saattavat olla aivokuolleita mutta silti elossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

MInä olen näitä, jotka pitää erikseen kutsua. Jos kahvipöydässä jutellaan, että olis mikroautoilua keskiviikkona klo 19, niin mistä tiedän, että minun toivotaan olevan mukana? Mistä tiedän paikan, päivämäärän jne.? Koska tuo "olis mikroautoilua" voi varsin hyvin tarkoittaa sitäkin, että tuohon olisi mahdollisuus, mutta mitään ei ole sovittu.

Joten mielellään kiitos sanotaan selkeästi "Olen varannut meille koko porukalle Maken Mikronautoradan osoitteessa Ratakatu 2 keskiviikkona 11.12.2024 klo 19. Ei tarvitse etukäteen ilmoittautua, olkaa pääovella tuohon aikaan, autoilu maksaa 20 e/hlö ja maksu maksetaan paikan päällä. "

Sama muuten tuon hautajaiskutsun kanssa (viesti 2?) - jos puhelimessa kerrotaan epämääräisesti, että torstaina aamupäivällä kirkossa, niin jää vähän epäselväksi, että koska ja missä. Kunnon kutsu helpottaa ihmeesti.

Ja mielellään soittajalle ymmärrystä siitä, että toinen ei välttämättä ole pöydän ääressä kynä ja paperia esillä valmiina kirjoittamaan tiedot samantien muistiin. Ihan liikaa kuvitellaan, että lapsia päiväkodista hakevalla olisi mahdollisuus ryhtyä tekemään muistiinpanoja, kun lapsilla on selkeä mielipide seuraavasta etapista eli ruokapöytään ja äkkiä.

Onko se tekstarin laittaminen oikeasti niin hankalaa, ettei sitä voi tehdä? Kun minulle soitetaan, että Kalle kuoli, hautajaiset on kahden viikon päästä torstaina klo 13, niin en ole ollenkaan varma, onko tuo kutsu vai toteamus, kun paikkakunnalla, jossa on vain yksi kirkko/kappeli. Tekstari kertoisi, että olen tervetullut.

Kerran erehdyin luulemaan, että soitto entisen naapurin kuolemasta oli samalla kutsu. Järjestin töistä vapaata, hankin kukat - ja huomasin olevani ainoa perheen ulkopuolinen. Tilanne oli outo, mutta osasin sentään kieltäytyä muistotilaisuudesta, johon en selkeästi ollut lainkaan tervetullut. Ei pidä kysyä, koska hautajaiset ovat, koska pelkkä ajankohdan kertominen ei ole kutsu!

Vierailija kirjoitti:

Hautajaisongelmaiset omaan ketjuun, aloituksessa puhutaan elävistä ihmisistä, jotka tosin saattavat olla aivokuolleita mutta silti elossa.

Ongelmahan on sama, vain konteksti eri. Elossaoleva ei tiedä, onko kutsuttu vai ei.

Eikö teillä ole töissä koskaan kukaan kuollut ja olette miettineet, mennäkö hautajaisiin vai ei.