Mikä on ns henkinen kotimaasi/maanosasi?

Vierailija kirjoitti:

Pohjois-Italia tai ehkä Skotlanti. Molemmista löytyy kauneutta. Toisaalta Italiassa olis ehkä mulle liian kuuma ja Skotlannissa liian kylmä. Ihmiset ja kulttuuri kiinnostaisivat.

Pohjois-Italiassa ei ole ollenkaan kuuma. Kesällä muutama viikko 30 astetta hyvinä vuosina mutta esim tämä vuosi on ollut suorastaan kylmä, 30 astetta saavutettiin vasta heinäkuussa ja syyskuussa oli enää 15-18 astetta!

Terkut Piemontesta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itseäni yllätti, Puola. Olen asunut Puolassa n. 2 vuotta, tulin takaisin tänne Suomeen, mutta en vain saa enää kiinni tästä suomalaisuudesta. Maaliskuussa lähden takaisin. Ehkä palaan, ehkä en. Aika näyttää.

Mikä siellä tuntui omalta? En tiedä Puolasta paljoakaan.

 

Vaikea pukea sanoiksi. Jotenkin oma sielu lepää siellä ollessa ja voin henkisesti hyvin. Ihmiset, ympäristö ja yhteenkuuluvaisuuden tunne, vaikka olenkin ns. ulkopuolinen. Nytkin tulee hymy, kun ajattelen, että vielä reilu 3kk, pääsen palaamaan sinne (työn perässä). 

Helvetti

Tuntuu, että Suomi on ollut mulle maailman sopivin paikka. Olen joskus miettinyt, että muuallekin syntyneenä varmaan kokisin olevani henkisesti suomalainen.

Olen hiljainen erakko, rakastan sitä ettei julkisissa tarvitse jutella tuntemattomille. Tarvitsen ympärilleni paljon omaa tilaa, en mielelläni kosketa vieraita ihmisiä. Nautin miedoista mauista ja yksinkertaisista raaka-aineista, jotka voi kasvattaa itse. Hämärä tuntuu rauhoittavalta, auringonpaiste liian kirkkaalta. Pidän vakavuudesta mutta myös vakavasta huumorista kaurismäkeläiseen tapaan. Inhoan kuumaa ja tukalaa säätä, pieni pakkanen on paljon parempi... no, saunasta en pidä, koska sielläkin on kuumaa. Hiihtäminenkin on ihan parasta.

Suomen lisäksi saattaisin viihtyä Norjassa, mutta toisaalta pelkään korkeita paikkoja.