Uusperhe kuvioista kysymys?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku meinaa ettei aikuistumassa olevat lapset tarvitse isäänsä, voi luoja. Ainoastaan kakkoskierroksen sinappikoneille pitäisi olla pappaisänä.

Kyllä aikuistumassa oleva lapsi tarvitsee isäänsä, mutta tarvitsemista ei kuulu näyttää halveksunnullall, tai jääkapista ruokien syömisellä tai rynnimällä sisään ilman etukäteisilmoitusta. Käytöstavat kuuluvat kaikille. 

Miksi lapset tulevat käymään? Koska haluavat nähdä isäänsä, ja vastaavasi olettavat että isä haluaa nähdä heitä. Eikö näin ole? Lapsi tulee tapaamaan tärkeää ja rakasta vanhempaansa. Avioerolapset ovat monesti eri lailla rikki kuin ydinperheessä kasvaneet ja tarvitsisivat vanhempaa. Eiköhän tuo käytös ole ollut normi ennen kuin nainen muutti kotiin. Käykää säännöt s

Tämä ei kyllä käynyt ilmi ap:n kirjoituksesta missään vaiheessa. Ja jos tulevat, lapsuudenkoti on heille rakas? Isä tulee myöhemmin kotiin? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku meinaa ettei aikuistumassa olevat lapset tarvitse isäänsä, voi luoja. Ainoastaan kakkoskierroksen sinappikoneille pitäisi olla pappaisänä.

Kyllä aikuistumassa oleva lapsi tarvitsee isäänsä, mutta tarvitsemista ei kuulu näyttää halveksunnullall, tai jääkapista ruokien syömisellä tai rynnimällä sisään ilman etukäteisilmoitusta. Käytöstavat kuuluvat kaikille. 

Miksi lapset tulevat käymään? Koska haluavat nähdä isäänsä, ja vastaavasi olettavat että isä haluaa nähdä heitä. Eikö näin ole? Lapsi tulee tapaamaan tärkeää ja rakasta vanhempaansa. Avioerolapset ovat monesti eri lailla rikki kuin ydinperheessä kasvaneet ja tarvitsisivat vanhempaa. Eiköhän tuo käytös ole ollut normi enn

 

minä ymmärsin, ettei kukaan ole kotona, kun he tulevat. Siksi kukaan ei ole sanomassa, mitä jääkaapista saa syödä. 

Silti käytöstavat vaaditaan nuoriltakin. Ei edes kotona asuvan kuulu syödä muiden ruokia.

 

Vierailija kirjoitti:

Minulla on biologinen aikuinen poika, jolla oli tapana tulla luokseni ja penkoa tavaroitani. Otin häneltä avaimet pois. Aikuisella on aikuisen vastuut.

Olem av:lla huomannut nurinkurisen asenteen: jos jollain om lapsia, niin ne lapset tulevat aina ja kaikessa ensin. Kerrankin eräässä uusperhekeskustelussa mies tuli lapsineen tämän naisen luo. ketjussa oltiin sitä mieltä, että naisen pitäisi muuttaa pois _omasta_  kodistaan, koska ei tykännyt miehen lapsista. Wtf.

Muistan tuon ketjun. Täysin käsittämätöntä ehdottaa, että ap:n pitää muuttaa 100 % itse omistamastaan asunnostaan pois sen vuoksi, että miehen lapset voisivat tulla käymään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku meinaa ettei aikuistumassa olevat lapset tarvitse isäänsä, voi luoja. Ainoastaan kakkoskierroksen sinappikoneille pitäisi olla pappaisänä.

Kyllä aikuistumassa oleva lapsi tarvitsee isäänsä, mutta tarvitsemista ei kuulu näyttää halveksunnullall, tai jääkapista ruokien syömisellä tai rynnimällä sisään ilman etukäteisilmoitusta. Käytöstavat kuuluvat kaikille. 

Miksi lapset tulevat käymään? Koska haluavat nähdä isäänsä, ja vastaavasi olettavat että isä haluaa nähdä heitä. Eikö näin ole? Lapsi tulee tapaamaan tärkeää ja rakasta vanhempaansa. Avioerolapset ovat monesti eri lailla rikki kuin ydinperheessä kasvaneet ja tarvitsisivat

Mitä muiden ruokia? Onko teillä erikseen ruuat jääkaapissa? Meillä ne on yhteisiä, ja lisää ostetaan kun joku loppuu. Muutenkin, haistan nyt pientä liioittelun makua tässä jutussa; hunnilauma käy ryöstämässä ja sikailemassa talossa aina kun ap ja mies ovat poissa. Alunperin taisi mennä niin että päiväkotieväät oli syöty ja someen laitettu joku ihan normaali kuva. Oletan että eväitä ei oltu erikseen kielletty syömästä. Oletan että ap:tä eniten kirvelee että love live laugh -tarralle on vinosti hymyilty. Kaikki tekee niin.

Vierailija kirjoitti:

Talo jossa taas asumme on tosiaan näiden aikuisten lasten nuoruudenkot

 

kun uusperhettäaletaan perustamaan, niin ensimmäinen sääntö: uusi yhteinen koti. Ei kummankaan vanhaan kotiin. Tällä säännöllä teilläkin olisi helpompaa.

Uudessa yhteisessä kodissa ei sitten ole yllättäen enää tilaa näille vanhemmille lapsille. 

Miten tällaiset asiat VOI tulla yllätyksenä uusille naisille? Palstat väärällään samaa valitusta, mutta kun minun uniikki tilanne ja upea mies ja ihanat lapset ja miehen inhottavat lapset ja yleensä vielä hullu ex-vaimo.

Miksi laitatte itsenne siihen helvettiin?

SE.EI.TOIMI. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minut nimenomaan pyydettiin asumaan tähän taloon ja olen maksanut kustannuksia siitä lähtien, kun tein päätöksen muuttaa yhteen mieheni kanssa. Paljon oli jo silloin alussa keskustelua missä asuisimme, mutta silloin vielä lapset oli viittä vaille täysikäisiä ja päädyimme siihen, että muutetaan yhteen tähän omakotitaloon. Minä siinä vaiheessa möin oman kaksion pääkaupunkiseudulla ja nämäkin rahat osittain olen sijoittanut tähän taloon. Mielestäni minulla on oikeus sanoa tämän talon asioista ihan yhtä paljon kuin miehelläni ja näillä aikuisilla lapsilla taas ei enää ole sanavaltaa sääntöihimme, tapoihimme tai esimerkiksi sisustukseemme. He ovat toivottuja vieraita, jos osaavat käyttäytyä ja näyttävät hyvää mallia lapsillemme, eli heidän nuorille puolisisaruksilleen. Tähän mennessä näin ei kuitenkaan ole ollut, vaan jopa nämä meidän taaperot osaa paremmin huolehtia omista jäljistään yms kuin nämä aikuiset ihmiset ja en

Kai nimesi on papereissa josta käy ilmi kuka talon omistaa?

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei ole mitään tietoa milloin marssivat kylään. Eli aina pitäisi kaapissa olla merkittynä huomisen makaronilaatikkoon, huomisen eväät, illan naksut leffailtaa yms. Kiireisessä arjessa, kun käyn kaupassa töiden jälkeen ja lähden asioille ja palaan illalla vain toteamaan, että yllätys nämä lapset ovat ilmestyneet meille ja syöneet kaapin tyhjäksi ja keittiö on taas sen näköinen herättää se tosiaan miettimään pitäisikö vaan valmiiksi jo valmistaa kasa ohjelappuja jääkaappiin ja keittiöön.

Ja samalla tulee mieleen, että ei tämä kyllä tunnu kodilta. Pois on päästävä, sen ovat saaneet aikaan nämä aikuiset ihmiset joille olen lukuisia kertoja asiasta sanonut ja isänsä on heille asiasta huutanut, vaikka kovin rauhallinen mies on. Ollaan ihan loppu siihen ettei heillä sääntöjä ole ja alkaa jo tuntua siltä, että ihan tahallaan tekevät mitä tekevät.

 

Miksi heillä on enää avaimet teille jos käytös on tuollaista eikä puhe mene jakeluun?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei ole mitään tietoa milloin marssivat kylään. Eli aina pitäisi kaapissa olla merkittynä huomisen makaronilaatikkoon, huomisen eväät, illan naksut leffailtaa yms. Kiireisessä arjessa, kun käyn kaupassa töiden jälkeen ja lähden asioille ja palaan illalla vain toteamaan, että yllätys nämä lapset ovat ilmestyneet meille ja syöneet kaapin tyhjäksi ja keittiö on taas sen näköinen herättää se tosiaan miettimään pitäisikö vaan valmiiksi jo valmistaa kasa ohjelappuja jääkaappiin ja keittiöön.

Ja samalla tulee mieleen, että ei tämä kyllä tunnu kodilta. Pois on päästävä, sen ovat saaneet aikaan nämä aikuiset ihmiset joille olen lukuisia kertoja asiasta sanonut ja isänsä on heille asiasta huutanut, vaikka kovin rauhallinen mies on. Ollaan ihan loppu siihen ettei heillä sääntöjä ole ja alkaa jo tuntua siltä, että ihan tahallaan tekevät mitä tekevät.

 

Tulee liian hyvä juttu Av:lle. Kaiken ytimessä on seinätarra. Kukaan, ei kukaan miettisi keskustelupalstalla miksi joku niille nauraa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Talo jossa taas asumme on tosiaan näiden aikuisten lasten nuoruudenkot

 

kun uusperhettäaletaan perustamaan, niin ensimmäinen sääntö: uusi yhteinen koti. Ei kummankaan vanhaan kotiin. Tällä säännöllä teilläkin olisi helpompaa.

Uudessa yhteisessä kodissa ei sitten ole yllättäen enää tilaa näille vanhemmille lapsille. 

Miksi omillaan asuville täysi-ikäisille pitäisi olla tilaa? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Talo jossa taas asumme on tosiaan näiden aikuisten lasten nuoruudenkot

 

kun uusperhettäaletaan perustamaan, niin ensimmäinen sääntö: uusi yhteinen koti. Ei kummankaan vanhaan kotiin. Tällä säännöllä teilläkin olisi helpompaa.

Uudessa yhteisessä kodissa ei sitten ole yllättäen enää tilaa näille vanhemmille lapsille. 

Miksi omillaan asuville täysi-ikäisille pitäisi olla tilaa? 

Eipä monesti olekaan. Sillä tavalla pääsee kätevästi eroon tässä tapauksessa. Ihmisestä voi olla kivaa jos on vanha kotitalo ja vanha huonekin siellä. Aina niin ei tietenkään ole, vaan muutetaan pienempään. Ja tässä tapauksessa tietenkään ap:llä ole pienintäkään tarkotusta että miehen lapsilla olisi kivaa. 

Ehkä tosiaan eniten loukkaa se, että kovasti näistä nuorista olen välittänyt ja tehnyt uhrauksia heidän eteensä, esim nyt muutto tänne silloin alussa. Vaihtoehto oli myydä talo heti ja muuttaa uuteen, mutta minusta heillä olisi mennyt liikaa uusiksi. Olen myös heidät halunnut reissuille mukaan, osallistunut tietysti kustannuksiin ja kokenut, että meillä on ihan hyvät välit. Ja sitten kuitenkin jotenkin hyväksikäyttävät välinpitämättömästi kiltteyttäni ja selvästi eivät välitä pätkääkään mitä aiheuttavat isälleen, minulle, pienille sisaruksilleen ja parisuhteellemme. Se on totta, että taustalla varmaan puhuu jonkinlainen lapsuuden/nuoruuden trauma, siihen minä täysin syytön ja toisaalta olen sitä mieltä, että jos ei suhteesta mitään tule on lapsenkin etu jatkaa eri teillä. Ehkä nämäkin nuoret sen joskus ymmärtävät.

Ja kyllä paljon olen miettinyt tulevaa, kun taaperot kasvavat, tulee lapsenlapsia ja tätiä ja setiä. Tällä hetkellä on vaan vaikeaa edes kuvitella mitä sellainen olisi, kun näitten nuorten puolelta välinpitämättömyys on niin suurta. Olen keskittynyt lähinnä hyvinvointiini ja niihin asioihin jotka tuottavat iloa elämään, enkä tuhraa enää aikaa ja energiaa negatiivisiin asioihin, esimerkiksi tähän. Ehkä tulevaisuudessa he kasvavat ja ymmärtävät mitä ovat tehneet, mutta se tuntuu olevan valovuosien päässä ja joskus koen ettei sellaista päivää tulekaan. Eli on vaan elettävä päivä kerrallaan ja otettava vastaan mitä tulee. Eihän kukaan tosiaan tiedä huomisesta, on vaan elettävä niin että voi itseään katsoa peilistä ja yritettävä myös kasvattaa lapsensa niin, että he tietävät oikea naama väärän eron.

Ja mitä tulee niihin tekstitaluihin. Lähinnä kyse esimerkiksi sellaisista kehyksistä missä sanotaan nyt vaikka sisko tai rakas ja kuvassa joku tärkeä kuva. Lisäksi on teetetty eräs itselle tärkeä jo edesmenneen perheenjäsenen tekemä teksti seinälle tauluksi. Niin eipä nuoret taida tietää tekstin alkuperää ja tarinaa, mutta syytä naureskelulle en näe. Koen ne hyvin henkilökohtaiseksi ja en jaa perhettäni missään somessa, enkä halua ulkopuolisten pääsevän niin lähelle sitä syvintäni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Talo jossa taas asumme on tosiaan näiden aikuisten lasten nuoruudenkot

 

kun uusperhettäaletaan perustamaan, niin ensimmäinen sääntö: uusi yhteinen koti. Ei kummankaan vanhaan kotiin. Tällä säännöllä teilläkin olisi helpompaa.

Uudessa yhteisessä kodissa ei sitten ole yllättäen enää tilaa näille vanhemmille lapsille. 

Miksi omillaan asuville täysi-ikäisille pitäisi olla tilaa? 

Eipä monesti olekaan. Sillä tavalla pääsee kätevästi eroon tässä tapauksessa. Ihmisestä voi olla kivaa jos on vanha kotitalo ja vanha huonekin siellä. Aina niin ei tietenkään ole, vaan muutetaan pienempään. Ja tässä tapauksessa tietenkään ap:llä ole pienintäkään tarkotusta että miehen lapsilla olisi kivaa.&n

Siis miksi nyt on niin iso osa ongelma, ettei parikymppiselle, omassa asunnossaan jo asuvalle ole varattu omaa huonetta vanhempansa luona?

En itse tiedä, mitä ihmettä olisin sen ikäisenä tehnyt vanhempieni luona olevalla omalla huoneella, kun minulla oli jo oma vuokra-asunto. Enkä koe, että minusta olisi "hankkiuduttu eroon", kun poismuutettua huonettani ei museoitu, vaan laitettiin muuhun käyttöön.

Vanhempieni luona vieraillessa istuttiin yhdessä joko keittiössä tai olkkarissa, juotiin kahvia ja juteltiin. En tiedä miksi olisin mennyt heidän luokseen vain vetäytyäkseni johonkin omaan huoneeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Talo jossa taas asumme on tosiaan näiden aikuisten lasten nuoruudenkot

 

kun uusperhettäaletaan perustamaan, niin ensimmäinen sääntö: uusi yhteinen koti. Ei kummankaan vanhaan kotiin. Tällä säännöllä teilläkin olisi helpompaa.

Uudessa yhteisessä kodissa ei sitten ole yllättäen enää tilaa näille vanhemmille lapsille. 

Miksi omillaan asuville täysi-ikäisille pitäisi olla tilaa? 

Eipä monesti olekaan. Sillä tavalla pääsee kätevästi eroon tässä tapauksessa. Ihmisestä voi olla kivaa jos on vanha kotitalo ja vanha huonekin siellä. Aina niin ei tietenkään ole, vaan muutetaan pienempään. Ja tässä tapauksessa tietenkään ap:llä ole pienintäkään tarkotusta että miehen lapsilla olisi kivaa.&n

Voi hyvänen aika. Vanhemmt ei saa muuttaa koskaan pienempään, koska lapselle tulee paha mieli, ettei enää ole omaa huonetta? 

 

Kyllä nykypolvi vetää normaaleista asioista herneet nenään.

Ei käy ihan täysillä tuon aikaisemman kirjoittaja, jonka mielestä lapsuuskodissa pitäisi olla aina huone aikuisille lapsille.

Ap ei ole vielä vastannut kysymykseen miksi aikuisilla, huonosti käyttäytyvillä lapsilla on avaimet ap:n kotiin?

Jos nuo on jo nyt noin hankalia, niin muuttakaa tosiaan toisaalle. Uuden asunnon avaimia ette anna heille ollenkaan. Oikeastaan kannattaa uuden asunnon etsinnässä miettiä jo tulevaisuuttakin. Jos teillä on varaa, niin hankkikaa paritalo tai kaksi vierekkäistä asuntoa, jotka on yhdistetty toisiinsa. Toinen puoli on pyhitetty omalle väelle ja vieraat käyvät vain toisella puolella, joka on sisustettu tylsästi sitä ajatellen, eikä keittiössä ole kuin kahvitarpeet yms. Vierashuone voi olla. Ei mitään särkyvää eikä yksityistä ja helposti siivottavat pinnat, koska kohta siellä juoksee lapsenlapsia. 

"Välillä myös jakavat sisältöä, jossa ikäänkuin naureskellaan jollekin sisustus ratkaisullemme, esim tekstitauluille "

Onko tekstitaulu jollekin ihan tietoinen sisustusratkaisu? Olen luullut niiden päätyvän seinille vain niillä joille sisustuksella ei ole mitään väliä.

Kuka ne lapset kutsuu kylään ja miksi? Keskustelet lasten isän kanssa ja pidätte kiinni talon säännöistä? Tai ihan vaan kiellät ja lopulta suutut?

Vierailija kirjoitti:

Kuka ne lapset kutsuu kylään ja miksi? Keskustelet lasten isän kanssa ja pidätte kiinni talon säännöistä? Tai ihan vaan kiellät ja lopulta suutut?

Minä ymmärsin aikaisemmasta, että lapset vain kävelevät sisään jääkaapille. Ei heitä kukaan kutsu.