Onko kukaan muu samoissa ajatuksissa? Ihmisillä on liian kiire!
En tiedä onko vain Etelä-Suomen vitsaus, mutta ihmiset ahnehtii ihan liikaa tekemistä. Työpaikalla venytään ja joustetaan ja tehdään ilmaistä lisätyötä kotona illalla ja yöllä tunnollisuuden ja kunnianhimon takia.
Harrastuksia ahnehditaan koko vapaa-aika täyteen ja jokaiselle perheenjäsenelle oman kiinnostuksen mukaan.
Kodin on oltava täydellinen ja siivous-puunaus-silityshommaan käytetään sitten tunteja jostain. Harva nukkuu tarpeeksi, viimeistään TV tai netti syö sitten lepoaikaa. Ja aivot ylivireinä ei uni tule ja kierre sen kun pahenee :(
Kukaan ei enää osaa olla pysähtyneenä, istua alas ja jutella vaikka kumppaninsa kanssa päivän tapahtumista. Ollaan sellaisessa " en mä vaan pysty enkä osaa olla tekemättä jotain koko ajan" oravanpyörässä että hirvittää. Mitä kamalaa oikein tapahtuu jos on yhden tunnin päivässä tekemättä mitään? Mistä se vimma haluta aina vaan enemmän kuin tulee?
Ei ihme että mielenterveysongelmat lisääntyy koko ajan kun ihmiset palaa loppuun.
Kommentit (13)
hamutaan kaikkea maallista ympärilleen ja sitten ei ole aikaa tärkeimmälle, eli lähi ihmisille.
Aikuinen voi valita, kuinka kiireiseksi elämänsä tekee. Lapsi ei voi.
jutellaan pätkittäin sitä sun tätä, hörpätään kahvit lisukkeineen, perheen äiti säntäilee edestakaisin keittiön, lasten ja minkätahansa muun väliä...
Lähdön jälkeen mietin, että ehdittiinkö edes silmiin katsoa.
Ahdistaa melkein juttellakin heidän kanssaan, aina on kiire. Viikonloppuisin on minuuttiohjelma arki-illoista puhumattakaan. Jos kylässä haluaisit käydä, niin tällä hetkellä ehkä maalis-huhtikuussa on vapaitaviikonloppuja ( eikä tämä ole edes vitsi!) Toisessa perheessä taas lasten harrastukset vie kaiken vapaa-ajan ja äiti on käytännössä pelkkä organisaattori-taksikuski. Isä matkustaa viikoittain eikä osallistu arkeen juuri ollenkaan. Mielenkiintoista nähdä kasvaako lapsista näissä perheissä tasapainoisia aikuisia vai iskeekö kapina jossain vaiheessa. Vai käykö vaan niin että sama meneminen jatkuu sukupolvesta toiseen..
meillä ei yleensä ole kiire. No, joskus tietysti on, mutta keskimäärin ei ole.
Ihan helsinkiläisiä ja akateemisia työssäkäyviä olemme.
olen liiankin laiska, välillä sais olla vähän enemmän kiire.
Olenkin siksi yhteiskuntaan soputumaton. Ajattelija ja muiden mielestä saamaton.
Toisten pitää koko ajan tehdä jotain ja yöuneksi riittää 4 tuntia. Toiset taas rentoutuvat siten etteivät tee mitään.
Mies tekee lyhennettyä työpäivää, että jäisi aikaa enemmän olla perheen kanssa (meillä on 4 lasta). Itse pidän myös visusti huolen siitä, että teen töitä juuri sen veran kuin mistä saan palkan.
Harrastuksia ei meillä aikuisilla ole, kolme pienintä lasta harrastaa kerran viikossa partiota, isommalla on enemmän omia menoja ja harrastuksia. Viikonloppuisin nukutaan pitkään, haahuillaan yöpuvuissa puoleen päivään, jos siltä tuntuu. Syödään yhdessä päivälliset ja iltapalat, jutellaan niitä näitä. Tv:tä katsellaan valikoidusti yhdessä; meillä on yksi ainoa tv olohuoneessa ja yksi ainoa tietokone viereisessä työhuoneessa, joten isompaakin murkkua tapaa kiitettävän paljon, kun hänen on pakko tulla muun perheen keskuuteen...
En tiedä, eletäänkö me jotenkin "köyhempää" elämää, kun ei ole kiirusta mihinkään. Kivaa meillä silti on.