Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle

Joskus ihmissuhteissa voi tulla kirkkaita hetkiä, joiden aikana näkee asiat sellaisina kuin ne ovat, ilman ruusunpunaisia laseja. Silloin voi ymmärtää, miksi jokin ihmissuhde toimii vain jollain muulla kuin arkielämän tasolla. Arjessa rajat tulevat vastaan nopeasti puolin ja toisin, vaikka ulkoisia rajoja ja rajoitteita ei olisikaan.

Kissa olis kyllä kiva nähdä. 

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi pyydetään silloin, jos on ollut ilkeä ja tökerö tarkoituksella. Jos on ollut rehellinen ilman ilkeitä tarkoitusperiä ja toinen on herkkä lumihiutale, niin se on elämää, missä ei ole anteeksipyydeltävää.

Tämä! Fiksu ihminen selvittää sotkunsa irl.

Hyvää yötä L 🧡

J

Anteeksi

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi

Sano keneltä pyydät, niin auttaa asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi

Mistä hyvästä? 

Riettaalle ja rehevälle emännälle kunnon hali.

Nallekarhu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ahistaa. Työviikko ja hiukan meidän välit. 

Mikä meidän väleissä ahdistaa? Haluatko ne viileämmäksi vai lämpimämmäksi? Mä haluaisin rennoksi ja luottavaiseksi. Ne hetket kun sä olet osoittanut mulle tukea ja ollaan oltu rehellisesti kaksi ihmisistä ilman mitään kuoria ja showta, ne jää mun mieleen.

Tää on ihanasti kirjoitettu. Lämpimämmiksi, mut välillä tuntuu, ettei meinaa kestää, sydän pakahtuu ja sit tulee sellainen olo, et tarvii hengitystilaa. Miten sulla?

Aika sama. Vaistoan sen, kun toinen aaltoilee noin ja aaltoilen itsekin. Normaaliksi, etäiseksi, perus-kaveriksi mä en pysty palaamaan varmaan koskaan. Koska ei me olla oltu sellasia tyyliin ikinä. En pysty ajattelee niitä hyviä hetkiä kun tulee sietämätön olo, siitä et kaikki on epävarmaa eikä pysty etenemään. Samalla en pysty kääntää asioita takaisin. On vaan tää aaltoileva välitila, ja tuntuu et ei olis enää sanoja vaan pelkkä kehon kieli millä mä haluaisin ratkaista tän, ja se saa mut turhautuu ja pakahtumaan. 

Hyvää yötä ihanimmalle.

Kalle

Käväisit mieleni vieressä lepäämässä kun maa oli valkoinen. Nojasit ikävästä veistettyyn olkapäähäni, kaikki kävi niin äkkiä kuin lumiperhonen joka sai tuulesta voimansa, sinä olit. Lasken päiviä jotka versoavat aamun tunneista, öisin katselen tähtiä, tällä kertaa lumi ei jäänyt maahan, en enää löytänyt sun jälkiä.

Hyvää yötä, sen tulin sanomaan. Ja ehdin vähän lukea. Voisin lähteä täältä langasta heti. 

Ja mä olisin ollut ihan ok. Ihan ok kaiken kanssa. Antanut sun edetä elämässä. Kaikki olisi vaan lipunut eteenpäin. Ellet sä olisi lohduttanut mua niin, miten teit. se muutti kaiken. Tiedät sen itsekin. Se muutti kaiken. Se meidän keskustelu, miten sä puhuit mulle, mä kuulin sen sun äänestä. Miten sä välität. Mä kuulin sun tunteet. Sen jälkeen musta on tullut tällainen palstamaanikko, koska mun mielenrauhani säilytti se et mä ajattelin että sulla ei niitä tunteita ole. 

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi

Annettu on. 💗🙏🏽

Voi miten tuttuja teemoja. Mut en ollut mä, vaik ois voinut, ja hänhän tuskin täällä on.

Voihan toista loukata tahattomasti käyttäen tökeröä kieltä, monitulkintaista ilmaisua tai vain ajattelematta kuinka toinen kokee asiat. Jopa täysin vahingossa, huolimattomuuttaan. Harva pystyy täydelliseen harkittuun ja täsmällisen  ilmaisuun ja vuorovaikutukseen huomioiden sen että vastaanottaja on aina eri ihminen joka tulkitsee asioita omalta kannaltaan.

 

Anteeksi kannattaa pyytää silloinkin jos tahatta loukkaa. Ripaus empatiaa kuuluu normaaliin ihmisyyteen. On hyvä tiedostaa, että harvoin jos koskaan viestintä tulkitaan täysin samoin kuin sanoja sen tarkoitti. Silkkaa väärinymmärrystä mahtuu paljon tavalliseen sinänsä rehelliseen ja ei-pahantahtoiseen kommunikointiinkin. Sanotun lisäksi usein paljon painaa se, mitä ei sanottu.

-viisaus ei asu meissä

Vierailija kirjoitti:

Käväisit mieleni vieressä lepäämässä kun maa oli valkoinen. Nojasit ikävästä veistettyyn olkapäähäni, kaikki kävi niin äkkiä kuin lumiperhonen joka sai tuulesta voimansa, sinä olit. Lasken päiviä jotka versoavat aamun tunneista, öisin katselen tähtiä, tällä kertaa lumi ei jäänyt maahan, en enää löytänyt sun jälkiä.

Tässä yhä. En katoa. 💕

Anteeksipyyntö on mahdollinen vain silloin, kun on edes jonkinlaiset välit ja yhteydenpitoa.

Vierailija kirjoitti:

Voihan toista loukata tahattomasti käyttäen tökeröä kieltä, monitulkintaista ilmaisua tai vain ajattelematta kuinka toinen kokee asiat. Jopa täysin vahingossa, huolimattomuuttaan. Harva pystyy täydelliseen harkittuun ja täsmällisen  ilmaisuun ja vuorovaikutukseen huomioiden sen että vastaanottaja on aina eri ihminen joka tulkitsee asioita omalta kannaltaan.

 

Anteeksi kannattaa pyytää silloinkin jos tahatta loukkaa. Ripaus empatiaa kuuluu normaaliin ihmisyyteen. On hyvä tiedostaa, että harvoin jos koskaan viestintä tulkitaan täysin samoin kuin sanoja sen tarkoitti. Silkkaa väärinymmärrystä mahtuu paljon tavalliseen sinänsä rehelliseen ja ei-pahantahtoiseen kommunikointiinkin. Sanotun lisäksi usein paljon painaa se, mitä ei sanottu.

-viisaus ei asu meissä

Näin juuri, juuri näin!

Vierailija kirjoitti:

Kissa olis kyllä kiva nähdä. 

Niitä näkee netissä paljon. Internet on kissojen salajuoni maailmanvaltiuden saavuttamiseksi, siksi söpöt ja hauskat kissamediat dominoivat informaatiota ja hallitsevat algoritmeja. Musketit ja Sukkerit ovat piipertäjiä ja vain mahdolistajia, välineitä.