Muita yli 30 vuotiaita, joita mietityttää perheenlisäys

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse tein päätöksen, että luovuin lastenhankinnasta, koska en voinut luottaa siihen, että kumppani oikeasti ryhtyisi myös vanhemmaksi. Hän on aika tarkka omasta vapaa-ajastaan ja olen nähnyt paljon kaveripariskunnilla samaa, että naisen elämä mullistuu, kun miehestä tuleekin sitten se "hauska" vanhempi, joka hoitaa omaa lastaan aina välillä. Usein ei ensimmäisten vuosien aikana pärjää yksin lapsen kanssa, mutta äiti kyllä voi jäädä, kun isi menee poikien mökkireissulle.

Rakastan miestäni ja arki menee mielestäni hyvin näinkin. Testasimme jo lemmikin kanssa ja oli hyvin pian päivänselvää, että minulle napsahti nakki siinä, kun katsotaan paljonko ruokaa on jäljellä, suunnitellaan eläinlääkäriaikoja, mietitään kynsien leikkaamista ja muuta huoltoa, haetaan hoitopaikkaa, jne. Kyllä mies tekee myös, jos otan projektipäällikön roolin (kerron mitä tehdä, mihin ottaa yhteyttä, mite

Ehkä nämä on hyvä keskustella läpikotaisin ja käydä läpi niitä omia huolia ja odotuksia. Kysyä esim. siitä, että voisiko mies näyttää vaikka lemmikin kautta, että osaisi ottaa sen vastuun eikä olla vain ajoittainen hoitaja? Kysyä, miten hän on suunnitellut muuttavansa omia menojaan, kun lapsi tulee ja miten varmistaa, että sinä saat omaa aikaa ja voit priorisoida omia menoja.

Monestihan parisuhteissa naisella on omaa aikaa vasta sen eron jälkeen, kun lapset menevät isälle vuoroviikoin tai viikonloppuisin.

Ei mietitytä, koska en jaksa lapsia. Haluan olla yksin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieti myös sitäkin puolta että lapsi saattaa olla hyvin vaativa. Se sitten vaatii jaksamista ja voimavaroja. Lapsiin menee rahaa ja heihin on muutenkin keskityttävä kunnolla. Onko sinusta siihen? Ei saisi tapella ja itsensä on laitettava sivuun enimmäkseen.

Ei kai tuollaista kannata etukäteen murehtia. Jos lapsi saa riittävästi rakkautta ja hoivaa, hänestä kasvaa kelpo kansalainen.

Tässä ei kannata lapsettomien turhaa pelotella,

terveisin kolmen lapsen äiti

 

Tottakai se kannattaa etukäteen murehtia, koska jälkikäteen ei pysty. Miettiä esimerkiksi, että voisiko olla vanhempi vaikeasti autistiselle lapselle. Tästä syystä olen itse lapseton, koska elin lapsiperheessä, jossa minulla oli vaikeasti vammainen sisarus. Hän tulee olemaan minulle vastuu koko loppuelämäni ajan.

Kyllähän tuohonkin pitää valmistautua ja tehdä se henkinen työ siihen, että tietää pystyvänsä siihenkin vaihtoehtoon. Eivät kaikki jutut paljastu seuloissa. Ei vaativuus ole vain käyttäytymistä vaan lapsella voi olla vaikka vakavia allergioita tai autismi, joka rajoittaa elämää huomattavasti. Vanhemmaksi ryhtyessä pitää olla valmis myös tähän skenaarioon.

Vierailija kirjoitti:

Mies haluaisi kovasti lapsia

Minäkin haluan lapsen

haluaisin oman perheen

Olen 35-vuotias nainen ja olen ollut mieheni kanssa yli 10 vuotta yhdessä

Joo ei, älkää. Olette aikaansaamattomia pelkureita, parempi jos jatkatte kuten tähänkin asti. 

Toivottavasti sinä saat pahaan oloosi apua. Hyvää joulun odotusta ja voimia. Kyllä sinäkin olet arvokas, vaikka nyt ei tunnu siltä ja purat sitä pikkulapsen tavoin muihin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies haluaisi kovasti lapsia

Minäkin haluan lapsen

haluaisin oman perheen

Olen 35-vuotias nainen ja olen ollut mieheni kanssa yli 10 vuotta yhdessä

Joo ei, älkää. Olette aikaansaamattomia pelkureita, parempi jos jatkatte kuten tähänkin asti. 

Toivottavasti sinä saat pahaan oloosi apua. Hyvää joulun odotusta ja voimia. Kyllä sinäkin olet arvokas, vaikka nyt ei tunnu siltä ja purat sitä pikkulapsen tavoin muihin

Häh? Ei ollut millään tavalla tunteella laitettu viesti, vaan oma rehellinen ajatukseni, eli jos ja kun noilla lainaamillani seteillä edelleen vaan vatvotaan ja pelätään, niin en suosittele lisääntymistä. Parempi jatkaa kuten ennenkin. Vanhemmuus ei sovi kaikille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies haluaisi kovasti lapsia

Minäkin haluan lapsen

haluaisin oman perheen

Olen 35-vuotias nainen ja olen ollut mieheni kanssa yli 10 vuotta yhdessä

Joo ei, älkää. Olette aikaansaamattomia pelkureita, parempi jos jatkatte kuten tähänkin asti. 

Toivottavasti sinä saat pahaan oloosi apua. Hyvää joulun odotusta ja voimia. Kyllä sinäkin olet arvokas, vaikka nyt ei tunnu siltä ja purat sitä pikkulapsen tavoin muihin

Häh? Ei ollut millään tavalla tunteella laitettu viesti, vaan oma rehellinen ajatukseni, eli jos ja kun noilla lainaamillani seteillä edelleen vaan vatvotaan ja pelätään, niin en suosittele lisääntymistä. Parempi jatkaa kuten ennenkin. Vanhemmuus ei sovi kaikille. 

Niin tietysti. Voi sinua, pientä! Olet tosi rohkea, kun uskallat sanoittaa omaa fiilistä ja olla rehellinen. Ensimmäisenä pitää kuitenkin olla rehellinen itselleen. Kyllä se siitä, rakas pieni

Raskaus harvemmin alkaa heti kun sitä aletaan yrittää. Siinä kuumeillessa ja yrittäessä on hyvä puhua niitä omia odotuksia ja toiveita läpi. Lisäksi harva kykenee mitään ennakolta miettimään. Siinä vaiheessa kun se oma pieni on sylissä ja tajuaa miten paljon sitä rakastaa, unohtuu ne omat harrastukset kyllä.

Se, että joku on eri mieltä kanssasi, ei tarkoita mitään pahaa oloa tai muuta dramaattista. Yrittäkää suhtautua asioihin kuten aikuiset, eikä heti draamailua päälle kun joku on eri mieltä kuin sinä. 

Ootko varma, että haluat lapsia? Sekin on nimittäin täysin ok, jos et halua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies haluaisi kovasti lapsia

Minäkin haluan lapsen

haluaisin oman perheen

Olen 35-vuotias nainen ja olen ollut mieheni kanssa yli 10 vuotta yhdessä

Joo ei, älkää. Olette aikaansaamattomia pelkureita, parempi jos jatkatte kuten tähänkin asti. 

Toivottavasti sinä saat pahaan oloosi apua. Hyvää joulun odotusta ja voimia. Kyllä sinäkin olet arvokas, vaikka nyt ei tunnu siltä ja purat sitä pikkulapsen tavoin muihin

Häh? Ei ollut millään tavalla tunteella laitettu viesti, vaan oma rehellinen ajatukseni, eli jos ja kun noilla lainaamillani seteillä edelleen vaan vatvotaan ja pelätään, niin en suosittele lisääntymistä. Parempi jatkaa kuten ennenkin. Vanhemmuus ei sovi kaikille. 

Itse asiassa jos kymmenen vuoden yhdessäolon jälkeen luottamus toiseen on noin hataraa niin kannattaisi nyt laittaa lusikat jakoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onnea vauvasuunnitelmille. Jos parisuhteesi on hyvä, niin miksei vauva voisi tulla?

Oletko varma, että miehesi pysyy kanssasi, jos kovasti haluaa omaa lasta ja sinä et sitä halua. Hän etsii kumppanin, joka haluaa saada lapsen tuolloin jo ex-miehesi kanssa.

Kipu synnytyksen yhteydessä on hoidettavissa ja sitä ei edes muista synnytyksen jälkeen,

terveisin kolmen lapsen äiti

En usko, että mies välttämättä pysyy kanssani jos en halua edes yrittää omaa lasta. On sanonut kyllä, että jos en voi saada niin toki pysyy kanssani. Onhan adoptiokin mahdollista, jos en voisikaan tulla raskaaksi. Ap

Adoptio on kyllä nykyisellään niin monen vuoden hanke, että biologinen lapsesi on jo koulussa, ennen kuin adoptiolapsesta on mitään tietoa.

Eihän sitä tiedä, saatko lapsia, ennen kuin yrität, näinhän se on, mutta nykyään on paljon uusia mahdollisuuksia saada myös biologinen lapsi.

Mutta ko asiassa ei sinunkaan kannata nyt viivytellä, kello käy.

Vierailija kirjoitti:

Se, että joku on eri mieltä kanssasi, ei tarkoita mitään pahaa oloa tai muuta dramaattista. Yrittäkää suhtautua asioihin kuten aikuiset, eikä heti draamailua päälle kun joku on eri mieltä kuin sinä. 

Erimielisyys = helvetin hieno juttu

Toisen ihmisen nälviminen esim. pelkuriksi, koska hän on erilainen ja elää elämäänsä eri tavoin = kertoo siitä, että on vielä henkisesti matkaa aikuisuuteen

Mulla tuli heti mieleen 2 eri vaihtoehtoa 

1. Et oikeasti halua lapsia, mutta et ole sitä vielä myöntänyt itsellesi tai välttämättä ymmärtänytkään? 

 

2. Et halua lapsia tämän miehen kanssa. 

 

toivottavasti en loukannut sinua, se ei todellakaan ollut tarkoitus ja voin olla todella väärässäkin, kerroin vain rehellisesti mitkä kaksi seikkaa itselleni tuli heti mieleen, jos on 35v, sama kumppani ollut 10 vuotta ja sanoo haluavansa lapsia. 

Vierailija kirjoitti:

Ootko varma, että haluat lapsia? Sekin on nimittäin täysin ok, jos et halua.

Olisi kuitenkin suotavaa kertoa se miehelle ettei elättele turhia toiveita

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, että joku on eri mieltä kanssasi, ei tarkoita mitään pahaa oloa tai muuta dramaattista. Yrittäkää suhtautua asioihin kuten aikuiset, eikä heti draamailua päälle kun joku on eri mieltä kuin sinä. 

Erimielisyys = helvetin hieno juttu

Toisen ihmisen nälviminen esim. pelkuriksi, koska hän on erilainen ja elää elämäänsä eri tavoin = kertoo siitä, että on vielä henkisesti matkaa aikuisuuteen

Aloittaja kirjoittaa monta kertaa pelkäävänsä. Ei ollut minun keksintöni. Sulla lähti sen verran lapselliset draamailut heti päälle, että en kirjoittaisi mistään henkisestä aikuisuudesta :D 

Vierailija kirjoitti:

Leikkinukella leikkimisestä pitäisi tehdä sosiaalisesti hyväksyttävämpää. Sen ei tarvitse kärsiä eikä kuolla, mutta emä pääsee silti tuuppaamaan vankkureita ja terhakkaasti huoltamaan.

Kissatkin tykkää ulkoilla vaunuissa, jos lemmikin haluaa mieluummin kuin vauvan.

Ai miten jaksat lasta ja täyspäivätyötä? No et mitenkään tietysti

- Vaadi mieheltä budjettiselvitys, kauanko olet pois työstäsi lapsen vuoksi ja siitä eteenpäin teette viikkolukujärjetyksen, joka takaa sinulle ainakin 2 iltaa viikossa omaa harrastusta varten

- Vaadi mieheltä ehdoton avioliitto tai muutaman sadan tonnin kompensaatio urahaitasta ja terveysriskeistä

- Vaadi kotisynnytys, vähintään 2 eri synnytyskurssia, doula ja kätilö, jotta synnytys on mukava ja turvallinen. Miehen läsnäoloa synnytyksessä ja lapsivuoteuden aikana kannattaa harkita,  sillä ne eivät ole maskuliinisia tapahtumia, ja mies voi häiritä niitä (vähän kuin joku raivohullu tai panikoitunut koira)

- Valmista mies siihen, että seksiin tulee väh. Kuukausien tauko, joka voi venyä pidemmäksi riippuen siitä miten synnytys meni ja miten perseestä mies oli raskauden ja vauvuuden aikana

Noin. Näistä aloitatte ja jos miehellä ilmekin värähtää, niin hän ei ole valmis isäksi, ja neuvottelun voi lopettaa siihen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies haluaisi kovasti lapsia

Minäkin haluan lapsen

haluaisin oman perheen

Olen 35-vuotias nainen ja olen ollut mieheni kanssa yli 10 vuotta yhdessä

Joo ei, älkää. Olette aikaansaamattomia pelkureita, parempi jos jatkatte kuten tähänkin asti. 

Toivottavasti sinä saat pahaan oloosi apua. Hyvää joulun odotusta ja voimia. Kyllä sinäkin olet arvokas, vaikka nyt ei tunnu siltä ja purat sitä pikkulapsen tavoin muihin

Häh? Ei ollut millään tavalla tunteella laitettu viesti, vaan oma rehellinen ajatukseni, eli jos ja kun noilla lainaamillani seteillä edelleen vaan vatvotaan ja pelätään, niin en suosittele lisääntymistä. Parempi jatkaa kuten ennenkin. Vanhemmuus ei sovi kaikille. 

Ei vaan mikä hitto sua vaivaa

T eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, että joku on eri mieltä kanssasi, ei tarkoita mitään pahaa oloa tai muuta dramaattista. Yrittäkää suhtautua asioihin kuten aikuiset, eikä heti draamailua päälle kun joku on eri mieltä kuin sinä. 

Erimielisyys = helvetin hieno juttu

Toisen ihmisen nälviminen esim. pelkuriksi, koska hän on erilainen ja elää elämäänsä eri tavoin = kertoo siitä, että on vielä henkisesti matkaa aikuisuuteen

Aloittaja kirjoittaa monta kertaa pelkäävänsä. Ei ollut minun keksintöni. Sulla lähti sen verran lapselliset draamailut heti päälle, että en kirjoittaisi mistään henkisestä aikuisuudesta :D 

Nykymallista sairaalasynnytystä kannattaakin pelätä melkeinpä kuollakseen. Seurakset voivat ollla nimittäin sitä kuolemaakin pahemmat, kun lääkäreillä lähtee laukalle ja alkaa hysteria. Siellä tehdään naisista hakkelusta nykyään ja vauvoja revitään imukupeilla niin että nikamat vaan naksuvat ja päät menevät sijoiltaan

Mutta luomusynnytys kotona on ihan jees, kun on valmistautunut kunnolla. Sitäkin kannattaa miettiä, ottaako ketään lääketeollisuuden edustajaa mukaan, se hysterialaukka saattaa alkaa kotonakin vaikka asiat olisivat hyvin

Ja jos mies haluaa erota niin varaudu siihen, että tulee maitojunalla vonkaamaan sinua takaisin parin kk päästä, riippuen kuinka delusionaalinen on markkina-arvostaan. Me sinkkunaiset emme katso kovin hyvällä pitkäaikaisen naisystävänsä (tai lastensa äidin) jättäneitä kohdunvonkaajia ja saattaa vonkaaja jopa vähän pelästyä!