Miksi sinulla ei ole adoptiolasta?

Jos olisin alunperinkin halunnut lapsia, niin adoptio ei olisi ollut vieras ratkaisu perheessämme.

Siskoni on adoptoitu, samoin isäni.

koska sain oman lapseni niin nuorena, että adoptoiminen ei olisi ollut edes mahdollista. Lisäksi emme ole naimisissa, emmekä varmaan muutenkaan tarpeeksi vakavaraisia jne...

Ja toivoin omaa lasta. Sen sain.

Enää en tahdo omia lapsia, vaan adoptoiminen voisi hyvinkin olla hyvä vaihtoehto meille tulevaisuudessa, mutta tuskin täytämme kriteereitä joita adoptiovanhemmilta vaaditaan ja siksi tuntuisi kaukaiselta ja turhauttavalta lähteä siihen rumbaan.

...Suomessa kun adoptoi lapsen, josta pitää ikänsä huolta ja tuhlaa rahansa häneen, silti jostain voi tupsahtaa lapsen vanhentuessa paikalle biologinen vanhempi, joka vaatii lasta itselleen/säännöllisiä tapaamisia. Koska lakimme on lepsu näissä asioissa ja biologinen äiti on jumalaan verrastettavissa, rakas adoptiomuksu saattaa mennä siinä samassa...

kun sitten esikoinen ilmoittikin tulostaan, useamman vuoden yrityksen jälkeen. Yrittäminen oli jo lopetettu, kun raskauduinkin. Meillä on kaksi biologista lasta. En jaksaisi adoptiolasta enää ajatella.

Ei kyllä onnistu adoptiolapsen kohdalla tuollainen. Eri asia on kasvatti/sijoituslapset.



Mulla on paha masennushistoria takana, mikä luultavasti olisi adoption esteenä. Muutenkin elämä on ollut täynnä pahaa/ikäviä kokemuksia, joihin itselläni ei ole osaa, ei arpaa. Minulla on yksi biolapsi ja en uskoisi pääseväni yli kielteisestä päätöksestä, sillä kokisin silloin olevani kelvoton äiti jo olemassa olevalle lapsellenikin.



T: adoptiolapsi