Lahjaongelma: Lapsiltamme ei puutu mitään
Jokavuotinen lahjaongelma iskee taas. Lapsiltamme ei puutu mitään. Heillä ei ole mitään toiveita. Eivät halua mitään ylimääräistä. Kaikki kuitenkin kyselevät, että mitäs lahjoja teidän lapsille saisi olla ja olisihan sitä itsekin kiva jotain hankkia.
Muilla samanlaista?
Kommentit (66)
Ostat täyshoidon eheytyshoitolaan, emme tarvitse homppeleita yhteiskuntaan.
Herrajjestas! Antakaa heille AIKAA! Yhdessä olemista, yhdessä tekemistä! Maailma on täynnä hauskaa tekemistä, ei aina tarvii "lahjoja". Ostakaa läjä leffalippuja, menette koko perhe, uimaan, konserttiin, suunnistamaan, luistelemaan, kansallispuistoon! Leipomissessio, isä paistaa pullaa lasten kaa jnejnejne!
Kaikilla kaikkee krääsää nurkat täynnä!
keräätkää muistoja!
Vierailija kirjoitti:
Ehkä se on nykyajan ajattelua, että kaikesta pitäisi saada taloudellista etua ja hyötyä ja kaikki mitataan Rahassa.
Perinteisesti lahja, myös joululahjat ovat rakkauden ja ystävyyden osoitus - olet ajatusissani ja lahja on toisarvoinen, tarvitaanko sitä vai ei, mutta sen avulla välilitetän se tunne ja rakkaus saajalle.
Suomessa on romutettu lahjakulttuuri, kun kaikesta pitää saada etua ja hyötyä ja esim. lahjansaajan ja antajan ilolla ei ole mitään arvoa tai niillä ilmeillä, eleillä, mielihyvällä, mitä esim lahjan avaamiseen kätkeytyy.
Mielestäni kyse ei ole ollenkaan siitä, että pitäisi saada etua. En ainakaan itse halua saada tavaroita, joita en tarvitse, koska asuntoon ei mahdu ylimääräisiä tavaroita. Ne ovat tiellä ja niiden tuottaminen rasittaa luontoa.
Vanhemman sukupolven ihmiset jotenkin nauttivat siitä tavaroiden ostamisesta tai se on keino osoittaa empatiaa ja välittämistä, jos sitä ei muuten osaa omille lapsilleen osoittaa.
Minä en yhdistä tavaran antamista mielessäni rakkauden osoitukseen etenkin, jos tavara on turha saajalleen. Mutta ymmärrän vaikken samaistu siihen, että jotkut ihmiset kovasti ilahtuvat esim. koriste-esineistä tms. Mielestäni sellaiset kuuluvat eri "tilaisuuksiin" kuin oman perheen jouluun. Jos sen lahjan saa vaikka työn tehtyään kiitoksena sovitun palkan päälle, se on eri asia ja mukava ele.
Viettäkää aikaa yhdessä. Menkää vaikka perheen kesken jkohonkin tapahtumaan. Yhdessä oleminen saattaa helposti loppua kokonaan, kun lapset muuttavat kotoa. Sisarusten suhteet saattavat etääntyä, jos muuttavat eri paikkakunnille ja tulee muita kiireitä. Nyt on aika vahvistaa perhesuhteita.
Matkalahjakortti. Tai tehkää yhdessä joku reissu, Zagrebin joulutorille vaikka tai etelän aurinkoon.
Pakkomielteiset lahjanostelijat on kauheita. Nurkat vaan täyttyy turhasta krääsästä. Ostelkoot itselleen niin saavat himonsa tyydytettyä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi teette tästä ongelman?
Onko teille ongelma olla antamatta lahjoja? Miksi?
Eikö se ongelma ollut sukulaisilla.
Vierailija kirjoitti:
Tehkää lahjoitus Luonnonperintösäätiölle, BirLife Suomelle tai Suomen Luonnonsuojeluliitolle.
Tämä ihan paras! Sijoitus tulevaisuuteen. Tämän lisäksi menkää vaikka metsäretkelle johonkin ihanaan paikkaan, katselemaan tähtitaivasta. Lämpimät glögit ja eväät mukaan. Ehkä joku mökin vuokraus rauhalliselta paikalta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahaa.
Kelpaa kyllä, kunhan tulee suoraan tilille. Setelit ja kolikot kokevat liian hankaliksi käyttää.
Tylsä lahja tosin.
Ap
Ootko tosissas?
Elämyslahja, yhteistä aikaa, lomamatka
Ei ole tasan onnenlahjat... Meidän perheeltämme on PersKokkarehallitus vienyt lähes kaiken. Vain tuhkaa on pesässä muistuttamassa tulevaisuudestamme na ssi en hallinnossa.
Mä lopetan aina viimeistään elo-syyskuussa tavaroiden ostamisen ja kun lapset pyytää jotain vastaan: pyydä joululahjaksi. Aina on kolmessa kuukaudessa ilmaantunut jotain mitä tarvitsevat. (sukat, kalsarit, pyjama, kyniä, juomapullo, ens vuoden kalenterit, tmv. vuodessa loppun kuluvaa)
Ongelmahan tässä ei ole se, että ette keksi mitä ostaisitte niille, vaan se, että ostatte ympäri vuoden liikaa.
On ja lopetettiin ostaminen ja rahaa ei anneta kun sitäkin niillä on. Ei pidä ostaa väkisin. Ovat jo täysikäisiä ja asuvat vielä kotona. En muista milloin lopetettiin tuo ostaminen. Kumpikin sai toivoa ja sitä toivetta ei vaan tullut.
Suklaarasia käteen niin sen kyllä syövät.
Meillä on sama ongelma, kaikkea on komerot ja hyllyt täynnä, emme siis anna kuin hieman rahaa molemmille pojille
Ei meilläkään puutu yhtään mitään, paitsi wc-paperi on loppumaisillaan. Ihanaa lukea teidän kirjoituksia ja ihmetellä onko ihan oikeasti jollain tuollasia ongelmia vai valehteleeko? 3,2 miljoonaa euroa ja yhdeksän asunto-osaketta omistavana voin ihmetellä että miten lapsia kasvatetaan nykyään, rahalla/tavaroilla? Aika kurja lapsuus kun on tavaraa mutta ei rakkautta!
No ihan niitä päivittäistavaroita, pesuaineita nätissä paketissa tms. mitä muutenkin kuluu. Vaikka se perus LV.
Miten olisi selviytmispaketti, hammasharja- ja tahna, nenäliinoja, huulirasva, pillimehu ja omena? Entä meniskö villasukat, palstan villasukkahullusta huolimatta? Meidän tykkäävät, en vaan ehdi tehdä jouluksi kaikille, joten teen muuten.
No, mut jos niillä ei oo mitään toiveita ja ei puutu mitään. Niin tykkääkö ne käydä esim jossain supercornereissa? Eiks niille vois antaa esim jonku lahjakortin esim. Supercorneriin?
Vierailija kirjoitti:
Ei meilläkään puutu yhtään mitään, paitsi wc-paperi on loppumaisillaan. Ihanaa lukea teidän kirjoituksia ja ihmetellä onko ihan oikeasti jollain tuollasia ongelmia vai valehteleeko? 3,2 miljoonaa euroa ja yhdeksän asunto-osaketta omistavana voin ihmetellä että miten lapsia kasvatetaan nykyään, rahalla/tavaroilla? Aika kurja lapsuus kun on tavaraa mutta ei rakkautta!
En voi keksiä, mistä päättelet, että meillä (jos viittasit alkuperäiseen viestiin) ei ole rakkautta ja on paljon tavaraa? Rakkautta kyllä on ja yhdessä tekemistä. Lapset vastustavat ylikulutusta ja haluavat omistaa vain vähän. Ei esim. liikaa vaatteita vain vain tarkkaan mietityt ja mieleiset. Nekin mielellään kirpparilta. Perheemme on varakas, joten raha sinänsä ei kauheasti lapsia houkuta (omaisuutta heillä ihan riittävästi).
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei meilläkään puutu yhtään mitään, paitsi wc-paperi on loppumaisillaan. Ihanaa lukea teidän kirjoituksia ja ihmetellä onko ihan oikeasti jollain tuollasia ongelmia vai valehteleeko? 3,2 miljoonaa euroa ja yhdeksän asunto-osaketta omistavana voin ihmetellä että miten lapsia kasvatetaan nykyään, rahalla/tavaroilla? Aika kurja lapsuus kun on tavaraa mutta ei rakkautta!
En voi keksiä, mistä päättelet, että meillä (jos viittasit alkuperäiseen viestiin) ei ole rakkautta ja on paljon tavaraa? Rakkautta kyllä on ja yhdessä tekemistä. Lapset vastustavat ylikulutusta ja haluavat omistaa vain vähän. Ei esim. liikaa vaatteita vain vain tarkkaan mietityt ja mieleiset. Nekin mielellään kirpparilta. Perheemme on varakas, joten raha sinänsä ei kauheasti lapsia houkuta (omaisuutta heillä ihan riittävästi).
Ap
Niin tämä kai se oli mitä oikeasti halusit viestiä. Olemme rikkaita ja meillä on fiksut lapset.
*Bird