Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle 2024 osa 3.7
Kommentit (5667)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensi perjantaina jos näkisin sinut
Mutta eihän me nähdä kun et ota yhteyttä. Vai otatko?
Ehkäpä. 🤔😉
Ajattelin, että olit jo unohtanut kokonaan, mutta eilen muistutit menneistä. Hyvää yötä.
Vierailija kirjoitti:
Terveisiä sielusta sieluun!
Särähti sen verran, että sinne myös!
Vierailija kirjoitti:
Terveisiä sielusta sieluun!
Toiviotie, maailman kautta, kuljemme laulain, taivasta kohti matka vie.
Sivusta.
Vierailija kirjoitti:
Joku muukin tehnyt elämänsä suurimman virheen 10 vuotta sitten. Itsekin. Tai ei vielä 10, mutta sellaiset 9 vuotta. Tuntuu käsittämättömältä että niin kauan sitten jo. Ei liity kaivattuun, mutta paha moka. Tuosta kymmenestä vuodesta aloinkin sitten taas pohdiskelemaan, että kun toiset sanoo että ihminen pysyy aina samanlaisena, ulkokuori vain rapistuu. Toiset taas sanoo että ihmisessä ei ole mitään samaa enää vaikka 10 ja 70-vuotiaana, ihan eri ihminen kyseessä. Niin kumpi se oikeastaan pitää paikkansa. Ite en enää tiedä olenko edes sama kuin 10 vuotta sitten. Välillä tuntuu että kyllä, mutta välillä että kyllä silloin olin paljon fiksumpi ja skarpimpi ja iloisempi, ajatukset lensi paremmin. Mutta toisaalta myös eri tavalla epävarmempi. Puuttui rohkeus toimia kuten haluaa, toimi kuten kuvitteli muiden haluavan minun toimia. Vaikka puuttuu kyllä rohkeutta nykyäänkin tehdä asioita. Menee nyt kyllä taas sivuraiteille. Mutta siis en oikeastaan en
Ei minunkaan virhevalintani liittynyt rakkauteen tai rakastettuihin. Työhön ja opintoihin sitäkin suuremmin. Tutkinto, jonka hankkimisesta en pääse irti ja jota aina uudestaan ja uudestaan tuodaan esiin. Paska juttu, sillä en todellakaan suotu enää palaamaan entiseen ammatiini tai muihinkaan entisiin töihini.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensi perjantaina jos näkisin sinut
Mutta eihän me nähdä kun et ota yhteyttä. Vai otatko?
Ehkäpä. 🤔😉
Vihdoinko se tapahtuu? Meinaatko uskaltaa? Mieheltä?
Miehet ovat epävarmoja, nyt on naisten vuoro osoittaa varmuutta.
Vierailija kirjoitti:
Miltä tuntuu kun on adhd ja on saatanan super muisti. Pääset yliopistoon täysillä pisteillä ja jotkut dissaavat koska eivät edes tajua kykyjäsi.
Olet alien. Ja se vasta onkin super kyky.
Ota joku parhaista muistoistasi ja mieti miltä se tuntuu. Ota joku kivuliaimmista muistoistasi ja mieti miltä se tuntuu.
Ajattele muisti, joka on tunnepohjautuva ja skaalalla verraton melkein absoluuttinen. Ota uudestaan kivuliain muistisi. Kuvittele vahvimmat tunteesi.
Siirry parhaimpaan muistoosi ja ajattele, että sen muistaminen, visualisointi ja kaikkine aisteineen on myöskin absoluuttinen.
Ajattele mitä kaikkea muistiin kytkeytyy. Iloa, surua, vihaa, katkeruutta..
Muisti on mutkikas juttu ja varsinkin valikoiva sellainen.
Miltä tuntuu? Sitähän ei voi tietää.
Kunpa vielä hetken saisin rakastaa
Pienen pienen hetken
Ja et lähtis milloinkaan
Maailmaani aiheet annoit laulujen
Vaan hiljainen on laulu rakkauden
Hyvät yöt mussulle 💝 Huomenna uusi päivä ja uudet kujeet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensi perjantaina jos näkisin sinut
Mutta eihän me nähdä kun et ota yhteyttä. Vai otatko?
Ehkäpä. 🤔😉
Vihdoinko se tapahtuu? Meinaatko uskaltaa? Mieheltä?
Miehet ovat epävarmoja, nyt on naisten vuoro osoittaa varmuutta.
Oliko ap:n viesti naiselta vai mieheltä?
Vierailija kirjoitti:
Niin sitä piti kai vielä lisäksi kysyä kaivatulta, että koetko sinä olevasi sama ihminen kuin 5 tai vaikka 10 vuotta sitten?
Juu.
Usein iltaisin sniikkaat vielä ajatuksiini. Mutta se on ihan okei niin. <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensi perjantaina jos näkisin sinut
Mutta eihän me nähdä kun et ota yhteyttä. Vai otatko?
Ehkäpä. 🤔😉
Vihdoinko se tapahtuu? Meinaatko uskaltaa? Mieheltä?
Joo, kyllä mä meinaan vihdoinkin uskaltaa.😚😉
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole hävinnyt mitään. Olen ollut koko ajan voittaja.
.
Sama fiilis. En koe 'häviötä' tai tappiohenkeä elämänkaartani taaksepäin silmäillessäni ollenkaan. Koen, että olen aina parhaani kunakin ikävuotenani tehnyt, antanut - ottaen huomioon juuri senhetkiset resurssini; kykyni, taitoni, rohkeuteni.. hlökoht. kokemuspohjani. + ympäristöltä tulleen kannustuksen/vastaavasti lannistuksen. [Tuella ja rohkaisulla on valtava merkitys].
.
Näen vain Evoluutiota, hyödyllisiä Elämän Oppiläksyjä.
.
Tämä olisi voinut olla kynästäni, en olisi minä ilman menneisyyttä.
"Pikkusen hienosäätöä, olet jo lähellä vielä kun tunnistat milloin on hyvä olla "oikeassa""
Mitä tämä kommentti tarkoitti? Sen pointti meni multa kokonaan ohi.
Sama mutta aavistuksen viisaampi, ehkä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terveisiä sielusta sieluun!
Särähti sen verran, että sinne myös!
Kiitos, se oli mun tarkoituskin!
Vierailija kirjoitti:
Niin sitä piti kai vielä lisäksi kysyä kaivatulta, että koetko sinä olevasi sama ihminen kuin 5 tai vaikka 10 vuotta sitten?
En todellakaan ja lisäksi en pidä tämän hetkisestä itsestäni enkä tästä elämäntilanteesta. Sanotaanko kauniisti etten todellakaan rakastuisi itseni kaltaiseen.
Terveisiä sielusta sieluun!