Häistä; olenkohan nyt aivan tolkuton konservatiivi ja juntti

En tarkoittanut suhdetta, jossa on lapsia. Me olemme olleet naimisissa yli 14 vuotta, ja lapsia on, ja silti moni tilanne voi olla romanttinen.



Mutta hääjuhla ei minusta ole romanttinen tilanne, jos pariskunta on siinä tilanteessa, että sitoutumiselle ei ole oikein muita vaihtoehtoja, enemmänkin jos erota sellaisesta suhteesta haluaisi, pitäisi miettiä perusteita, kuin sitoutumiselle.



Minusta siis sitoutuminen, kun on yhteisiä lapsia, on itsestäänselvyys, ei romanttinen valinta. Kun taas häät, jossa kumpikin osapuoli olisi vapaa tulemaan ja menemään, ja he vapaasti toisensa valitsevat, ja ottavat riskin sitoutuessaan toisiinsa koko elämäksi, se on minusta romanttista. Ei se, että ihmiset, jotka ovat jo vuosia sitten päättäneet elää yhdessä, juhlivat sitä jostain syystä (rahan takia, tai takaportin aukipitämisen halusta?) vuosia myöhemmin.

mutta kyllä mä ymmärrän sen jos ihmiset haluavat toteuttaa tiettyjä perinteisiä kaavoja häissään. Vietetäänhän jouluakin yleensä varsin perinteisin menoin perheen omista tavoista huolimatta: kuka hullu esim. rosollia söisi muulloin kuin jouluna, tai raahaisi kuolleita puita kotiinsa, ripustaen sen oksiin mauttomia kimaltelevia palleroita joilla ei ole minkäänlaista käytännön funktiota? Siinä toiston ajatuksessa vain on jotain kivaa ja tunnelmallista.

Romantiikkaa oli ja tärkeintä oli vihdoinkin juhlia meidän kahden rakkautta.

Ja ihanaa oli! Me halusimme järjestää ystäville ja sukulaisille hienot pirskeet ja sellaiset ne olivat. Järjestimme kaikille kutsutuille lapsille lastenhoitajat, että saimme pitää ystäviemme kanssa hauskaa, vaikka mitkään ryyppäjäiset ne juhlat eivät olleetkaan. Minä mieheni kanssa maksoimme niistä juhlista mieluusti, ja koska koti oli jo perustettu, emme pahemmin pyydelleet lahjoja ja kaikki rahankerjuuleikit oli ankarasti kielletty.

Mutta meillä oli mukavaa ja samaten vierailla. Jos olen jotakin mammapalstalaista häillämme loukannut, niin voi voi.

Äidilläni on ystävätär, noin 50+ nainen, joka meni ensimmäistä kertaa naimisiin lähes kuusikymppisenä. Ei voi mitään, mutta kyllä minusta on noloa jos noin vanha ihminen menee naimisiin, kirkkohäät vielä halusi.

Tuntuu kornilta kuunnella kun siellä paasataan, että kunnes kuolema teidät erottaa. Tulee mieleen, että niin, ei siihen kovin kauaa enää mene kun niin tapahtuu, kun tuon ikäisiä jo ovat :D :D :D

Onneksi enää ei eletä 1500-luvulla.

1500-luvulla elettiin melko pitkälle samalla tavalla kuin nyttekin. vasta siinä 1700/1800-luvulla, jälkimmäisellä varsinkin, kirkko alkoi saada Pohjolassa jalansijaa ja esiaviolliset suhteet tulivat harvinaisiksi. Mutta 1500-luvulla vielä oli varsin yleistä ensin tulla raskaaksi ja sitten vasta naimisiin, jos naimisiin nyt ylipäätään mentiin.

Tämä monien "vanhanaikaisena" pitämä ensin avioon, sitten seksiä -jakso on itse asiassa historissa hyvin, hyvin lyhyt! Korkeintaan 200 vuotta.

Sitä ennen elettiin kuin elopellossa, alemmissa yhteiskuntaluokissa ainakin. Yläluokassa nyt on aina menty naimisiin, joten vertailukohteita on haettava alaluokista eli kansan syvistä riveistä.

Ei voi mitään, mutta kyllä minusta on noloa jos noin vanha ihminen menee naimisiin, kirkkohäät vielä halusi.

Tuo kommenttisi osoittaa vaan omaa typeryyttäsi.

Häät on yleensä tapana pitää vasta sitten, kun parisuhdetta on kestänyt jo jonkin aikaa. Olisi tietysti tavallaan hienoa mennä naimisiin heti silloin kun yhteinen taival alkaa, mutta se voi olla vähän harkitsematonta.