Jos erosit jostain muusta syystä kuin väkivaltaisuus tai pettäminen, mikä se syy oli?

Rakkaus kuoli ja lopulta ei oikein voitu enää edes sietää toisiamme. Ei edes tapeltu, mutta ei vaan kestetty toisiamme. 

Ei mitään muuta yhteistä kuin kotiovi. Miestä ei kiinnostanut tehdä mitään yhdessä, ei kotona eikä kodin ulkopuolella ja kotona ollessa möllötti vaan telkkarin / läppärin edessä eikä nähnyt tai kuullut mitään. Ei ollut läheisyyttä, ei hellyyttä mutta seksiä jaksoi vongata ja sitä olisi pitänyt olla koska ollaan parisuhteessa.

Huomasin et puhuminen oli lähinnä puhumista seinälle. Hänellä iski äitiys ja joko hän tai anoppi tiesi mitenkä tehdään.

Totesin ajan päästä et näillä ei kauas mennä...

Mies oli liian laiska ja saamaton 

Vierailija kirjoitti:

Rakkaus kuoli ja lopulta ei oikein voitu enää edes sietää toisiamme. Ei edes tapeltu, mutta ei vaan kestetty toisiamme. 

Tuo on muuten hurja tunne kun toisen lähellä (siis edes saman katon alla) ei vaan kestä eikä siedä olla ollenkaan. Tulee sellainen oudon vaivaantunut ja kiusaantunut olo ja tuntuu kun ei pystyisi edes hengittämään vapaasti ja kunnolla. Ihan kuin toinen yhtäkkiä erittäisi "jotain" johon se oma vastaava "jokin" reagoi todella ikävällä tavalla eikä kemiat kohtaa enää millään tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rakkaus kuoli ja lopulta ei oikein voitu enää edes sietää toisiamme. Ei edes tapeltu, mutta ei vaan kestetty toisiamme. 

 

Tuo on muuten hurja tunne kun toisen lähellä (siis edes saman katon alla) ei vaan kestä eikä siedä olla ollenkaan. Tulee sellainen oudon vaivaantunut ja kiusaantunut olo ja tuntuu kun ei pystyisi edes hengittämään vapaasti ja kunnolla. Ihan kuin toinen yhtäkkiä erittäisi "jotain" johon se oma vastaava "jokin" reagoi todella ikävällä tavalla eikä kemiat kohtaa enää millään tavalla.

Hyvin kuvattu.

Miehen peliriippuvuus

Vierailija kirjoitti:

Nettiporno ( eläimiin sekaantumista näissä mm, tämä selvisi suhteen loppuessa). Tumputti näitä katsoessaan ja kiinnostus ei riittänyt enää minuun. Lähdin suhteesta. 

Olisihan voinut katsoa yhdessä?

Miehen alkoholismi. Rakastuin renttuun, joka varmasti olisi ollut hyvä mies jos ei koskaan olisi alkoholiin sekaantunut.Kävi töissä, kalasti, teki ruokaa, luki kirjoja, seurasi urheilua kuten tavalliset miehet... mutta se alkoholi, se oli aina se tärkein elämässä. Alkoholismi on vittumainen tauti.

Ja pakko oli lähteä lapsen kanssa, koska alkoi tuntua, että mies vetää minuakin alaspäin, ja kun oli sitten lapsikin tullut kuvioihin, pelkäsin miten lapsen käy jos minulla menee mielenterveys. Ja tietysti se, että lapsi olisi sitten joutunut elämään myös sen alkoholistin kanssa, ja se ei tee kenellekään hyvää, varsinkaan kehittyvälle lapselle. Mies halusi lapsen, ja pyhästi vannoi että lopettaa juomisen kun lapsi syntyy. Arvatkaa kuinka kävi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tästä nyt ero tulee, niin tärkein syy on seksin ja läheisyyden puute. 

Toinen, että vaimo harrastaa kaikkea itsekseen (lenkkeily, kuntoilu) ei minun kanssa ja kulkee kotonakin alati luurit korvilla. Kun yritän jotain jutella, mitään vastausta ei tule tai ehkä se HÄH, SANOITKO JOTAIN?

 

Eli elämme omia elämiämme, mutta saman katon alla. Tyhjän pesän syndrooma, kai. Niin kauan kun kumpikin käy töissä, tämä OK, mutta entäs sitten kun se loppuu?

m53

Mun mies tekee näin, on muuten v itun raivostuttavaa kun ei kuule mitään eikä vastaa. Kulkee luurit korvilla eikä vastaa lapsillekaan. Koskaan ei tiedä, menikö joku sanominen perille vai ei, jos vaan huikkaa toisesta huoneesta. Joskus lähdimme lasten kanssa spontaanisti lyhyelle lomamatkalle. Kerroin koko ajan miehelle missä mennään, korotin ääntäkin että varmasti kuulisi ja kysyi

Raivostuttavaa varmaan tuollaiset luuri-ihmiset!!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tästä nyt ero tulee, niin tärkein syy on seksin ja läheisyyden puute. 

Toinen, että vaimo harrastaa kaikkea itsekseen (lenkkeily, kuntoilu) ei minun kanssa ja kulkee kotonakin alati luurit korvilla. Kun yritän jotain jutella, mitään vastausta ei tule tai ehkä se HÄH, SANOITKO JOTAIN?

 

Eli elämme omia elämiämme, mutta saman katon alla. Tyhjän pesän syndrooma, kai. Niin kauan kun kumpikin käy töissä, tämä OK, mutta entäs sitten kun se loppuu?

m53

Mun mies tekee näin, on muuten v itun raivostuttavaa kun ei kuule mitään eikä vastaa. Kulkee luurit korvilla eikä vastaa lapsillekaan. Koskaan ei tiedä, menikö joku sanominen perille vai ei, jos vaan huikkaa toisesta huoneesta. Joskus lähdimme lasten kanssa spontaanisti lyhyelle lomamatkalle. Kerroin koko ajan miehelle missä mennään,

Mun mies myös katsoo puhelinta kuulokkeet korvilla. Näitä lukiessa tajusin ettei mekään tehdä oikeasti mitään muuta yhdessä kuin käydään kaupassa. Aika järkyttävää. Toki meillä on pieni lapsi niin sikäli ymmärrettävää, mutta tiedän että jotain pitäisi yhdessä tehdä! Aikoinaan juttelimme paljon ja nykyään tuntuu että jutellaan lähinnä lapsesta tai lapsen hoidosta tai mitä kaupasta pitäisi ostaa. Kaipaisin keskustelua, mutta eipä sitä yksin voi. Tuntuu että mä olen se joka kaipais sitä alun toisiimme keskittymistä ja miehelle on ehkä enemmän ihan sama. Joskus kun yritän jotain puhua niin vastaukset joo, nii, mm . Et jep jep joo.

Vierailija kirjoitti:

Kyllästyminen. Mies oli todella tylsä tyyppi ja aina kotona. Ihastuin toiseen ja jätin hänet. 

Tää ois mun unelmien mies. 

Nyt mietin eroa kun joudun kaikenlaista perseilyä kestämään,voisi ehkä laittaa kategoriaan henkinen väkivalta 🤔

Vierailija kirjoitti:

Miehen alkoholismi. Rakastuin renttuun, joka varmasti olisi ollut hyvä mies jos ei koskaan olisi alkoholiin sekaantunut.Kävi töissä, kalasti, teki ruokaa, luki kirjoja, seurasi urheilua kuten tavalliset miehet... mutta se alkoholi, se oli aina se tärkein elämässä. Alkoholismi on vittumainen tauti.

Ja pakko oli lähteä lapsen kanssa, koska alkoi tuntua, että mies vetää minuakin alaspäin, ja kun oli sitten lapsikin tullut kuvioihin, pelkäsin miten lapsen käy jos minulla menee mielenterveys. Ja tietysti se, että lapsi olisi sitten joutunut elämään myös sen alkoholistin kanssa, ja se ei tee kenellekään hyvää, varsinkaan kehittyvälle lapselle. Mies halusi lapsen, ja pyhästi vannoi että lopettaa juomisen kun lapsi syntyy. Arvatkaa kuinka kävi?

Ja sinä uskoit että kyllä se sitten läheisriippuvainen siis olet

Miehen alkoholismi. 

Mies sanoi, että jos nyt tulisin raskaaksi ehkäisystä huolimatta, vaihtoehtona olisi joko abortti, tai että mies lähtisi. En halunnut ottaa riskiä

Hoitamattomat mielenterveys ongelmat, liika lihominen, huumeiden käyttö, Valehtelu tai Alkoholin liikakäyttö. 

Liikunta-addikti. Ihaili naapurin naista, joka juoksi vaunujen kanssa. Hän halveksi minua ja muita, jotka eivät ole yhtä vahvoja kuin hän. Mutta annas olla, kun tuli miesflunssa, niin se oli tietysti kolossaalinen.

Olin aina yksin. Mies teki selväksi ettei minkäänlainen fyysinen läheisyys enää kuulunut suhteeseen. Ei nukuttu yhdessä, mies ei voinut sohvalle edes tulla viereen istumaan, ei mitään fyysistä eikä mitään selitystä. Tiuskimista ja pilkkaa, kun yritin puhua. Minua haukuttiin narsistiksi ja läheisriippuvaiseksi. 

Oli myös taloudellista hyväksikäyttöä ja kieltäytymistä kaikesta mitä yritin suhteen parantamiseksi tehdä. Ei puhettakaan, että oltaisiin menty treffeille, kävelylle ym. 

Mies vietti kaiken aikansa miesfrenduen kanssa jossain kaupungilla. Ei mun.