Millä hinnalla olette saaneet myytyä oman/tyttären vanhojentanssimekon?

Vaikuttaa paljon se, onko mekko vetoketjulla vai nyöreillä.

Jos on vetoketjullinen mekko, joka sopii just sille 65cm vyötärölle ja 85cm rinnanympärykselle, niin ostajaa on vaikeampi löytää. Sellaista joka sopii just näihin mittoihin ja haluaa kyseistä tyyliä ja väriä olevan mekon. Lisähaastetta myyntiin tuo jos mekko on lyhennetty esimerkiksi 155cm pitkälle.

Nyörimekossa kokoa voi säätää helposti sen 15-20cm, joten paljon helpompi myydä eteenpäin kun mekko sopii säätövaran takia useammalle.

Itse naureskelen näille 350-500€ hintapyynnöille käytetyistä mekoista. Ei varmasti saa myytyä siihen hintaan, tuolla hinnalla saa jo uudenkin.

Käytetystä saa enintään 200 euroa. Realisesti 50-150e.

Mekon mukaan kannattaa tarjota myös vannehame ja pukupussi

Jos mietitään sitä, että suurimmaksi osaksi esim. lukiossa käyvät keskituloisten ja rikkaitten lapset, joilla on varaa ostaa uudet mekot niin se mahdollinen ostajaporukka käytetylle mekolle on jo itsessään pieni. Suurin osa kuitenkin haluaa just sellaisen mekon, kuin on ajatellut ja harvoin sellaisia on käytettynä.

Sitten ihmisillä on mieltymykset mekon värin ja mallin suhteen, niin vähenee kiinnostus mekkoa kohtaaan vielä enemmän.

Tämän jälkeen tulee sitten ongelmaksi koko. Sekin rajaa sitä mahdollista ostajaehdokasryhmää ihan mahdottoman pieneksi.

Niin saa olla aika erikoinen ja haluttu mekko, että se menisi kaupaksi käytettynä. Sillä ei ole mitään väliä kuinka paljon se mekko on maksanut ja paljon se on nyt käytettynä, jos se käytetyn hinta on silti liian korkea.

Itse mielummin kävisin esim ompelijalla teetättämässä mekosta jonkun bilemekon tyttärelle.

Kyllä joku aina ostaa kun hinta on tarpeeksi edullinen. Voi mennä vuosi tai pari, mutta varmasti menee joskus. Käytetään näitä mekkoja myös paljon muuhunkin, esim hääpuvuksi, teatteriin, muihin juhliin.

Molemmat myin 150 eurolla. Toinen entisen työkaverin tyttärelle, toinen Facebookin kautta tutulle.

Noin 80 eurolla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä? Satoja eurojako laitetaan yhden tanssiaispäivän asuun ja kengät, meikkaus ja kampaus päälle. Luulin panostaneeni, kun tytölle ostettiin kivijalkakaupasta polvipituinen mekko 80e ja kengät ja kampaus päälle. Itse meikkasin.

Polvipituinen wanhojen mekko? Ikinä nähnytkään, voi olla että kerroit just aika tunnistettavasti tyttärestäs.

Juu,  ihan kauheeta. Mitäs nyt? Mitä kaikkea ihmiset tekeekään tällä tiedolla, että ainoan polvipituisen wanhojen mekon omistajan äiti kirjoittaa vauva palstalla. 

Koko elämä pilalla !!!! 

Vierailija kirjoitti:

Mitä? Satoja eurojako laitetaan yhden tanssiaispäivän asuun ja kengät, meikkaus ja kampaus päälle. Luulin panostaneeni, kun tytölle ostettiin kivijalkakaupasta polvipituinen mekko 80e ja kengät ja kampaus päälle. Itse meikkasin.

Minä panostin aikoinaan yli 1700 e ja nyt tyttö on melko hyväpalkkainen asianajaja. On tieteellisesti todistettu, että vanhempien kannustus on lapsille ja nuorille tärkeä asia tulevaisuutta ajatellen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä? Satoja eurojako laitetaan yhden tanssiaispäivän asuun ja kengät, meikkaus ja kampaus päälle. Luulin panostaneeni, kun tytölle ostettiin kivijalkakaupasta polvipituinen mekko 80e ja kengät ja kampaus päälle. Itse meikkasin.

Minä panostin aikoinaan yli 1700 e ja nyt tyttö on melko hyväpalkkainen asianajaja. On tieteellisesti todistettu, että vanhempien kannustus on lapsille ja nuorille tärkeä asia tulevaisuutta ajatellen.

Ei se silti ole mikään varmuus mitä lapsesta kasvaa. Erästä koulukaveria hänen äitinsä "kannusti" vähän turhankin innokkaasti ja tyypillä sekosi mielenterveys lukion jälkeen eikä kukaan ole kuullut siitä mitään enää 10 vuoteen, katkaisi välit kaikkiin ihmisiin ja katosi joka puolelta.

120e oli HP. Lopulta 40e saatiin ja pääsi eroon.

Olisin ostanut Torista mekon, pyydetty hinta ja postikulut, mutta lähetys ei ilmeisesti sopinut myyjälle, oli lukenut viestin mutta ei edes vastannut. Sama mekko on edelleen myynnissä ja nyt hintaa on laskettu jo melkein puolella. Olis varmaan kannattanut myydä ja suostua postitukseen silloin isommalla hinnalla. Näille mekoille ei turhan montaa ostajaehdokasta ilmesty.

Vierailija kirjoitti:

Olen katsellut samaa noissa kirppariryhmissä. Aivan ihanat mekot eivät mene kaupaksi edes satasella. Kai niissäkin ne värimuodit vaihtuvat tiuhaa tahtia ja jos ei ole suosikkiväri, niin ei mene kaupaksi. Sinällään mennyt aivan mahdottomaksi tuo koko touhu. Kynnet, meikki, hiukset, suihkurusketus ja sitten vielä ne satojen eurojen mekot ja kengät. Huh. 

Joo, paljon näkyy tosi ihania mekkoja myynnissä jopa 50 eurolla, eikä kukaan osta, kun samat ilmoitukset on esillä jopa vuosia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä? Satoja eurojako laitetaan yhden tanssiaispäivän asuun ja kengät, meikkaus ja kampaus päälle. Luulin panostaneeni, kun tytölle ostettiin kivijalkakaupasta polvipituinen mekko 80e ja kengät ja kampaus päälle. Itse meikkasin.

Minä panostin aikoinaan yli 1700 e ja nyt tyttö on melko hyväpalkkainen asianajaja. On tieteellisesti todistettu, että vanhempien kannustus on lapsille ja nuorille tärkeä asia tulevaisuutta ajatellen.

Joo-o. Mun vanhojentansseissa oli silloin noita tyttöjä, joiden äiti oli panostanut tosi isosti rahallisesti heidän päiväänsä, siis puhutaan tuhansista euroista. Näistä tytöistä tuli esimerkiksi sairaanhoitajia, yksi yksinhuoltaja huumeiden käyttäjä, yksi taitaa olla keltaisella lehdistöllä töissä joku kirjoittaja kauneuspalstalla, yhdestä tuli kai sisustus influensseri ja elää miehensä rahoilla, yksi jäi kotiäidiksi, pari on jotain ammattikorkea inssejä ja taitaa muutama opettaja olla.

 

Sitten oltiin me toista kastia, jotka jouduttiin joko itse maksamaan koko päivä tai sitten vanhemmat olivat hyvin tiukkoja rahankäytön suhteen. Minä esimerkiksi sain ihan itse maksaa mekon ja kengät, äitini maksoi laukun ja hansikkaat. Äitini teki nutturan minulle ja itse meikkasin. Koko päivä maksoi jopa 80 euroa. Olen nykyään investointi pankkiiri, taustalla DI koulutus ja asun aivan muualla kuin Suomessa. Kaverilla laitettiin rajaksi 200 euroa ja kauhisteltiin sitä jo silloin. Hän kävi lakikoulun ja on nykyään tuomari. Yksi ystävistäni sai rajaksi 100 euroa ja hän on EU:lla töissä tulkkina. Yksi tuttava laittoi 50 euroa omaa rahaa ja 20 euroa sai vanhemmiltaan. Valmistui opettajaksi ja on nykyään Ruotsissa koulussa rehtorina.

Miksi on kuvitelma, että suuri taloudellinen panostaminen omaan penskaansa on jotenkin parempien ihmisten juttu ja tuo jälkikasvulle mitään muuta kuin kusipään maineen? Meidän kaikkien ns toisen kastin väen ja noiden raharikkaiden välinen ero on, että meidän vanhemmat ovat olleet todella tarkkoja rahasta, meidän koulutuksista ja siitä, että pysytään jalat visusti maankamaralla. Joka ikisen meidän vanhemmat ovat hyvin toimeentulevia ja hyvin kouluttautuneita (kaikki ovat monennen polven akateemisella tutkinnolla). Minunkin äitini on neljännen polven dippa, isä on viidennen polven ekonomi taustalla. Eiköhän joku muu ole siihen syynä, että lapsi menestyy elämässä? 

Äärimmäisen vaikea myydä. Oma mekko on nyt myynnissä, voisin tehdä kaupat siitä lähes mihin vaan hintaan, että saisi pois nurkista, mutta kukaan ei edes kysy. :( Ilmoituksessa lukee että tee rohkeasti tarjous, ja 0 tarjousta oon saanut.

No Kontti ja muut kirppikset on täynnä hääpukuja joita ei kukaan halua, miksi kukaan siis haluaisi vanhaa tanssiaismekkoakaan. Muoti vaihtuu ja tyttöjen kesken kilpailu on todellista.

Ei sitä ole myyty. Alun perinkin ostettiin sellainen, että se käy juhlamekoksi muutenkin. 

Ylitarjontaa

Vierailija kirjoitti:

Mitä? Satoja eurojako laitetaan yhden tanssiaispäivän asuun ja kengät, meikkaus ja kampaus päälle. Luulin panostaneeni, kun tytölle ostettiin kivijalkakaupasta polvipituinen mekko 80e ja kengät ja kampaus päälle. Itse meikkasin.

Tytöt harjoittelevat vastuullista rahankäyttöä (muiden rahoilla) ensimmäisiä häitään varten.

Vierailija kirjoitti:

Sama kuin hääpuvuissa. Ovh voi olla 1500 euroa mutta satasella et saa myytyä eteenpäin koska kukaan ei halua käytettyä, vaikka kunto olisi uudenveroinen.

Mutta kun on unelma, ja olet sen arvoinen.

Toisin sanoen: Naisten vastuullista rahankäyttöä.