4-vuotiaan kömpiminen vanhemman sänkyyn, vinkkejä kiitos
Okei juu, olen siis kahdestaan lapsen kanssa asuva äiti ja lapseni yöralli alkaa väsyttämään pahasti. En saa häntä iltaisin omaan sänkyyn nukkumaan sitten millään, joten hän nukahtaa kainalooni minun sänkyyni ja kannan sitten omaan sänkyyn. Tästä on sovittu lapsen kanssa että näin tehdään ja omassa sängyssä nukutaan.
Kuinka ollakaan, yöllä kun lapsi havahtuu, hän säntää suorinta tietä minun sänkyyni ja tunkee aivan kainaloon nukkumaan ja pyörimään. Alan olla todella väsynyt, kun yöunet on huonot joka ikinen yö.
Millaisia unikouluja tämän ikäisille voisi vielä pitää? Arki-iltaisin hän on tosi iltavirkku ja nukutus edes minun kainalooni on vaikeaa, kun hyörii ja pyörii ja hölisee. Ihan kiltisti siis käyttäytyy iltatoimien jälkeen, tietää että pitää nukkua ja koko huone on pilkkopimeä ja hiljainen, mutta ei vaan saa millään unta. Itse en tietenkään enää tässä vaiheessa juttele mitään, sitten kun valot menee kiinni niin ei enää tapahdu mitään. Saattaa silti valvoa sängyssä 30-45 min helposti ihan itsekseen höpisten.
Kaikki vinkit tarpeen!
Kommentit (168)
Entä jos siirryt nukkumaan lapsen sänkyyn? Kun lapsi tulee viereen, niin vaihdat sänkyä. Kun jatkat tätä jonkin aikaa, niin lopulta lapsi ei viitsi vaivautua siirtymään turhan takia.
Minä nukuin pienenä vanhempien vieressä. Viisivuotiaana sain oman levitettävän laverisängyn. Kokeilin sitä, mutta en halunnut nukkua yksin, joten menin vanhempien viereen. Mutta vanhemmat omivat uuden sängyni ja alkoivat nukkua siinä. Itse jäin vanhempien vanhaan sänkyyn, koska olin jo hylännyt uuden sängyn enkä kehdannut enää mennä sinne.Vieressä nukkumisessa ei ollut kyse turvattomuudesta, vaan siitä, että vanhemman vieressä oli mukavampi nukkua kuin yksin.
Tee sängystä pelottava paikka niin ei tule enää viereen.
Vierailija kirjoitti:
Anna lapsen tulla viereen. Mikä siinä on ongelma. Tuskin tulee enää kouluikäisenä.
Onko täällä porukka täysin lukutaidotonta? Johan se ongelma tuli esiin avausviestissä, eli äiti ei saa nukuttua kun lapsi hyörii ja pyörii vieressä. Univaje altistaa monille vakaville terveysongelmille, esimerkkinä nyt vaikka kakkostyypin diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Ja sitten toki jaksamis ja muisti- ja keskittymisongelmat, nekin on hyvin iso riesa ihmiselle joka käy töissä.
Täällä 2-vuotias nukkuu vieressä. Oikein mukavaa paitsi välillä hän kääntyy pää jalkoihin päin tai hakee mukavaa asentoa nojaamalla äitiin.
Täytyy muistaa varoa ettei peitto osu lapsen kasvoille tms.
Vierailija kirjoitti:
Kun tulee viereesi, kannat hänet takaisin omaan sänkyyn ja sanot että täällä on sinun sänkysi, nyt nukutaan. Niin kauan kun sallit lapsen käytöksen, hän ei sitä itse muuta. Nukutat hänet myös omaan sänkyynsä, pyöriminen ei haittaa mutta sängyssä pysytään.
Miksi lapsen turvan ja läheisyyden tarvetta ei saisi ottaa huomioon?
Onko täällä porukka täysin lukutaidotonta? Johan se ongelma tuli esiin avausviestissä, eli äiti ei saa nukuttua kun lapsi hyörii ja pyörii vieressä.
Kai äiti voi tottua siihen, että lapsi on vieressä? Joissakin viesteissä vaaditaan, että lapsen pitää tottua nukkumaan yksin. Minusta lapsi tässä tottumisasiassa etusijalla.
Onko lapsi yksin hankittu labrateitse, niin että ap ei ole tottunut olemaan toista ihmistä lähellä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kiitos vastauksista! Ehkä tosiaan vaihe. Meillä oli jo tarrasysteemi ja hän sai jo lelun :D Sinnitteli tarrapelin läpi, kun halusi niin kovasti sen valitsemansa lelun... Ja sitten palasi vanhasta tottumuksesta säntäilemään äidin viereen
Jatka palkitsemista, ei se välttämättä viikossa tai kuukaudessa vielä onnistu. Se sinnittely loppuu ajan kanssa ja tilalle tulee tuttu tapa nukkuu omassa sängyssä.
Lapsi oppii tukahduttamaan tunteensa saadakseen jonkin tavaran. Miten tämä opittu tapa mahtaa ilmetä aikuisuudessa.
Voi ota toinen kainaloosi hyvillä mielin <3
15v lisää eikä varmasti enää tule, ja sitten ikävöit tuota aikaa, been there :)