Jaksatteko yksinäiset laittaa joulua?

En jaksa vaivata itseäni. Ostan perunaa ja silliä ja savustettuu lohta. Siinäpä minun joulu.

T: kiltti mies

Vierailija kirjoitti:

Koin itseni yksinäiseksi aina aikoinani, siis silloin kun kuvittelin olevani e r i ja i t s e.

Nykyään kun kaikki on samaa ja kaikki tässä ja nyt, ongelmaa ei olekaan enää

ei, parempi on sanoa että ongelmaa ei ole koska kysymystä ei tarvitse kysyä

Vanhentuminen tuo ehkä siis viisauden: kaikki ei olekaan enää eriä ja erilaisuutta

vastakohtien havaitseminen itsessään avaa uuden kehyksen: missä on kehys? Missä on taulun musta ja valkoinen? 

Läsnäolo on tärkeämpää kuin aikaansaaminen. 

Läsnäolemista, valmiiina oloa kaikkeen?

Ehkä siinäkin on liikaa, ehkä läsnäoleminen on valmiina kaikkeen jo itsessään

Kuulostaa syvälliseltä. Tarvin juuri tuollaista. Voitko antaa jonkun kirjavinkin? Tai Nimen? 

Kiitos jo etukäteen!

Totta kai jaksan, kun halua ilahduttaa itseäni. 

No kyllä minä itselle jaksan joulun laittaa, mutta en välttämättä jollekin toiselle.