Lue keskustelun säännöt.
Jaksatteko yksinäiset laittaa joulua?
Kommentit (44)
Jaksan. Ostan vain laatikkoruoat ja konvehteja. Joulukoristeet ja kuusi ovat olleet samoilla sijoillaan noin kaksikymmentä vuotta. Ei tarvitse miettiä, laittaisikko kuusen ja koristeet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laittaa joulua?? Kynttilä palamaan ja amaryllis pöydälle . Se on siinä. Yksin on parasta, voi pitää oman aikataulun ulkoilulle, saunalle , aterialle ( ei jouluhössötyksiä), lukemiselle jne
En vietä joulua. Odotan jo kesää. Miksi pitäisi laittaa jotain joulua? Kuka niin käskee? Äitisikö?
Aloittaja on ilm. joku 6 lapsen elättäjä ja katkera jostain.
Ei jaksa viettää mitään joulua ollenkaan. : (
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiva kun saisi olla joulun täysin yksin omissa oloissa
Vierailija kirjoitti:
En vietä joulua. Odotan jo kesää. Miksi pitäisi laittaa jotain joulua? Kuka niin käskee? Äitisikö?
Kesä on paras!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksinkertainen joulu voi olla hyvä, vaikka olihan se täydellinen-joulu-hössötyskin silloin kun jaksoi.
En todellakaan laita mitään joulua.
Miksi kiduttaisin itseäni laittamalla pöydät notkumaan ruokaa jota ei sikakaan kiljumatta söisi?
Mietittekö yhtään mitä moskaa ne ruuat ovat? Köyhien sörsseleitä kunnon ollut pakko keksiä jotakin syötävää. Tungettu riisin sekaan kaikkea pskaa kuten porkkanoita ja maksaa. Jyystetty lanttua ja heitetty uuniin, samalla tehty jotain "hyvää" perunasta. On todella hyvää kun pilkotaan perunaa ja punajuurta sekaisin ja kutsutaan sitä rosolliksi .. hyi hemmetti 🤮
Ja ihan tosissanne kutsutte tuollaista juhlaruuaksi??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan laita mitään joulua.
Miksi kiduttaisin itseäni laittamalla pöydät notkumaan ruokaa jota ei sikakaan kiljumatta söisi?
Mietittekö yhtään mitä moskaa ne ruuat ovat? Köyhien sörsseleitä kunnon ollut pakko keksiä jotakin syötävää. Tungettu riisin sekaan kaikkea pskaa kuten porkkanoita ja maksaa. Jyystetty lanttua ja heitetty uuniin, samalla tehty jotain "hyvää" perunasta. On todella hyvää kun pilkotaan perunaa ja punajuurta sekaisin ja kutsutaan sitä rosolliksi .. hyi hemmetti 🤮
Ja ihan tosissanne kutsutte tuollaista juhlaruuaksi??
Mäntti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan laita mitään joulua.
Miksi kiduttaisin itseäni laittamalla pöydät notkumaan ruokaa jota ei sikakaan kiljumatta söisi?
Mietittekö yhtään mitä moskaa ne ruuat ovat? Köyhien sörsseleitä kunnon ollut pakko keksiä jotakin syötävää. Tungettu riisin sekaan kaikkea pskaa kuten porkkanoita ja maksaa. Jyystetty lanttua ja heitetty uuniin, samalla tehty jotain "hyvää" perunasta. On todella hyvää kun pilkotaan perunaa ja punajuurta sekaisin ja kutsutaan sitä rosolliksi .. hyi hemmetti 🤮
Ja ihan tosissanne kutsutte tuollaista juhlaruuaksi??
Asiaa!!!
Olen ollut jo 10 v yksineläjä, keksi-ikäinen nainen. Sitten lapsuuden ja nuoruuden olen aina inhonnut joulua. Joulua mainostetaan perhejuhlana jossa tärkeintä on yhdessäolo ja läheiset. Kauheaa aikaa yksineläjille.
Aikoinaan ravintola alalla 25 v töissä olleenani vuoden kiireisin aika alkoi pikkujoulusesongista päättyen 23.12, tehtiin 12-15 h työpäiviä 8-9 pv:kin putkeen puolikuolleena. Torttuja, pipareita, konvehteja, laatikoita ja kinkkua oli syöty oikein ja nurin, niin että ne tuli jo korvista ulos kun se oikea joulu koitti. Joululaulujen yliannostus oli niin suuri että joku kaupassa käydessä "kulkuset" joululaulun kuuleminenkin sai aikaan lähes paniikkihäiriötä muistuttavan oksettavan olon ja pakoreaktion.
Kun vapaapäivät vihdoin koitti, sulkeuduin yleensä koirieni kanssa kotiini, lähinnä nukuin tai muuten vaan huilailin vaakatasossa ensimmäiset 2-3 päivää jotta toivun siitä fyysisestä rasituksesta. Kävin rauhallisilla lyhyillä kävelyretkillä koirien kanssa ulkona vältellen mitään ihmiskontakteja. Kun oli toipunut, saatoin piipahtaa sinkkuystävieni luona jotka ei myöskään piitanneet joulusta. Jossain vaiheessa olin pitkässä parisuhteessa jossa mies meni aina aatoksi- joulupäiväksi omien vanhempiensa luo, jonne kokoontui koko sisarusparvi kumppaneineen ja lapsineen (yht ehkä n 10 hlö). Ensimmäiseen pariin vuoteen minua ei pyydetty sinne joten olin yksin kotona ja sittemmin en todellakaan enää halunnut viettämään mitään pönötysjoulua vieraiden ihmisten kanssa paikassa jossa minä ravintola-alan ammattilaisena olisi ollut lähinnä kokkina, keittiöpiikana, tarjoilijana, tiskarina jne. Anoppi oli pyytänyt minua avukseen (voitteko kuvitella, olisin tullut sinne töihin, en vieraaksi). En todellakaan hoida noita asioita enää vapaa-ajalla, koska tein sitä töikseni. Mies loukkaantui eikä tietenkään ymmärtänyt vaikka kuin kauniisti yritin selittää miksi en halua viettää kaiken työni jälkeen vielä isossa porukassa lähes tuntemattomien kanssa joulua. Ei mies ei ymmärrä, minä olin se oudosti käyttäytyvä joka ei jaksa vielä pyhinä passata muita ja kuunnella pentujen parkumista pari päivää hymyssä suin. Kun mies 4 v seurustelun jälkeen jätti minut (ihan muistakin syistä), hän mainitsi vielä miten outo olen kun en tullut auttamaan hänen perhejoulussa "anoppia" vaikka olen ammattilainen enkä halua kuulua hänen sukuun jouluna. Siis hänellä ei ollut mitään ymmärrystä toisten tahtotilaan tai syihin, äärimmäisen itsekeskeisenä ei osannut asettua toisen tilanteeseen yhtään vaan minun olisi pitänyt miellyttää vain häntä ja tehdä anopille mieliksi. huh,
pääsin eroon hänestäKIN
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joulupukki pökki innoissaan korvatunturilla muoriaan. Mutta muori katala pukin poissa ollessa käytti kynttilöitä.
Vierailija kirjoitti:
Kiva kun saisi olla joulun täysin yksin omissa oloissa
Mullekin käy mutta rakkaiden kanssa sitä viettäisi kivoiten.
Uskon, että 24.12. tulee ihan ilman mitään "laittamista" 🤦🏻
En laita, ostan kyllä jouluruokaa, tykkään perinteisetä kinkusta, porkkanalaatikosta, riisipuurosta rusinakeiton kanssa. Ihania lapsuusmuistoja. Ostan 1 rasian mielisuklaakonvehtejani, en tarvitse muuta.
Nyt on joulu keskellä viikkoa, maanantaina ja perjantaina ei töissä tapahdu varmasti mitään (olen hallinnollisissa tehtävissä) eli 100% on toimistolaisista on "etänä" eli ei tarvitse edes mennä töihin. Eli siinä on käytännössä 9 päivää "ei mitään tekemistä". Tiedän että nuo päivät tulee olemaan piiiiiiitttttkkkkkkiiiiääääääää. Ja varmasti jossain kohtaa hiipii suru ja ahdistus tästä yksinäisyydestä ja rakkaudettomasta elämästä vaikka tekisin mitä. Iäkäs äiti asuu miehensä kanssa suht lähellä, siellä voisi käydä päiväseltään, ehkä teen sen velvollisuuden tunnosta vaikken jaksaisi olla siellä yhtään, en jaksa kuunnella niiden vanhusten 30x kuultuja samoja jaarituksia ja typeriä vanhan kansan tarinoita, vanhojen muisteluita, sairauskertomuksia ja seikkaperäisiä kuvauksia leikkausoperaatioista ja kuka sanoi mitä ja sitten se lääkäri teki sitä ja hoitaja niin ja näin ja viereisen petin Seppo joka oli kotoisin siellä jonka vaimolla oli alzhaimer, tytär oli pappi ja naapurilla leikattu tyrä ja tyttären naapurin kumppani oli leski jne... (ymmärrättekö) ketään ei kiinnosta!
Muutaman kortin lähetän, et viitsi, enkä jaksa. Yksin eläessä ei ole joulua!
Kait se ois jaksettava. Pitää vielä siivota ensin, ja sitä taas en jaksaisi. Täytyy skarpata.
Kiitos Jumalalle glogeistä