Lähdin juuri 20 vuoden liitosta vaikean ihmisen kanssa, miten selvitä tästä pahasta olostat/syyllisyydestä antamatta periksi?

Kontrolloija hivuttaa valtaansa koko ajan tiukemmalle. Parasta mitä voit tehdä on lähteä menemään.

https://captainawkward.com/2024/07/15/1436-why-do-abusers-take-your-stu…

Tässä sinulle voimalaulu tähän viikkoon. Kaija Koon Vapaa sopii myös loistavasti!

Kuulostaa, että olet ollut pesunkestävän narsistin vaikutuksen alla 20 vuotta. Varmasti tuntuu erikoiselta, ettet enää ole enää vastuussa hänen tunteistaan ja tekemisistään, mutta lupaan että tunne helpottaa päivä päivältä. Tsemppiä! 

Kannattaa muistaa, ettei se kamala tyyppi ole suhteen ainoa alle kouluikäinen vaan se kiltti osapuoli on myös. Toinen vain on juuttunut olemaan ilkeä uhmaikäinen  ja toinen aikuisena toimimaan joutuva viisivuotias. Molempien tulisi kasvaa aikuisiksi. Yleensä sitä mulkkua osapuolta ei kiinnosta, kun vamma on niin syvällä, mutta ylikiltti lapsiaikuinen aikuislapsi lähtee kuuliaisesti parantamaan itseään.

Tuossa on tärkeää kaksi seikkaa. Ei käytä yhtään minuuttia sen toisen kasvun toivomiseen tai siinä auttamiseen ja lähtee, jotta suo itselleen ympäristön, jossa kasvu on mahdollinen. Siitä ei tarvitse kantaa syyllisyyttä, olisihan sillä toisellakin mahdollisuus parantaa itseään. Ei vaan paranna.

Sama tilanne täällä. 

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa muistaa, ettei se kamala tyyppi ole suhteen ainoa alle kouluikäinen vaan se kiltti osapuoli on myös. Toinen vain on juuttunut olemaan ilkeä uhmaikäinen  ja toinen aikuisena toimimaan joutuva viisivuotias. Molempien tulisi kasvaa aikuisiksi. Yleensä sitä mulkkua osapuolta ei kiinnosta, kun vamma on niin syvällä, mutta ylikiltti lapsiaikuinen aikuislapsi lähtee kuuliaisesti parantamaan itseään.

Tuossa on tärkeää kaksi seikkaa. Ei käytä yhtään minuuttia sen toisen kasvun toivomiseen tai siinä auttamiseen ja lähtee, jotta suo itselleen ympäristön, jossa kasvu on mahdollinen. Siitä ei tarvitse kantaa syyllisyyttä, olisihan sillä toisellakin mahdollisuus parantaa itseään. Ei vaan paranna.

Pystyn samaistumaan tähän. Jouduin tuohon aikuisen lapsen rooliin jo pienenä. Kuski vain vaihtui. En koe olevani ihan "oikea aikuinen". Mies käytti tätäkin eilen hyväkseen ja pelotteli kuinka ei tule apuun jos joku hullu tulee kimppuun tai tulee sota, minut h@kataan ja joukko(tiedätte kyllä mitä), koska hän ei suurena suojelijana ole suojelemassa. Hänellä on muutenkin noita fantastisia sankariskenaarioita, joihin pitäisi suhtautua kiitollisena ja kunnioittavasti, ihan kuin ne olisivat oikeasti tapahtuneet.

Ap

No ne on niitä nelivuotiaan supermiesfantasioita.

Jos jotain pahaa tapahtuu, joku muu auttaa tai sitten se vaan tapahtuu. Ei kannata ottaa yhdeltä viittä lyöntiä, jotta se sitten suojelisi sinua kuudennelta.

Halu kasvuusi on syntynyt. Olet terapiassa ja haluat kasvaa edes nyt rauhassa, kun et lapsena pystynyt. Ja kun olet kasvanut, et jaksa tuollaista tyyppiä kahta minuuttia ja saat muutenkin parempaa seuraa.

Pelasta tavarasi ja minimoi ihan kaikki yhteys mieheen. Mieluiten lopeta kokonaan. Hän etsii kyllä uuden äidin, joka pitää huolta ja jota kiusata.

T. Toinen toipuva vastaava

P.S. Olet ollut koko elämäsi oman elämäsi sivuhenkilö. Nyt nosta itsesi esiin ja luot rajat ja alat puolustaa niitä. Siitä kasvaa omanarvontunto. Terapeuttisi auttaa <3

Kuten terapeuttini sanoi: "Olet aikuisempi kuin uskotkaan." Ja ollaanhan me siinä mielessä, että ollaan pidetty huoli ties mistä hulluista. Nyt se huolenpito kohdistetaan siihen sisäiseen lapseen, joka on aina jäänyt vaille ja luodaan hänelle häntä itseään kohtaan turvallinen aikuinen.

Vierailija kirjoitti:

Pysy tiukkana. Oletan, että 20 vuoden jälkeen lähipiiri tietää ongelmista. Ota joku mukaan, kun haet tavaroitasi. 

Tuntuu kamalalta kirjoittaa näin, mutta jos pelkäät, että mies vahingoittaa tekemiäsi esineitä, hän olisi valmis vahingoittamaan myös sinua. 

Joidenkin mahdollisesti pilaantuneista matkoista en huolisi hetken vertaa.  

Pärjäät kyllä. 

Samanlaisessa tilanteessa lähipiiri jätti minut yksin koska heistä jätin mieheni heitteille. Jopa aikuiset lapset. Eivät nyt vuosien jälkeenkään puhu minulle. Minusta puhutaan edelleen päivittäin pahaa.

Vaikka tiesivät että mies huusi tuntitolkulla päivittäin...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pysy tiukkana. Oletan, että 20 vuoden jälkeen lähipiiri tietää ongelmista. Ota joku mukaan, kun haet tavaroitasi. 

Tuntuu kamalalta kirjoittaa näin, mutta jos pelkäät, että mies vahingoittaa tekemiäsi esineitä, hän olisi valmis vahingoittamaan myös sinua. 

Joidenkin mahdollisesti pilaantuneista matkoista en huolisi hetken vertaa.  

Pärjäät kyllä. 

Samanlaisessa tilanteessa lähipiiri jätti minut yksin koska heistä jätin mieheni heitteille. Jopa aikuiset lapset. Eivät nyt vuosien jälkeenkään puhu minulle. Minusta puhutaan edelleen päivittäin pahaa.

Vaikka tiesivät että mies huusi tuntitolkulla päivittäin...

Voi olen niin pahoillani puolestasi Itse vähän pelkään miehen puolen suvun reaktiota. Luultavasti ymmärtävät (veljensä on sanonut minulle, että tyyppi nostattaa hänellä niskakarvat pystyyn). Anopin kanssa en ole väleissä, koska en jaksanut 15 kauempaa tekstarihäiriköintiä ja arvostelua ja vaatimuksia. Minulla ei ole montaa kaveria. Siskoni on ainut, joka voi ja haluaa auttaa minua.

Ap  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pysy tiukkana. Oletan, että 20 vuoden jälkeen lähipiiri tietää ongelmista. Ota joku mukaan, kun haet tavaroitasi. 

Tuntuu kamalalta kirjoittaa näin, mutta jos pelkäät, että mies vahingoittaa tekemiäsi esineitä, hän olisi valmis vahingoittamaan myös sinua. 

Joidenkin mahdollisesti pilaantuneista matkoista en huolisi hetken vertaa.  

Pärjäät kyllä. 

Samanlaisessa tilanteessa lähipiiri jätti minut yksin koska heistä jätin mieheni heitteille. Jopa aikuiset lapset. Eivät nyt vuosien jälkeenkään puhu minulle. Minusta puhutaan edelleen päivittäin pahaa.

Vaikka tiesivät että mies huusi tuntitolkulla päivittäin...

Noin siinä voi käydä ja moni vaihtaa ihmiset ympäriltään kokonaan, parempaan seuraan. Lapset on ikävä juttu. Narsistille on aina tärkeää saada muut puolelleen ja vastapuolta vastaan. Toinen vaihtoehto on, että hylkää lapsensa.

Ap, muista ja opettele sisäistämään: sinulla on ja saa olla tarpeita. On tärkeintä, että voimasi riittävät omien tarpeittesi täyttämiseen. Jos jää yli, saat ihan itse valita, kenen ihmisen ja mihin tarpeisiin sen lopun käytät tai ihan vaan rentoudutko. Toisten tarpeet saa myös ihan vapaasti kyseenalaistaa. Niihin ei ole pakko vastata. Minäkin olen opetellut tuon vasta keski-ikäisenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pysy tiukkana. Oletan, että 20 vuoden jälkeen lähipiiri tietää ongelmista. Ota joku mukaan, kun haet tavaroitasi. 

Tuntuu kamalalta kirjoittaa näin, mutta jos pelkäät, että mies vahingoittaa tekemiäsi esineitä, hän olisi valmis vahingoittamaan myös sinua. 

Joidenkin mahdollisesti pilaantuneista matkoista en huolisi hetken vertaa.  

Pärjäät kyllä. 

Samanlaisessa tilanteessa lähipiiri jätti minut yksin koska heistä jätin mieheni heitteille. Jopa aikuiset lapset. Eivät nyt vuosien jälkeenkään puhu minulle. Minusta puhutaan edelleen päivittäin pahaa.

Vaikka tiesivät että mies huusi tuntitolkulla päivittäin...

Voi olen niin pahoillani puolestasi Itse vähän pelkään miehen puolen suvun reaktiota. Luultavasti ymmärtävät (veljensä on sanonut minulle, että tyyppi nostattaa hänellä niskakarvat pystyyn). Anopin kanssa en ole väleissä, koska en jaksanut 15 kauempaa tekstarihäiriköintiä ja arvostelua ja vaatimuksia. Minulla ei ole montaa kaveria. Siskoni on ainut, joka voi ja haluaa auttaa minua.

Ap  

Narsismi syntyy yleensä yhdeltä osaltaan äitisuhteessa. Pidä anoppi kaukana, kuten olet jo tehnytkin. Kannattaa poistaa itsensä yhtälöstä ja etsiä uudet kaverit. Miehen suku on miehen suku eikä sinulle ole enää terveellistä kaveerata heidän kanssaan pakollisia juhlia enempää.

Vertaistuki tukee. Jos et löydä livenä, hyödynnä verkon keskusteluja ja videoita. Sinun elämäsi on pian kivempaa kuin uskallat toivoakaan! 

Sinä selviät siitä! Ihan varmasti. Voi olla että jokunen ihmissuhde katkeaa mutta et oikeasti menetä heissä yhtään mitään. Tunnet syyllisyyttä koska sinua on syyllistetty kaikesta (luulisin).

Nyt keskityt omaan itseesi. Sinä olet tärkein. Huokaise helpotuksesta, itke pois ahdistus. Olet vapaa! Jätä tavarat, älä suostu "juttelemaan" miehen kanssa. Yrittää vain manipuloida.

Saman kokenut ja elämästä tuli sata kertaa parempaa. Jos toiset naiset syyllistää he ovat kateellisia, kun eivät itse uskalla tehdä samaa (luultavasti rahan vuoksi). Miesten juttuja älä edes pysähdy miettimään, he pitävät aina toisten miesten puolta (vaikka olisi hengen ottanut naiseltaan, syy on aina naisen).

Omat voimat alkavat löytyä ainakin itsellä aikalailla välittömästi eron jälkeen. Sitten vasta tajusi, kuinka paljon energiaa se ihminen oli imenyt ja nyt saakin keskittyä omaan mukavaan elämään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pysy tiukkana. Oletan, että 20 vuoden jälkeen lähipiiri tietää ongelmista. Ota joku mukaan, kun haet tavaroitasi. 

Tuntuu kamalalta kirjoittaa näin, mutta jos pelkäät, että mies vahingoittaa tekemiäsi esineitä, hän olisi valmis vahingoittamaan myös sinua. 

Joidenkin mahdollisesti pilaantuneista matkoista en huolisi hetken vertaa.  

Pärjäät kyllä. 

Samanlaisessa tilanteessa lähipiiri jätti minut yksin koska heistä jätin mieheni heitteille. Jopa aikuiset lapset. Eivät nyt vuosien jälkeenkään puhu minulle. Minusta puhutaan edelleen päivittäin pahaa.

Vaikka tiesivät että mies huusi tuntitolkulla päivittäin...

Ehkä tuo jonain päivänä korjaantuu. Jos ei, olkoon korjaantumatta, ei sitä olisi voinut väkisin korjata. Ihmisillä on paljon syitä siihen, miksi valitsevat lohdullisen valheen. Keskity luomaan itsellesi uusi elämä. Muiden tuomion miettiminen vetää sinua taaksepäin. Voit sanoa, ettei asiat ole noin kuin haluavat ajatella. Ja sitten jätät heidät miettimään ja se siitä.