Lue keskustelun säännöt.
Minkälaista roolia uusi puoliso ottaa suhteessanne lapsiisi?
24.11.2024 |
Minä jäin pitkän avoliiton jälkeen yh äidiksi taannoin ja olen miettinyt, että haluaako kukaan mies ikinä välittää minun lisäksi lapsestani, ottaa vastuuta ja olla myös jonkunlaisena kasvattajana ja roolimallina lapselleni.
Olen lähipiirissä seurannut vierestä tilanteita joissa uusi puoliso lapsiviikoilla välttelee uuden puolison lapsia, ei halua viettää aikaa lasten kanssa jne. Eli eivät käytännössä edes ole kotona, kun on lapsiviikko..Osa näistä pakenijoista ei suostu milläänlailla puuttua vaikkapa lasten käytökseen.
Kommentit (25)
Miksi erosit? Eikö olisi ollut helpompaa säilyttä ydinperhe ja vaikka sopia avoimesta suhteesta, jos vieras meisseli houkuttaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun miesystäväni suhtautuu lapsiini ystävällisesti. Juttelee paljon heidän kanssaan. Muistuttaa tarvittaessa esim astioiden laitosta koneeseen ja omien jälkien siivoamisesta.
Suostuvatko puuttumaan edes räikeisiin kielioppivirheisiin?
No itse näin nykyisenä äitipuolena sovin heti alkuun miehen kanssa (jolla on siis lapsi), että minä en ole lapsen vanhempi. Olen hänelle turvallinen aikuinen, mutta kasvatuksen hoitaa isä (ja toisessa kodissa äiti). Tykkään lapsesta hirveästi, leikin hänen kanssaan, vien hänet ulos yksinkin, elän ns. normaalia lapsiperhearkea kun hän on täällä. Mutta tärkeimmän kasvatustyön tekevät vanhemmat, enkä myöskään esim. osallistu lapsen kuluihin (tarkoitan nyt lähinnä vaatteita ja tavaroita, ruokaa toki ostan samalla kuin muillekin).
Eikö lapsellasi ole jo isä, joka hoitaa lapsen vähintään joka toinen viikko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän nuo uusperhekuviot on lasten kannalta melkoista helvettiä. Veljen uusi vaimo kohtelee omaa lastaan hyvin erilailla kuin lapsipuoltaan. Ärsyttävää kun eukko valittaa, että teini-ikäinen syö liikaa. Säälin lasta, joka joutuu omassa kodissaan elämään syrjittynä.
Ei ota mitään roolia. Uusi puolisoni on puolisoni, ei lapsille isäpuoli tai isänkorvike. Asialliset välit, mutta ei kasvata, ei komenna, ei huolehdi harrastuksista jne. Miksi noin tekisikään, lapset ovat minun lapsiani. Lapset suhtautuvat samalla tavalla eli asiallisesti, valitukset kohdistetaan minulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän nuo uusperhekuviot on lasten kannalta melkoista helvettiä. Veljen uusi vaimo kohtelee omaa lastaan hyvin erilailla kuin lapsipuoltaan. Ärsyttävää kun eukko valittaa, että teini-ikäinen syö liikaa. Säälin lasta, joka joutuu omassa kodissaan elämään syrjittynä.
Veljesi on lapanen .Säälin lasta.
Ravistele veljeäsi!
Vierailija kirjoitti:
Miksi erosit? Eikö olisi ollut helpompaa säilyttä ydinperhe ja vaikka sopia avoimesta suhteesta, jos vieras meisseli houkuttaa?
Mies siis jätti minut kesällä toisen naisen takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on uusperhe, molemmilla on lapsia, ei yhteisiä. No, nyt isoimmat ovat jo aikuisia ja pienimmät lukiossa. Meillä ei ole ollut ns uusperheongelmia. Ja syynä on se, että Emme kumpikaan ota roolia toisen lapsista. Se kantaa vastuun, jonka lapsista on kyse. Suhde puolison lapsiin säilyi hyvänä, koska käskyt kierrätettiin biologisen vanhemman kautta. Näin itselle jäi kiva rooli ja isä sai olla pahiksena.
Noin siis ensimmäiset vuodet. Toki asiat eivät ole yksioikeuksia ja tilanne muotoitui vuosien varrella. Mutta tuossa yksi keskeinen pointti, miksi katson uusperheen lähteneen kasvamaan oikeaan suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi erosit? Eikö olisi ollut helpompaa säilyttä ydinperhe ja vaikka sopia avoimesta suhteesta, jos vieras meisseli houkuttaa?
Mies siis jätti minut kesällä toisen naisen takia.
älä edes ajattele vielä asiaa.tutkimusten mukaan lapsella menee vähintään vuosi toipua vanhempiensa erosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tulis mieleenkään olla suhteessa jonkun yksinhuoltajan kanssa, joka on jo pilannut oman ja monen muunkin elämän!
Paluu exän kanssa, jolla välissä lapset kolmannen pyörän kanssa, ei edes mikään tavistapaus. Erittäin hankala yhtälö. Ajattelen että kolmannen pyörän tyttäriä tuskin haluan edes nähdä mutta isän on hoidettava poikasuhteensa ja yrittäisin olla mahdollsimman neutraali. Tuntuu kovin erikoiselta koska tämä on sellaisessa iässä jonka ikäiset miehet näköjään 'pyörivät ympärilläni'. Mitä mahtaa poika ajatella isästään joka on hakannut raskaana olevan naisensa ja lähtenyt pettämään tälle uhkaukseksi järjestämänsä naisen kanssa (riita ei liittynyt raskauteen vaikka tein abortin mm koska pahoinpitely), joka on kolmas pyörä eli pojan äiti. Elämä voi olla taruakin kamalampaa! Tiedän - OLEN PÄHKÄHULLU.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No itse näin nykyisenä äitipuolena sovin heti alkuun miehen kanssa (jolla on siis lapsi), että minä en ole lapsen vanhempi. Olen hänelle turvallinen aikuinen, mutta kasvatuksen hoitaa isä (ja toisessa kodissa äiti). Tykkään lapsesta hirveästi, leikin hänen kanssaan, vien hänet ulos yksinkin, elän ns. normaalia lapsiperhearkea kun hän on täällä. Mutta tärkeimmän kasvatustyön tekevät vanhemmat, enkä myöskään esim. osallistu lapsen kuluihin (tarkoitan nyt lähinnä vaatteita ja tavaroita, ruokaa toki ostan samalla kuin muillekin).
Miksi tykkäät toisen lapsesta hirveästi?
Suuri osa biovanhemmista ei salli, että isäpuoli tai äitipuoli pitää heidän lapselleen kuria. Pahimmillaan isä-/äitipuoli joutuu näissä tilanteissa lasten systemaattisesti "kotikiusaamaksi", koska hänellä ei ole mahdollisuutta laittaa vastaan, kun lapset käyttäytyvät huonosti.
Sovittiin jo alussa että molemmat huolehtii oman jälkikasvunsa, eikä ongelmia ole ollut. Nyt 2/3 jo aikuisia, ja viimeinenkin hyvästi teini-iässä. Autetaan sen verran minkä itse kokee hyväksi, mutta ei sen enempää. Enempi ollaan puolison kanssa miettimisen ja huolien tukena, kuin konkreettisesti esim kuskaamassa paikasta toiseen ja katsomassa perään kun toinen on töissä.
Vierailija kirjoitti:
Suuri osa biovanhemmista ei salli, että isäpuoli tai äitipuoli pitää heidän lapselleen kuria. Pahimmillaan isä-/äitipuoli joutuu näissä tilanteissa lasten systemaattisesti "kotikiusaamaksi", koska hänellä ei ole mahdollisuutta laittaa vastaan, kun lapset käyttäytyvät huonosti.
Tuo kertoo vain siitä, ettei biologinen vanhempi kanna omaa vastuutaan lastensa kasvattamisesta tai hoitamisesta. Jos hoitaisi oman hommansa, ei bonusvanhempi joutui kotikiusaamaksi.
Siksi en voi korostaa tätä: molempien kuuluu hoitaa, viihdyttää ja kasvattaa omat lapsensa. Bonuksen tehtävänä on vain tarvittaessa ja hädän tunnen auttaa.
Miksi lasten pitäisi kestää kodissaan jotain vierasta ukkoa tai akkaa, vaikka mikä luonne voi paljastua pahimmillaan. Tai jos juo. Ellei ole aidosti kiva ja anna rauhaa muille, tilaa, ei vie muiden tilaa. Lapsille ero on muutenkin kova paikka ja muutokset. Tai muutto. Koti on aina lasten ekana.
Lapset ovat ok, mutta en ryhtyisi minkäänlaiseksi isää muistuttavaksi aikuiseksi.