Hei yhden lapsen äidit! Noustaan taistoon noita monilapsisia sortajia vastaan!

Tunnen muutaman niin katkeran ja loppuunpalaneen suurperheen äidin että en kyllä jaksaisi heidän kanssaa tai heitä vastaan muutenkaan osallistua mihinkään. Heillä on sitä rangaistusta jo ihan riittävästi ;)

Meitä on äiti ja tyttö. Me hypätään aika ketterästi silloin tällöin lentokoneella ympäri Eurooppaa. Tehkää sama perässä kolmen kanssa! (ei taida rahat riittää ja ukko suostua)

kateellisia kun sulla ei ole tärpännyt kuin kerran. Niin kateellisia että pakko sanoa: otan osaa! Onhan yksikin ihan hyvä määrä, ainakin laiskalle äidille ;)

eipä siinä paljon tajuta muutakaan.

9

1) Meillä on 7 lasta 2kk - 13v

2) Mies osallistuu lastenhoitoon ja kotitöihin

3) Olen kotiäitinä ja meillä on palkattu lastenhoitaja kotiin auttamaan minua. Hän ulkoiluttaa isompia lapsia, kun minä olen vauvan kanssa sisällä näillä pakkasilla ja muutenkin auttaa tässä arjen pyörittämisessä. Maksamme hänelle 1500e/kk (hän on arkena 5 tuntia per päivä + satunnaisesti silloin kuin meillä on mieheni kanssa menoja).

4) Rakastan lapsia ja olen onnellinen lapsilaumastani. Emme ole lestadiolaisia, vaikka usea sitä epäilee johtuen lasten lukumäärästä.

5) Asumme vanhassa isossa kyläkoulussa maalla. Meillä on lemmikkieläimiä ja viihdymme täällä mainiosti. Tilaa ja tekemistä riittää. Asuimme ennen lapsia mieheni kanssa Helsingin keskustassa ja molemmat olemme Helsingin Eirasta kotoisin.

6) Meillä on miehen kanssa yhteisiä harrastuksia kodin ulkopuolella, käymme konserteissa ja tapahtumissa, välillä kylpylässäkin ja pienillä matkoilla.

7) Lapset ovat hyvin kasvatettuja, eikä heidän kanssaan ole häpeämistä käydä syömässä ravintolassa tai lähteä 2 viikon reissulle ulkomaille.



Kyllä minusta olisi sääli jos meillä olisi vain 1 lapsi. Paljon puuttuisi siitä elämästä.

totta kai me ollaan sulle

kateellisia kun sulla ei ole tärpännyt kuin kerran. Niin kateellisia että pakko sanoa: otan osaa! Onhan yksikin ihan hyvä määrä, ainakin laiskalle äidille ;)



Kieri sä vaan siinä kateudessa siellä kotona niitten penskojes kanssa. Me lähdetään nimittäin ihan tässä kohtapuoliin TAAS matkoille kun on tuota aikaa ja rahaa. Niin ja tietenkin lapsemme saa matkalla kaikkea kivaa mihin teillä ei olis varaakaan. Eikä tartte kuunnella sitä pirun tappelua, aaaaaahh.

Olen vain kyllästynyt siihen, että toisilla on muka oikeus arvostella toisia sen perusteella kun:

-tekee " vain" yhden lapasen.

-haluaa elää lapsettomana.

-tekee lapset pitkällä ikäerolla.

-tekee lapset lyhyellä ikäerolla.

-tekee kaksi taikka 12 lasta.

-tekee lapsen yksin.

-ryhtyy yksinhuoltajaksi.

-laittaa lapsen päiväkotiin (oli lapsella ikää minkä verran tahansa).

-vanhempi sisarus hoidossa ja vauva kanssa kotona.

-ei täysimetä.

-antaa vain korviketta.

-käyttää kestovaippoja tai kertakäyttövaippoja.

-haluaa lapsensa syntyvän sektiolla.

-haluaa synnyttää ns. luomusti.

-haluaa synnyttää kaikilla mahd. kipulääkkeillä.

-kokee imetyksen vastenmieliseksi.

jne.



Kukin siis eläköön tyylillään, ja kunnioittaen toisten valintoja.

Niin pitkään kun kukaan ei vahingoita lasta tms. niin siihen ei ole toisilla nokan koputtamista.



:)

kaikilla näin ole.

mitä muut ajattelee meidän lapsiluvusta. Mutta voin olla hengessä mukana :).

Teillähän on hyvin asiat ja olette fiksuja kun käytätte apua lapsen hoidossa! Nämä jotka kovin kärkkäästi arvostelevat meitä yhden lapsen äitejä ovat niitä jotka ovat tehneet lapsensa koska sisarus on pakko hankkia tai nostaakseen omaa arvoansa ihmisenä ovat nyt aiheena tässä ketjussa. Eivät jaksa/pysty hoitamaan kersojansa ja siksi kateuksissaan haukkuvat meitä joilla on helpompaa ja meitä jotka ovat uskaltaneet tehdä tälläisen ratkaisun.

jep, olen 5 lapsen äiti. Isommat lapset eivät aiheuta enää valvottuja öitä, kitinää, vitinää jne (lapset 15 v, 14 v,10 v,5v ja 1 v)

Tuo 1 v on todella raskas tapaus, villi kun mikä, mikään tavara ei saa olla paikallaan, kiukuttelee minkä ehtii. Huoh... jos eka lapsemme olisi ollut noinkin raskas hoidettava, lapsilukumme olisi jäänyt tasan tarkkaan tuohon yhteen.

Kyllä yksi lapsi voi uuvuttaa äidin täysin, kotihommista ei tule mitään kun ei ehdi ja kun ehtisi ei enää jaksa.



Siis tsemppiä teille yhden lapsen äideille

tyhmä rasittaa itseään liikaa, viisas pääsee vähemmällä.

Itse olen hengessä edelleen yksilapsisuuden kannattaja/ymmärtäjä, vaikka meille syntyikin yllättäen toinen lapsi =) En todellakaan jaksa vängätä perusteluja suuntaan tai toiseen, jokaisessa tilanteessa kun on omat hyvät ja huonot puolensa.



Ja ihan yhtä itsekäs valinta tämä toinenkin lapsi oli kuin ajatus yhdestä lapsesta aikanaan :) Eikä ole kaduttanut, päinvastoin - miten oman lapsen saaminen (samantekevää monennenko) koskaan voisikaan kaduttaa? Vastaavasti on kyllä vaikea kuvitella, että olisimme sitäkään katuneet, jos emme olisi mieltämme muuttaneet. Miten voisi kaivata jotain, mitä ei koskaan ole kokenut?



Olkaa sinut elämänne ja valintojenne kanssa, niin ei tarvitse vertailla niitä mihinkään eikä todistella mitään...

Mutta ukko lähti kävelemään ja olen jo 40 v. enkä viitsi jahdata enää uutta onnea. Olisi kiva jos lapsi leikkisi kaverin kanssa, eikä aina aikuisten kanssa, mutta kun se ei ole mahdollista, en kaipaa muiden ihmisten ylenkatsomista tilanteeseemme.



Täällä aina oletetaan, että elämä menee kaikilla samalla tavalla.

Positiivista lukea täältä välillä tuollaistakin että joku useampilapsinen myöntää miten rasittavaa on mutta ei silti auo päätään niille jotka hankkii vaan sen yhden.



Minulle on muuten useampikin kaveri sanonut että jos tuo 2. tai 3. lapsi olisi syntynyt ensimmäisenä niin olisi jäänyt viimeiseksi... Niin ne lapset on erilaisia. Meille syntyi semmoinen valvottava tapaus ja en ole ihan varma uskallanko ottaa riskiä että tulee toinen samanlainen ;)

ehkä kolme tuntia yössä :(

Mullekin yksi sukulainen sanonut, että jos heidän eka olis ollut kuin kuopus (kolmas), hän ei ikinä olisi tehnyt enempää. Oli heillä tarkoituksena tehdä neljä tai viisi lasta.

Vierailija:

Minulle on muuten useampikin kaveri sanonut että jos tuo 2. tai 3. lapsi olisi syntynyt ensimmäisenä niin olisi jäänyt viimeiseksi... Niin ne lapset on erilaisia. Meille syntyi semmoinen valvottava tapaus ja en ole ihan varma uskallanko ottaa riskiä että tulee toinen samanlainen ;)

mitä nyt tiedän,OLISIN SAANUT VAIN YHDEN LAPSEN :)

Perusteluksi riittäköön, että antaa kaikkien kukkien kukkia :)



(vielä reilu vuosi sitten olin yhden äiti, ja ei se sen helpompaa silloinkaan ollut)

kun toinen lapsista on vaikka isällään ja olen toisen kanssa kahden nautin suunnattomasti siitä, että saa osoittaa huomiota vain tälle yhdelle ja puolet helpommallakin pääsee yhden kanssa kuin kahden.



Tsemppiä teille!

Tuplalapsiani en silti pois antaisi =)