Onko minulla afasiaa? Olen aika nuori ja ongelmia on puheentuotossa ollut vuosien ajan

En ole hakenut apua. Olen sulkenut silmäni asialta ja hävennyt yksin, toivoen ettei kukaan kiinnitä huomiota tai etteivät ainakaan sanoisi mitään asiasta. 

Ikää alle kolmekymmentä. Taustalla runsasta alkoholin käyttöä ja myös niitä päähän kohdistuneita iskuja. Myös traumat ja stressi/uupumukset ovat kuormittaneet. Olen sairastunut jo lapsesta saakka hypotyeroosia, arvot nykyään ok. 

Puheentuotossa ongelma on se, että en löydä sanoja ja joudun keksimään kiertoilmaisuja, pahoittelemaan viivästystä kun etsin tiettyä sanaa. Tätä tapahtuu alituiseen. Väsyneenä puhun kuin puuroa olisi suussa suunnilleen enkä etenkään silloin löydä sanoja ja se on helvetin noloa. Puhun todella typeriä kun yritän salamana keksiä puheeseeni kiertoilmaisuja. 

Kun oikein skarppaan ja pinnistän niin vaikutan lähes normaalilta. Aivokapasiteetti on koko ajan todella kovilla tämän puhehäiriön vuoksi. 

Joskus on väsyneenä vaikeaa edes ymmärtää mitä toiset puhuu. On niin omissa maailmoissaan eikä jaksa keskittyä. Pitkät ovat piuhat ja sitten taas häpeän itseäni. 

Työkaverit kai ovat jo tottuneet. Joskus auttavat ja sanovat sanan puolestani jos kestää löytää. Sekin hävettää välillä mutta yritän elää asian kanssa.

Alkoholi sai puheen sujumaan. Se tosiaan auttoi. 

Nykyään en juo enää. 

Pitäisikö tästä puhua lääkärille?