Lue keskustelun säännöt.
Millaisia muutoksia tekisit elämääni`? (masennus)
17.11.2024 |
Olen päälle 30v, asun pienellä paikkakunnalla ja aina asunut. Minulla on diagnosoitu estynyt persoonallisuus jonka takia vaikea tutustua ihmisiin. Tykkään kyllä olla ihmisten seurassa mutta samaan aikaan alkaa masentaa koska tiedän etten kuulu joukkoon. Ainoa ihminen ketä tapaan nyt säännöllisesti on oma vanhempi.
Uskon että minulla on masennusta, ainakin lievää koska itken vähän väliä ja olen tylsistynyt ja motivaatiota ei riitä mihinkään. Minulla on diagnosoitu nuorempana masennus ja ahdistus ja uskon etten koskaan täysin parantunut siitä. En halua enää hakea tähän apua, koska ne ei aikaisemminkaan auttaneet. Minusta vain tuntuu että jotain muutoksia pitäisi tehdä elämään mutta en tiedä mitä?
Olin töissä puoli vuotta mutta työsuhde päättyi. En ole saanut muita töitä. Jotenkin tuntuu että olen jumissa tai tukahdettu. Tuntuu että suurimman osan ajasta vain nyhjötän kotona. Herään, syön, nukun päiväunet, katson telkkaa, nukun uudestaan. Varmaan valitan myös turhaan, mutta ehkä halusin purkautua. Olen myös kiitollinen joistakin asioista elämässäni mutta niitä en nyt mainitse. Haluaisin vain kysyä onko vinkkejä mitä voisi tehdä elämässä jos tuntuu tältä?
Kommentit (79)
61/79
|
17.11.2024 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, kannattaa ottaa ainakin d-vitamiinia purkista näin pimeän aikaan. Jos olet nainen niin monilla runsaat kuukautiset vaikuttaa raudanpuutteeseen. Itselläni oli b12 alhaalla kun mitattiin. Verikokeilla selviää.
Mutta tuo työllistävä koulutus tai oppisopimuskoulutus olisi tärkeää. Saatat tarvita tukea että pääsisit liikkeelle. Myös kuntoutuksesta voisit hyötyä. Jostain pitäisi lähteä liikkeelle, ihan te-toimisto (mikä nimeltään nykyään) tai yleislääkäri voisi olla eka askel. Mitä sinulla on menetettävää?
Millaiset sitten nykyään työllistää? En usko että minusta olisi sote alalle. Olen herkkä ja väsyn herkästi. Oli jo melko uuvuttava tuo aspa työ jossa olin vaikka se oli osa-aikaista. Olen vähän sellainen ihmisten mielistelijä ja suoritan liikaa ja yritän tehdä kaiken liian hyvin ja masennun heti jos teen pienen virheenkin. Nuorempana kokeiilin kyllä
Etkö voi mennä ammatinvalintapsykologille?
Ja oletko niin pahasti masentunut, että olet täysin työkyvytön? Vai pystyisitkö työhön, jos saisit työn?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jatka samaan malliin kuin tähänkin asti. Ihminen yleensä keksii keinot, kun kyllästyy tarpeeksi nykytilaansa. Sinä et ole vielä siinä pisteessä, kun mikään ei sovi tai auta.
Joku ehdotti dokaamista, mutta itse kokeilisin ennemmin sieniä tai happoa. Toki riskinsä siinäkin, mutta voisit saada vähän inspiraatiota.
Nuo on varteenotettavia vaihtoehtoja viinalle. Kaikki muukin aivoja sekoittava auttaa.
Aloita eri paikkakunnalla joku esim. liikuntaharrastus. Siellä moni muukin käy yksin, mutta olisit kuitenkin ihmisten ilmoilla ja saisit rytmiä viikkoosi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, kannattaa ottaa ainakin d-vitamiinia purkista näin pimeän aikaan. Jos olet nainen niin monilla runsaat kuukautiset vaikuttaa raudanpuutteeseen. Itselläni oli b12 alhaalla kun mitattiin. Verikokeilla selviää.
Mutta tuo työllistävä koulutus tai oppisopimuskoulutus olisi tärkeää. Saatat tarvita tukea että pääsisit liikkeelle. Myös kuntoutuksesta voisit hyötyä. Jostain pitäisi lähteä liikkeelle, ihan te-toimisto (mikä nimeltään nykyään) tai yleislääkäri voisi olla eka askel. Mitä sinulla on menetettävää?
Millaiset sitten nykyään työllistää? En usko että minusta olisi sote alalle. Olen herkkä ja väsyn herkästi. Oli jo melko uuvuttava tuo aspa työ jossa olin vaikka se oli osa-aikaista. Olen vähän sellainen ihmisten mielistelijä ja suoritan liikaa ja yritän tehdä kaiken liian hyvin ja masennun heti jos
No oikeastaan olin jo vuosi sitten eikä hän osannut auttaa oikein :/ Joku työkkärin. Uskon että voisin tehdä osa-aikatöitä ainakin. ap
Vierailija kirjoitti:
Niin ja tuntuu että ehkä tunnen myös näin koska en elänyt kuin muut nuoret, minulla ei ole koskaan ollut suurta kaveripiiriä, en ole käynyt missään juhlissa tai tapahtumissa, olen vain ollut yksin kotona koko nuoruuden ja aikuisiän suurimmaksi osaksi. Ainoa ketkä on vieneet mua paikkoihin on olleet omat vanhemmat j a joskus sisko. ap
Hyvin hyvin harvalla on mitään suurta kaveripiiriä, muutama ystävä riittää. Mutta sulla on jäänyt pois se vaihe, että muutat pois paikkakunnalta jossa olet koko ikäsi elänyt. Nuoret yleensä lähtee muualle opiskelemaan tai puolison perässä. Monet muuttaa hyvinkin monta kertaa elämänsä aikana. Se todellakin on jumittamista jos on samalla pienellä paikkakunnalla koko ikänsä, ei näe mitään uutta ympäristöä, ei joudu sopeutumaan uuteen kotiin, uuteen työpaikkaan, uuteen opiskeluun, uuteen paikkakuntaan, uusiin ihmisiin... jos ei mitään sellaista ole, tylsistyy eikä löydä ystäviä. Mitä sitten kun vanhempasi kuolee? Mitä sitten teet? Ryhdyt erakoksi ja kuolet yksinään siinä samassa asunnossa? Sinä olet aikuinen ihminen, et sinä tarvitse ketään viemään sinua mihinkään, sinä olet se joka vie muita. Sinä voit muuttaa eri paikkakunnalle, ja vanhempasi voi tulla sinne vuorostaan kylään, samoin siskosi. On toki niin, että kun elää noin tylsää elämää, ei varmaankaan satu mitään kovin pahaa ennenkuin vanhempi kuolee, jos ei nyt joku sairaus pääse yllättämään, mutta ei siinä kyllä sitten mitään hyviäkään yllätyksiä tule, ja aivot näivettyy. Aloita edes opiskelu, vaikka ensin kansalaisopistolla joku kurssi, jotain uutta ja mielenkiintoista, ala avartaa mieltäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota ensin selvää, mitkä alat paikkakunnallasi työllistää. Onko lähellä sairaala? Iso hotelli? Erilaisia tehtaita? Maanviljelyä? Kouluja? Vanhainkoteja?
Katso vaikka te-toimiston sivuilta tai Oikotieltä, mihin ammatteihin tai työpaikkoihin haetaan työntekijöitä.
Jonkin verran sun pitää itse nähdä vaivaa, ei me täällä tehdä töitä sun puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, kannattaa ottaa ainakin d-vitamiinia purkista näin pimeän aikaan. Jos olet nainen niin monilla runsaat kuukautiset vaikuttaa raudanpuutteeseen. Itselläni oli b12 alhaalla kun mitattiin. Verikokeilla selviää.
Mutta tuo työllistävä koulutus tai oppisopimuskoulutus olisi tärkeää. Saatat tarvita tukea että pääsisit liikkeelle. Myös kuntoutuksesta voisit hyötyä. Jostain pitäisi lähteä liikkeelle, ihan te-toimisto (mikä nimeltään nykyään) tai yleislääkäri voisi olla eka askel. Mitä sinulla on menetettävää?
Millaiset sitten nykyään työllistää? En usko että minusta olisi sote alalle. Olen herkkä ja väsyn herkästi. Oli jo melko uuvuttava tuo aspa työ jossa olin vaikka se oli osa-aikaista. Olen vähän sellainen ihmisten mielistelijä ja suoritan liikaa ja yri
Yksi hyvä mahdollisuus on mennä yhdistystoimintaan. Suomessa on sata tuhatta yhdistystä, jokaiselle löytyy jotain ihan varmasti. Siellä voi tehdä ensin vapaaehtoistyötä joka voi auttaa siihen, että opit olemaan mielistelemättä ja suorittamatta liikaa, siellä kun ei ole vaaraa että saa potkut. Voi olla oma itsensä ja antaa itsensä kehittyä sosiaalisissa tilanteissa ilman turhaa stressiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan,että et oikein koskaan ole harrastanut liikuntaa? Enkä tarkoitan mitään hikiluikuntaa vaan ilmaista liikuntamuotoja,kuten kävelyä. Ja säännöllisesti. Olenko oikeassa?
Ei liikunta auta masennukseen, olen kokeillut.
Kokeile uimahallin tarjontaa. Siellä liikunnan lisäksi tulee kuin huomaamatta tuttavuuksia, kun on vesijumpparyhmiä yms. Uimahalleissa käy paljon ihmisiä ilman kavereita.
Kai nyt kuka vaan masentuu jossan pikkukylässä, jossa ei ole mitään tekemistä. Hae töihin tai opiskelemaan muualle ja aloita siellä myös jokin ryhmäharrastus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aloita eri paikkakunnalla joku esim. liikuntaharrastus. Siellä moni muukin käy yksin, mutta olisit kuitenkin ihmisten ilmoilla ja saisit rytmiä viikkoosi.
Ei voi lähteä minnekään, kun bussi/juna ei hae kotiovelta ja liputkin voivat maksaa jopa 20 euroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oliko vaikea mennä lääkäriin että sai diagnoosin?
Yritä hankkia työpaikka (ja asunto) muualta, ei välttämättä Helsingistä, muutos on hyvästä. Työn kautta niitä tuttavuuksia tulee ja ehkä muuta elämää. Mene vaikka mukaan johonkin vapaaehtoistyöhön kuten spr:n tai vastaavaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloita vointisi ja aibotoimintasi virkistäminen ruokavaliosta. Syö terveellistä PUHDASTA itsetehtuä ruokaa, ilman lisäaineita. Syö palkon rasvaista kalaa, kanamunia, lihaa, rasvaisia hapanmaitotuotteita, käytä vain oliivi tai kookosöljyä älä rypsi/rapsi siemenöljyjä. Ota tukeva B vitamiinikuuri. Aivot tarvitsevat ravintoa.
Duoliston pitää olla myös kunnossa että aivot toimii, joten huolehdi että suoliston bakteerikanta on kunnossa (tähän quttaa puhdas perus ruoka ja vaikka brobiootit eli maitohappobakteerit apteekista). Googlesta löytyy paljon tietoa myös.
Tarkistuta veriarvosi, sinulla voi olla anemia tai ferritiinin puute.
Sitten. Aamulla suihkuun, se virkistää. Kokeile avannossa käyntiä jos se on suinkin mahdollista. Syöt tukevan aamiaisen jotta aineenvaihdunta lähtee käyntiin.
Ulkoile päivittäin, jos on aikaa niin vaikka 2x. Liikunta ja raitis ilma on lääkkeitäkin parempi lääke masennukseen.
Unohda somessa roikkuminen. Tee käsilläsi mitä tahansa, vaikka pihapuuhastelua, askartelua, leipomista, siivoamista tms. Edelleen - liike on lääke!
Hae vertaistukiseuraa ja unohda höpötys siitä että et kuulu joukkoon. Pää pystyyn, ole rohkeasti oma itsesi. Muuta hittoon sielyä käpykylältä ihmisten ilmoille ja hanki elämä. Hulluksihan siellä korvessa tulee kuka tahansa.
Ilmeisesti et ole kovin laskelmoiva. Harjoittele sitä, hyvällä tavallakin voi olla laskelmoiva.
(Teen tämän ja tämän, siihen menee x vuotta ja saavutan sillä tämän ja tämän sekä paremman tulotason jne.)
Aikalailla kaikki ihmiset ovat ainakin jollain tasolla laskelmoivia ja se pitää ne elämänsyrjässä sekä kiinni sekä liikkeessä.
Kyllä se puolisokin sit löytyy, ehkänjopa muuualta, kunhan edes tietää et olet olemassa.
En voi tehdä muutoksia sinun elämääsi. Se on Sinun tehtäväsi.
Vierailija kirjoitti:
Sitten minua myös ahdistaa että joka puolella on tuttuja ihmisiä kun olen asunut täällä sen yli 20 vuotta. ap
Muutto lähiseudulle, josta olisi helppo matkustaa tapaamaan vanhempaa, mutta muuten uudet maisemat eikä tuttuja ympärillä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä haluaisit tehdä elämässäsi. Tee niin. Älä kysele muilta.
No kun en oikein tiedä. Joskus haluaisin muuttaa kokonaan muualle ja vaihtaa kokonaan uuteen paikkaan mutta samalla mietin onko se vain juoksemista karkuun omia tunteitaan. Ja lisäksi täällä asuu minun vanhempi jota näen säännöllisesti. Sitten näkisin häntäkin harvemmin,. Tuntuu kyllä aika usein että kaikki paikat täällä on jo nähty ja koettu. En ole juuri reissaillut paljon kun ei ole rahaa.
Jatkat noita pohdintoja, punnitset asioiden eri puolet ja sitten teet tietoisen päätöksen, mitä haluat tehdä. Ja alat tehdä sitä. Loppuu soutaminen ja huopaaminen.